Vastuullinen toiminta tuo kilpailuetua

TEKSTI: Minna Saano | KUVITUS: Eini Suominen

Vastuullinen toiminta on käytännön valintoja, jokapäiväistä työtä. Vastuullisuus painaa vaakakupissa, kun yritykset kilpailevat asiakkaista ja sijoittajista – tai kun kunnat houkuttelevat asukkaita ja yrityksiä.

Organisaatioiden yhteiskuntavastuulla tarkoitetaan vastuuta toiminnan vaikutuksista ympäröivään yhteiskuntaan, ympäristöön ja sidosryhmiin. Vastuullisella liiketoiminnalla on kolme ulottuvuutta: taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristön kestävyys.

Liiketoiminta on taloudellisesti kestävää, kun se on kannattavaa. Ympäristön kestävyys täyttyy, kun ympäristö säilyy tuleville sukupolville vähintäänkin yhtä hyvässä kunnossa kuin se on organisaation käytössä ollut. Sosiaalinen kestävyys on hoidossa, kun ihmisiä kohdellaan kaikin puolin oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti; työstä saa kunnon palkan, reilun kohtelun ja työolosuhteet ovat terveelliset ja turvalliset.

Kilpailuetu hyötykäyttöön

Yritysten ja muiden organisaatioiden vastuullisuus on ajankohtainen puheenaihe, vaikka mikään uusi asia se ei ole. Satakunta vuotta sitten Suomessakin monet teollisuuspatruunat huolehtivat työntekijöidensä sosiaalisesta hyvinvoinnista rakentaen heille asuntoja, kouluja ja sairaaloita, perustaen urheiluseuroja ja valistaen viinan vaaroista. Ympäristöä ei riistetty, vaan hakkuut tehtiin maltillisesti ja yrityksen tarvitsemat raaka-aineet otettiin luonnosta tarvetta vastaavasti.

Kestävän liiketoiminnan konsulttiyhtiö Gaia Groupin toimitusjohtaja Juha Vanhanen kertoo, että sittemmin talouden rakenne on muuttunut. Osake- ja pörssiyhtiöistä on tullut kasvottomia ja vastuullisuuden teema on tavallaan jouduttu keksimään uudestaan.

– 1980–90-lukujen taitteessa yrityksille tuli tarve kertoa omista ympäristövaikutuksistaan. 1990-luvun lopussa alettiin puhua corporate social responsibilitysta eli CSRteemasta, minkä johdosta yritykset alkoivat laajemmin raportoida myös taloudellisista ja sosiaalisista vastuistaan. Vuosituhannen loppupuolella raportointi vahvistui, alkoi tulla kansainvälisiä raportointistandardeja, ja nyt lähes kaikki yhtiöt jollain tapaa kertovat vastuullisuudestaan.

Työ- ja elinkeinoministeriössä TEMissä yritysvastuuraportoinnista vastaavan Marja Hanskin mukaan raportointi on hyvä väline miettiä vastuullisuusasioita. Lähtökohtana vastuullisuudelle täytyy kuitenkin aina olla itse toiminta. Jo parinkymmenen vuoden ajan TEM on ollut mukana järjestämässä raportointikilpailua, jonka tehtävänä on edistää ja kehittää vastuullisuutta.

– Ajasta kertoo ehkä se, että kilpailu on nyt suositumpi kuin koskaan, Hanski toteaa.

Vanhanen toivoo, etteivät yritykset tyytyisi vain raportoimaan toiminnastaan, vaan aidosti hakisivat vastuullisuudesta kilpailuetua.

– Jos yrityksellä on tehokkaampia ja puhtaampia ratkaisuja käytössään, se voi saavuttaa kilpailuetua. Kun esimerkiksi energiayhtiö myy ainoastaan uusiutuvaa energiaa, erottuu se muista sähkön myyjistä, ja tästä kannattaa kertoa kuluttajille ja sidosryhmille.

Harva jaksaa kuitenkaan paneutua massiivisiin raportteihin. Vastuullisuuden viesti olisikin saatava helpommin tavoitettavaksi.

– Vastuullinen liiketoiminta on käytännön toimintaa, jokapäiväistä työtä, josta voi kertoa yrityksen tai organisaation verkkosivuilla tai esimerkiksi jonkin tarinan kautta somessa, Vanhanen ehdottaa.

Ilmastonmuutos iso draiveri

Kestävän kehityksen ja vastuullisuuden ideologia on levinnyt maailmanlaajuisesti. Vastuullisuutta on edistetty kansainvälisillä sopimuksilla alkaen YK:n ympäristö- ja kehityskonferenssin tuloksena syntyneestä kestävän kehityksen peruskirjasta vuodelta 1992. Erityisesti Eurooppa on toiminut edelläkävijänä vastuullisuusteemoissa. Vastuullinen toimintatapa tuo uutta liiketoimintaa globaalisti, tulevaisuudessa yhä enemmän. Kestävään liiketoimintaan siirtyminen ei kuitenkaan tapahdu nopeasti, mutta toteutuu pitkällä tähtäimellä askel kerrallaan.

