Opiskelijat tuovat virtaa Vaasaan

TEKSTI: Mika Remes| KUVAT: Tommi Anttone

Sijoittaminen opiskeluun, opetukseen ja innovaatioihin tuo menestystä kaikille. Korkeakoulut ovat vauhdittaneet Vaasan alueen positiivista kehitystä, uskoo kaupunginjohtaja Tomas Häyry.

Kaksikätinen Yumi-robotti suorittaa vaativaa tehtävää. Se yrittää tiputtaa rautalangasta taivutetun pinnin puurimalle. Ei temppu eikä  mikään ihmiselle, mutta koneelle kova haaste. Kun kone oppii liikkeen, se voi toistaa sitä loputtomiin – toisin kuin ihminen.

Konetekniikan opiskelijat Juho Latva, Tuomo Anttila ja Jarkko Heikkilä raapivat välillä takaraivoaan, mutta uppoutuvat taas robottia ohjaavan päätteen säätämiseen. Vaasan ammattikorkeakoulun konetekniikan lehtori Mika Billing seuraa taustalla opiskelijoiden puurtamista.

– Roboteissa on tulevaisuus. Konetekniikan opetuksessa teemme tiivistä yhteistyötä yritysten kanssa, ja sen ansiosta käytössämme viimeisintä tekniikkaa. Vaasan seudun yrityksille on tärkeä pysyä mukana globaalissa kehitysvauhdissa, pohtii Billing.

Billingin opetustyömaa sijaitsee Technobotniassa, entisessä Vaasan Puuvillan historiallisessa kutomohallissa. Technobotnia on Vaasan yliopiston, Vaasan ammattikorkeakoulun VAMK:n ja Vasa Yrkehögskolan Novian yhteinen opetus- ja tutkimuslaboratorio, joka valmistui vuonna 1996.

– Yhteisellä kampuksella on saatu hyvä kehitysvauhti koko Vaasan maakuntaan, Billing pohtii.

Pitkä panostus koulutukseen

Samoilla linjoilla on Vaasan kaupunginjohtaja Tomas Häyry. 67 000 asukkaan Vaasassa lähes joka kolmas vastaantulija on opiskelija. Vaasassa sijaitsevissa yliopistoyksiköissä ja ammattikorkeakouluissa on 13 000 opiskelijaa ja toisen asteen oppilaitoksissa 7 000 opiskelijaa.

– Koulutuksen osaamispääoman kasvattaminen ja vahvistaminen on ollut Vaasan kaupungin keskeinen strategia 1960-luvulta lähtien, jolloin Vaasan yliopisto perustettiin. Yliopistot ja ammattikorkea-koulut ovat vaikuttaneet keskeisesti seutukunnan positiiviseen kehitykseen, sanoo Häyry.

Sanojen tueksi kaupunginjohtajalla on heittää tiskiin faktaa. Työllisyystilanne on maan kärkitasoa. Vaasassa on suuri ja kasvava energiaklusteri, joka työllistää jo 10 000 ihmistä. Kaupungin väestökehitys on positiivinen. Vaasa on erittäin kansainvälinen kaupunki, josta löytyy 110 eri kansallisuutta. Ulkomailta muuttaa Vaasaan väkeä töihin suomalaisittain poikkeuksellisen paljon.

– Positiivinen kehitys on pitkän työn tulos. Vaasa on 1600-luvulta lähtien ollut kansainvälinen kaupan kaupunki. Alueen yritykset toimivat tänäkin päivänä globaaleilla markkinoilla. Wärtsilän, ABB:n ja muidenkin teollisuusyritystemme johtajien kestohuolena on ollut pitkään se, saavatko he tarpeeksi koulutettua työvoimaa. Vaasan kaupunki on ottanut tästä kopin jo 1960-luvulla panos
tamalla osaamispääoman kasvattamiseen ja viime vuosina erityisesti logistiikkaan sekä innovaatiotason nostamiseen. Haluamme, että logistiikka toimii maalla, merellä ja ilmassa. Ihmisten ja tavaroiden on liikuttava Vaasaan ja Vaasasta pois mahdollisimman tehokkaasti, sanoo Häyry.

Vaasassa on ollut Häyryn mukaan aina vahva poliittinen yksimielisyys siitä, että korkeakoulujen pitää kehittyä ja kasvaa, ja kaupungin tehtävä on luoda sille puitteet.

