Varjoista valoon

Teksti: Mika Remes | Kuva: Timo Heikkala

Oulu ajautui 2010-luvun alkaessa ennen näkemättömän rakennemuutoksen kouriin teknologiateollisuuden yritysten irtisanoessa tuhansia huippuosaajia. Oulussa ei kuitenkaan lyöty hanskoja tiskiin, vaan osaajista haluttiin pitää yhteisellä strategialla kiinni kaikin keinoin. Nyt Oulussa mietitään kuumeisesti, mistä saadaan yrityksiin riittävästi osaavia tekijöitä.

Se alkoi vuonna 2009. Nokia irtisanoi Oulussa 200 työntekijää – ja se oli vasta alkua. Seuraavina vuosina Oulun seudulla nähtiin ennennäkemätön irtisanomisten aalto tieto- ja viestintäteknologian eli ICT-alan suuryritysten vähentäessä väkeä ja lakkauttaessa toimintojaan.

Raskain isku koettiin vuonna 2014, kun Nokian matkapuhelintoiminnat ostanut Microsoft ja puolijohdepiirejä valmistava Broadcom Corporation osoittivat ovea yhteensä tuhannelle työntekijälle. Kaikkiaan Oulusta hävisi vuosina 2009–2014 noin 3 500 ICT-alan työpaikkaa. Kortistot täyttyivät huippukoulutetuista ihmisistä.

Jos Oulussa oli koko 2000-luvun ajan iloittu teknologiateollisuuden kasvuhuumasta, 2010-luvulla pudottiin valosta varjoihin. Oulun kaupungissa mietittiin otsasuonet sykkien miten sieltä päästäisiin pois.

Tilanne oli haastava. Nokian imussa kaupungin yhteisöverotulot olivat 2000-luvun lopulla parhaimmillaan 75 miljoonaa euroa. Viidessä vuodessa niistä katosi kaksi kolmasosaa. Rajusti kasvanut työttömyys lisäsi tuntuvasti kaupungin sosiaali- ja terveysmenoja. Samaan aikaan kaupungin piti suoriutua kuntaliitoksesta, kun Haukipudas, Kiiminki, Oulunsalo ja Yli-Ii liittyivät Ouluun.

Nopeaa reagointia rakennemuutokseen

Teknologiateollisuuden raju rakennemuutos ei kuitenkaan iskenyt Oulun kaupunkia kanveesiin. Kaupungin kassa oli hyvässä kunnossa pitkän nousukauden jäljiltä ja velkaa oli vain vähän. Palveluja ei tarvinnut lähteä ajamaan alas samoin tein. Oulun kaupungin strategia vuosille 2013–2020 tehtiin varmistamaan kuntaliitoksen onnistuminen, teollisuuden rakennemuutos oli siinä vielä vähemmällä huomiolla.

Kaupunki kuitenkin reagoi nopeasti talouden tapahtumiin. Oulun seutua varten perustettiin vuonna 2010 Business Oulu, johon yhdistettiin erillään seutukunnalla toimivat työllisyyttä ja elinkeinoja edistävät organisaatiot. Samana vuonna aloitettiin Nokian luovuttamiin patentteihin ja innovaatioihin nojautuva Innovation Mill -ohjelma tukemaan alueen työllisyyttä ja yritystoimintaa sekä Terva-ryhmä koordinoimaan rakennemuutoksen vastatoimia.

Irtisanomisten kiihtyessä Oulun seutukunta hakeutui vuonna 2012 äkillisen rakennemuutoksen alueeksi. Se toi valtiolta ja EU:lta 36 miljoonaa euroa uuden nousun rakentamiseen. Samana vuonna perustetun Nothern Startup Fundin kautta päästiin tukemaan aloittelevia yrityksiä.

– Olihan se tilanne pahimmillaan hurja. Hetken aikaa tuntui, että jääkö tehtäväksemme vain valojen sammuttaminen. Nopeasti tahtotila muuttui taistelevaksi. Oulussa on aina ollut sellainen henki, että tilanne katsotaan ja sitten käydään töihin sen korjaamiseksi. Tärkeää oli ymmärtää, että työtä vaille jääneet osaajat on saatava pysymään Oulun seudulla kaikin keinoin, kertoo Oulun kaupungin talousjohtaja Jukka Weisell.

Nyt Weisell voi tarkastella takavuosien kurimusta helpottunein mielin. Tieto- ja viestintäteknologia työllistää Oulun seudulla enemmän ihmisiä kuin vuosikymmen sitten. Muutaman suuryrityksen sijaan kenttä koostuu suuresta joukosta pieniä ja keskisuuria alan yrityksiä.

– Voi sanoa, että kaikki munat eivät ole samassa korissa. Siinä mielessä tilanne on terveempi kuin ennen. Yhteisöverotuotoissa olemme vielä kaukana huippuajoista, sillä uudet yritykset käyttävät voittonsa kasvuun ja investointeihin. Oulun työllisyystilanne on kuitenkin parantunut huomattavasti, mikä näkyy positiivisesti kuntataloudessa. Hyvinvointi vähentää pahoinvointia ja siitä koituvia moninaisia kuluja. Oulun konsernivelka asukasta kohden on nyt alle 4000 euroa, mitä voi pitää terveenä tilanteena, sanoo Weisell.

Veto- ja pitovoimaa

Oulun kaupungin uusi vuosille 2020–2026 ulottuva strategia hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa keväällä 2018. Siitä paistaa läpi optimismi. Strategiassa Oulusta halutaan tehdä veto- ja pitovoimainen kaupunki.

– Haemme kasvua ja haluamme myös saada ihmiset pysymään ja viihtymään Oulussa, kiteyttää Weisell.

