Yhteinen varainhankintajärjestelmä

Teksti: Soili Helminen

Ajatus kuntien yhteisestä varainhankintajärjestelmästä on Suomessa jo sata vuotta vanha. Idea muuttui todeksi Kuntarahoituksen ja Kuntien takauskeskuksen perustamisen myötä vuosina 1989 ja 1996. Monessa Euroopan maassa vastaavanlaista järjestelmää on alettu rakentaa nyt.

Kuntarahoitus on selvä markkinajohtaja omassa asiakaskunnassaan. Tämä kertoo rahoituksen kilpailukyvystä, sillä asiakkaat kilpailuttavat hankkimansa rahoituksen. Kilpailukykyinen hinta on seurausta monesta tekijästä, muun muassa mittavasta ja tehokkaasta kansainvälisestä varainhankinnasta, vahvasta luottoluokituksesta – joka on seurausta kuntien vahvasta taloudesta – sekä lainakannan nollariskisyydestä.

Yhteinen varainhankintajärjestelmä on osoittautunut monella mittarilla menestykseksi. Järjestelmä on varmistanut rahoituksen saamisen myös kriisitilanteissa ja tarjonnut kilpailukykyistä rahoitusta kaikissa markkinaolosuhteissa. Kauppalehden tuoreessa pankkiselvityksessä Kuntarahoituksen tehokkuus todetaan erinomaiseksi.

On koko julkisen talouden etu, että paikallishallinnolla on oma erikoistunut rahoittaja. Paikallishallinnon yhteinen varainhankintajärjestelmä perustuu rahoitus- ja takausjärjestelmään, johon ei sitoudu valtion pääomia ja jonka hyöty koituu osakkaiden ja asiakkaiden lisäksi kaikille suomalaisille veronmaksajille.

Kuntarahoituksen toiminnan edellytykset perustuvat lakiin Kuntien takauskeskuksesta. Kaikki manner- Suomen kunnat ovat Kuntien takauskeskuksen eli KTK:n jäseniä. KTK takaa Kuntarahoituksen varainhankinnan. Kunnat eivät takaa toistensa lainoja.

 

 

Järjestelmä – ja miten se toimii

KTK-lain mukaan KTK:n takaamalla varainhankinnalla voidaan rahoittaa kuntia, kuntayhtymiä, kuntien määräysvallassa olevia yhtiöitä ja valtion tukeman sosiaalisen asuntotuotannon yleishyödyllisiä toimijoita (yhtiöitä, säätiöitä ja yhdistyksiä). Sote- ja maakuntauudistuksen myötä hallitus on ehdottanut KTK-lakiin muutosta, jonka mukaan olemassa olevat, kunta- yhtymien Kuntarahoitukselta ottamat lainat voivat siirtyä valtion takaamina maakunnille.

Kuntarahoitus on määritelty systeemisesti merkittäväksi eurooppalaiseksi rahoituslaitokseksi. Sen toimintaa valvoo Euroopan keskuspankki EKP stressitesteineen ja saatavien laadun arviointeineen. Kuntarahoituksen vakavaraisuus ylittää moninkertaisesti EKP:n asettaman minimivaatimustason.

Kuntarahoitus kehittää jatkuvasti palveluvalikoimaansa asiakaskuntansa tarvitsemien kokonaisratkaisujen mukaiseksi. Lainatarjontaa täydentävät leasingrahoitus, ympäristöystävällisille hankkeille tarjottu vihreä rahoitus, erilaiset korkosuojaus- ratkaisut ja rahoituksen hallintaa tukeva Apollo- palvelu sekä tytäryhtiö Inspiran neuvonantopalvelut.