– Kun taloudelliset ajat ovat hyvät, on kestävillä toimilla ja puhtaammilla teknologioilla kysyntää, huonoina aikoina ne jäävät vähemmälle, Hanski huomauttaa.

Kestävän liiketoiminnan liikkeelle panevia voimia, draivereita, on useita. Yhtenä tärkeimmistä Hanski ja Vanhanen pitävät ilmastonmuutosta.

– Oman olemassaolomme varmistamiseksi ilmastonmuutoksen torjuminen on iso draiveri, Hanski sanoo.

Vanhanen kertoo sidosryhmäkyselyjen osoittavan samaa. Hänen mukaansa rahoitusvirrat tulevat lähivuosina ohjautumaan uudella tavalla, kun ilmastonmuutosta aletaan torjua tosissaan. 

– Rahoitussektori nousee keskeiseen rooliin, kun tarvitaan isoja investointeja puhtaaseen energiaan ja veteen. Investointeja seuraavat teknologiatoimittajat, jotka tuottavat uusia ja puhtaampia ratkaisuja. Esimerkiksi hiilikaivoksista ja hiiliyhtiöistä, yleensäkin hiili-intensiivisiltä toimialoilta raha pakenee ja ohjautuu puhtaampiin teknologioihin ja uusiutuvaan energiaan, joita alalle tuovat uudet pelurit. Uudistumaan pystyvät vanhat toimijat voittavat, mutta ne, jotka takertuvat entiseen, katoavat. Kuluttajat kehityksen ohjaimissa Kaikkein suurimpana, vahvistuvana draiverina, Vanhanen pitää kuluttajien kysyntää.

– Kuluttajien valta on suurempi kuin koskaan. Mitä enemmän he haluavat ostaa kestäviä tuotteita, sitä enemmän tulee voimaa niiden markkinoihin. Hanskin mukaan myös vahvojen kansalaisjärjestöjen ylläpitämät ihmisoikeuskysymykset ohjaavat kehitystä. Hän puhuu globaalista omastatunnosta.

– Kun tiedetään enemmän elinoloista maailman eri puolilla, halutaan hyvinvointia jakaa myös heikommissa asemissa oleville. Väestön kasvu ja hupenevat luonnonvarat suuntaavat resursseja uudenlaiseen taloudelliseen toimintaan. Raaka-aineita ei ole enää varaa tuhlata ja kierrättäminen tulee kannattavaksi.

Trendit elävät ajassa

Eri aikoina ja eri toimialoilla korostuvat erilaiset vastuullisuuden trendit, jotka saattavat vaihdella nopeastikin. Muistissa ovat median esiin nostamat aiheet happosateista, Itämeren saastumisesta ja otsonikadosta. Viime aikoina esillä ovat olleet pankki- ja rahoitussektorin Panamapaperit ja Talvivaaran ympäristövahingot.

– Ihmisoikeudet, verotus, raportointi, Hanski luettelee tämän ajan trendejä.

– Verotus ja verojalanjälki tulevat varmasti olemaan pitkään pinnalla. Ihmisoikeuksissa on paljon töitä, eivätkä ympäristökysymyksetkään häviä mihinkään, hän jatkaa.

Iso trendi vastuullisessa liiketoiminnassa tällä hetkellä on ilmastonmuutoksen torjuminen. Tulevaisuudessa Vanhanen uskoo sosiaalisen vastuullisuuden näkökulman korostuvan.

– Automaatio, digitalisaatio ja robotisaatio tulevat muuttamaan työn luonteen täysin. Ihmistyön määrä vähenee ja työn merkitys nousee julkisessa keskustelussa isoksi kysymykseksi, hän ennustaa.

Kuntien yhteiskuntavastuun kehittämisessä potentiaalia

Millaisia näkemyksiä Juha Vanhasella ja Marja Hanskilla on kuntien yhteiskuntavastuusta ja sen kehittämisestä?

– Jokainen kuntalainen arvostaa sitä, että kuntalaisia kohdellaan reilusti ja oikeudenmukaisesti, kunnan ympäristö on puhdas ja talous kunnossa, Vanhanen sanoo.

– Investoinneista päättäessään kunta voi tarkistaa, tulevatko kestävän kehityksen kolme elementtiä täytetyiksi: onko päätös taloudellisesti kannattava, johtaako se parempaan ympäristön tilaan tai ainakin minimoi vaikutukset, ja onko päätös kuntalaisille reilu ja tasa-arvoinen?

Hanski uskoo, että niin kunnat kuin niiden omistamat yhtiötkin toimivat vastuullisesti, mutta kuntalaisten on vaikea saada niiden toiminnasta tietoa.