Strategia on syntynyt eri osapuolten jatkuvan vuoropuhelun tuloksena.

– Emme miettineet eri strategioita, joista sopivin valitaan. Tärkeämpää oli asioiden priorisointi, minkä mukaan mentiin aina eteenpäin. Uutta strategiaa voi pitää orgaanisen kehityksen tuloksena, Weisell kertoo.

Oulu profiloituu uudessa strategiassa kulttuurikaupunkina.

– Työ on ihmiselle tärkeää, muttei kaikki kaikessa. Kulttuurin merkitystä ei voi vähätellä, se on keskeinen osa ihmisten viihtyvyyttä. Emme ole lähteneet leikkaamaan kulttuurimenoja. Olemme pitäneet kiinni isosta sinfoniaorkesterista ja tasokkaasta kaupunginteatterista. Siihen meillä on ollut velvollisuuskin pohjoisen Suomen keskuskaupunkina. Oulussa nähdään, että kulttuuri antaa ihmisille enemmän kuin ottaa, sanoo Weisell.

Kaupunki panostaa vahvasti koulutukseen. Ammattikorkeakoulu on muuttamassa Linnanmaan kampukselle, missä se voi toimia kiinteässä yhteydessä Oulun yliopiston kanssa. Tavoite on raja-aitoja kaatamalla tarjota opiskelijoille enemmän ja entistä laadukkaampia opiskelumahdollisuuksia, vahvistaa kumpaakin korkeakoulua sekä vahvistaa ja lisätä Oulun kansainvälistymistä.

– Jos haluamme jatkaa kasvun tiellä, yritysten on saatava enemmän koulutettuja osaajia. Arvioiden mukaan teknologiateollisuus työllistää lähivuosina tuhatkunta ihmistä vuodessa, mutta koulutuksen kautta työtehtäviin valmistuu 300–400 henkeä. Jos ennen oli vaikea löytää koulutusta vastaavaa työtä, nyt haaste on löytää työtä vastaavia koulutettuja työntekijöitä. Olemme Oulussa oppineet puhaltamaan yhteen hiileen, joten kyllä tähänkin ongelmaan lääkkeet yhdessä löydetään, sanoo Weisell.

Riskejä ei pidä pelätä

Nokian, Microsoftin ja monen muun teknologiayrityksen massairtisanomiset 2010-luvun alussa johtivat Oulussa ”luovaan tuhoon” tuhansien huippuosaajien menettäessä työpaikkansa. Vanhan raunioista on kasvanut uusi, kansainvälinen ja monipuolinen yrityskenttä. Oulun elinkeinopolitiikan toteutuksesta vastaavan Business Oulun johtaja Juha Ala-Mursulan seuraavana tehtävänä on löytää Suomesta rahoitusta, joka nostaa oululaiset kasvuyritykset seuraavalla tasolle.

– Oulussa on edetty viidessä vuodessa rajusta rakennemuutoksesta vahvasti kasvavaan yritystoimintaan. Business Oulu on pystynyt auttamaan yrityksiä alkuun, mutta nyt tarvittaisiin riskirahoitusta seuraavan kehitysvaiheen toteuttamiseen. Jos rahoitusta ei kotimaasta löydy, yritykset etsivät sitä ulkomailta, ja silloin myös omistus ja suuri osa kasvun hedelmistä karkaavat Suomesta, toki palkkatulot jäävät tänne. Minusta suomalaisten institutionaalisten investoijien pitäisi sijoittaa enemmän betonin sijasta korkean teknologian kasvuyrityksiin, sanoo Ala-Mursula.

Myrskyn merkkien ilmestyessä talouden taivaalle Oulussa tehtiin vuonna 2010 strategiatyö, johon osallistui noin 250 henkeä hallinnosta, elinkeinoelämästä, tutkimuksesta ja koulutuksesta.

– Kaikki avainalueet olivat työssä edustettuina. Strategiaan kirjattiin kaikessa lyhykäisyydessään se, mitä Oulun seutu tarvitsee selviytyäkseen muutoksista. Suuri kiitos työn onnistumisesta kuuluu yritysten ja rahalaitosten johtajille, jotka antoivat siihen ison panoksen. Strategian avulla on päästy ratkomaan ongelmia niin lyhyellä, keskipitkällä kuin pitkällä aikavälillä. Rankasta rakennemuutoksesta ja uhkana olevasta mittavasta aivovuodosta selvittiin, kun kaikilla oli yhteinen näkemys suunnasta, Ala-Mursula kiittelee.

Ala-Mursula näkee Oulun puolta Suomea edustavana kehityskeskuksena, jossa ei pelätä myös epäonnistua.

– Ilman riskejä ei tule voittoja. Siksi epäonnistumiset pitää hyväksyä. Tietenkin riskinoton on oltava hallittua. Oulussa on tajuttu, että yhteistyö vie kaikkia eteenpäin ja epäonnistumisessakin voi olla menestyksen siemen.

Oulun menestyksen avaimet ovat jatkossa langattomassa teknologiassa, terveys- ja hyvinvointiteknologiassa, biotaloudessa sekä kestävän kehityksen teknologiassa.

– Näen Oulun kymmenen vuoden päästä 240 000 asukkaan turvallisena huipputeknologiaa tuottavana ekologisena kaupunkina, jossa ihmisillä on kiinnostavat työt, vireä vapaa-aika, laadukkaat ja edulliset asunnot sekä luonto lähellä. Ne ovat ominaisuuksia, jotka vetävät myös kansainvälisiä osaajia muuttamaan Ouluun, pohtii Ala-Mursula.