– Finlaysonin puuvillatehtaan tilojen ostaminen aikoinaan yliopistoja ja yrityksiä varten oli kaupungilta iso päätös, mutta se nähtiin pitkäjänteisenä strategisena sijoituksena, Häyry kertoo.

Hynttyyt yhteen yli kielirajojen

Yliopiston viereen noussut merellinen Palosaaren kampus jatkaa kaupungin panostuksia koulutukseen, opetukseen ja tutkimukseen. Suomen- ja ruotsinkieliset ammattikorkeakoulut yhteen niputtava kaupunkikampus on nyt yli 7000 opiskelijan työmaa.

– Saavutamme merkittäviä synergiaetuja ja toiminnallisia säästöjä, kun yliopisto ja ammattikorkeakoulujen toiminta on kerätty eri puolilta kaupunkia yhteiselle kampukselle. Hylkäsimme ajatuksen siitä, että jokaisella oppilaitoksella pitää olla omat tilat kaikkeen. Yllättävän monia toimintoja voidaan tehdä yhdessä ja yhteisissä tiloissa – ja yli kielirajojen. Esimerkiksi Vaasan yliopisto ja VAMK ovat nyt kehittäneet yhteiset kandivaiheen opinnot, kertoo Häyry.

Palosaaren kampuksen suunnittelu alkoi reilut viisi vuotta sitten. Toteutus jakautui useaan vaiheeseen. VAMK:n päärakennuksen remontti ja laajennus sekä Novian rakennuksen peruskorjaus maksoivat kaikkiaan 30 miljoonaa euroa.

Hanketta varten perustettiin kiinteistöosakeyhtiö, jossa ovat mukana enemmistö- osakkaana Vaasan kaupunki sekä vähemmisöosakkaana SÖFUK eli Svenska Östrabottens Förbund för Ungdom och Kultur, joka omistaa osan Palosaareen jo aiemmin rakennetusta Technobotnian tutkimuskeskuksesta. Rahoituksen kilpailutuksessa parhaaksi vaihtoehdoksi seuloutui Kuntarahoitus.

– Pitkä projekti on matkan varrella elänyt moneen suuntaan. Kuntarahoitus on ollut erittäin joustava tarjoamalla nopeasti erilaisia rahoitusinstrumentteja, Häyry kiittelee. Vaasan tulevaisuuden osalta kaupunginjohtaja on huolissaan valtion innosta ajaa yliopistoja ja korkeakouluja yhteen yli maakuntarajojen.

– Vaasan alueen menestystä ei olisi syntynyt ilman yritysten tiivistä yhteistyötä yliopiston ja ammattikorkeakoulujen kanssa. Jos toimivasta ekosysteemistä irrotetaan yksi osa, miten käy muiden osien? Sitä ei pidä lähteä rikkomaan kaavamaisilla säästöesityksillä. Se ei hyödytä ketään Vaasassa eikä Suomessa, sanoo Häyry.

Aurinkoinen opiskelijakaupunki

• Vaasa tarjoaa paitsi Suomen eniten tilastollisia aurinkoisia päiviä myös monipuolista akateemista koulutusta suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

• Vuonna 1966 perustettu yli 5000 opiskelijan Vaasan yliopisto kouluttaa johtajia ja asiantuntijoita kansainvälisiin tehtäviin hallinto­ ja kauppatieteissä, kielissä, viestinnässä ja tekniikassa.

• 3300 opiskelijan Vaasan ammattikorkeakoulu VAMK kouluttaa työelämän tarpeisiin insinöörejä, tradenomeja, sairaanhoitajia, sosionomeja ja terveydenhoitajia suomen ja englannin kielellä.

• Yrkehögskolan Novia on noin 4000 opiskelijallaan Suomen suurin ruotsinkielinen ammattikorkeakoulu, joka tarjoaa tutkintoon johtavaa nuoriso­ ja aikuiskoulutusta, ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta sekä täydennyskoulutusta.

• Yliopiston ja ammattikorkeakoulujen yhteinen kampus sijaitsee merellisellä Palosaarella, kävelymatkan päässä keskustasta. Tiivis kampus tuo eri alojen opiskelijat yhteen ainutlaatuisessa vanhassa tiilirakenteisessa tehdasmiljöössä.