– Toivoisin tässä kohdin lisää avoimuutta. Täyttävätkö esimerkiksi hankintayksiköt omassa toiminnassaan samat sosiaalisten kriteerien vaatimukset, joita ne edellyttävät niiltä yrityksiltä, joilta hankintoja kuntaan tekevät? Ilmeisesti on niin, että vastuullisuudesta kertominen vaatisi kunnilta lisää resursseja ja panostamista tiedottamiseen.

Vanhanen peräänkuuluttaa yrityksiä hankkimaan kilpailuetua vastuullisella liiketoiminnallaan.

Voivatko myös kunnat saada kilpailuetua vastuullisella toiminnalla?

– Ilman muuta, Vanhanen vastaa.

– Maailmalta on lukuisia esimerkkejä kunnista, jotka ovat profiloituneet edelläkävijöiksi esimerkiksi ympäristöasioissa. Kunta, jossa on npuhdas ja hyvin hoidettu ympäristö, sosiaalija terveyspalvelut hoituvat ja veroäyri on kohtuullinen, houkuttelee asukkaita. Ja heitä seuraavat yritykset. Elementit vahvistavat toisiaan ja syntyy positiivinen kierre. Kuntien kyky houkutella asukkaita on varmasti iso tulevaisuuden trendi, sillä ihmiset haluavat asettua sinne, missä on hyvä asua ja elää.

Samaa mieltä on Marja Hanski.

– Vastuullisuuteen panostamalla kunnan kilpailukyky ja kannattavuus paranevat.

– Panostaminen yhteiskuntavastuuseen kunnissa on vielä varsin ohutta, mutta potentiaalia niillä siihen kyllä on, Vanhanen summaa.

JUHA VANHANEN on konsulttiyhtiö Gaia Groupin toimitusjohtaja. Hänellä on vahva tausta energia-alalla ja hän on toiminut yli 50 energiayhtiön konsulttina. Viime vuosina Vanhanen on toiminut aktiivisesti finanssisektorilla, jossa vastuullinen liiketoiminta ja ilmastonmuutoksen torjunta ovat alkaneet korostua.

”Omalla työlläni haluan edistää kestävän liiketoiminnan syntymistä sekä taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristövastuun tasapainoa.

MARJA HANSKI on työ- ja elinkeinoministeriön neuvotteleva virkamies vastaten yhteiskunta- ja yritysvastuuraportoinnista. Aiemmin Hanski on toiminut useiden yritysten johtoryhmän jäsenenä. Hän on vastannut niin lakiasioista, viestinnästä kuin henkilöstöstäkin. Hanski on ollut myös muutaman yhtiön hallituksessa sekä konsultoinut yrityksiä hyvästä hallintotavasta.

”Oman työni kautta pyrin lisäämään tietoisuutta yritysten yhteiskuntavastuusta. Pääsanomani on, että yhteiskuntavastuun pitää olla osa yrityksen kokonaisuutta ja lähteä johtamisesta.”

Mitä vastuullinen liiketoiminta tarkoittaa

YRITYKSILLE?
Juha Vanhanen:
Pitkällä tähtäimellä se on yrityksen arvolle ja arvon nousulle olennainen asia. Lyhyellä tähtäimellä panostukset vastuulliseen liiketoimintaan saattavat tuoda yritykselle lisäkustannuksia.
Marja Hanski:
Se voi tarkoittaa kannattavampaa liiketoimintaa esimerkiksi sitä kautta, että yritys saa säästöjä huolehtimalla työntekijöiden hyvinvoinnista ja ympäristöstä. Vastuullinen yritys on haluttu työnantaja ja saa helposti rekrytoitua työntekijöitä.

TYÖNTEKIJÖILLE?
Juha Vanhanen:
Ihmisille on entistä tärkeämpää, että heidän tekemällään työllä on merkitystäja positiivisia vaikutuksia ympäröivään yhteiskuntaan; ympäristön parantamista, tulosta ja veroeuroja, joilla voidaan kehittää yhteiskunnan toimintaa ja hyvinvointia.
Marja Hanski:
Se tarkoittaa ihmisoikeuskysymyksistä huolehtimista, työturvallisuutta, työterveyden hoitoa ja koko työhyvinvointia. Nuorille vastuullisuusasiat ovat tärkeämpiä kuin vanhemmille.

KANSALAISILLE?
Juha Vanhanen:
Se tuo talouden liikkumavaraa ja mahdollisuuksia tulonsiirroilla huolehtia heikommista. Ennen kaikkea saasteeton ympäristö ja puhdas luonto ovat ihmisten hyvinvoinnille olennaista.
Marja Hanski:
Hyvinvoiva ja kannattava yritys tuo lisää verovaroja ja sitä kautta hyvinvointia kansalaisille. Kannattavat yritykset luovat työpaikkoja ja uusia työmahdollisuuksia ja pystyvät osallistumaan hyväntekeväisyyteenkin.