Muutoksesta tuli kuntien arkea

TEKSTI: Hasse Härkönen| KUVITUS: Eini Suominen

Kuntasektorin suurimmat mahdollisuudet ovat toimintatapojen uudistamisessa ja rakennemuutoksen onnistumisessa. Pahin uhka taas on poliittisen päätöksenteon pitkittyminen. Kuntarahoitus selvitti kuntajohtajien näkemyksiä tulevaisuudesta.

Yksikään kunta ei elä tyhjiössä. Yleinen toimintaympäristön muutos ja myös muiden kuntien ratkaisut vaikuttavat meihin kaikkiin, Lauri Lamminmäki sanoo.

Kouvolan kaupunginjohtajana työskentelevä Lamminmäki on nähnyt kuntamaailman mullistuksen aitiopaikalta. Vuonna 2009 kuuden kunnan liitoksena syntynyt vajaan 90 000 asukkaan nyky-Kouvola on kokenut rajun rakennemuutoksen, kun alueelle tärkeää metsäteollisuutta on hävinnyt kaupungista paljon. Se on tuonut mukanaan myös väestötappiota, mikä on pakottanut kaupungin rakenteiden uudistamiseen  ja palveluiden järjestämiseen uudelleen.

– Kuntaliitoksen jälkeen kaupungin henkilöstön muutosvalmius on varmasti ollut keskimääräistä parempi, on oltu valmiita uuteen. Kuntakentällä Kouvola on siirtynyt perässähiihtäjän roolista edelläkävijän rooliin, Lamminmäki sanoo.

– Palkitsevinta tässä työssä on ollut se, että tekemämme uudistukset ovat tuottaneet tulosta. Kunnan työntekijät ovat osaavia ja sitoutuneita muutokseen, hän jatkaa. Kouvolan tilanne on tuttu useimmissa kunnissa – toimintatapojen muutoksille ja rakennemuutokselle on nyt kova tarve. Vanhat hyvin toimineet mallit eivät enää välttämättä tuo haluttuja tuloksia uudessa tilanteessa, ja uudistuspaine kulminoituu kuntien johtotasolle. Kuntalaiset odottavat kuntansa päättäjiltä ja johtajilta vastauksia muuttuneen maailman tuomiin kysymyksiin.

Talouskuria ja investointeja

Kuntarahoituksen tekemän, kuntasektorin ja yleishyödyllisten asuntotoimijoiden talouspäättäjille suunnatun laajan kyselytutkimuksen mukaan juuri toimintatapojen uudistaminen ja onnistunut rakennemuutos nähdään kuntakentän suurimpina mahdollisuuksina. Rakenteellisten uudistusten polttava tarve leimaa julkista keskustelua myös valtakunnan tasolla.

Kyselyn vastauksissa korostuvat kuntien kireän taloustilanteen myötä talous- ja rahoitusosaamisen sekä talouskurin merkitys johtajien päivittäisessä työssä. Niiden rinnalla esiin nousee investointien kokonaisvaltaisen suunnittelun tarve. Kunnissa vaaditaan nyt tasapainoinen yhdistelmä talouskuria ja investointien kannattavuuslaskentaa. Se edellyttää kokonaisvaltaista näkemystä kunnan tulevaisuuden tarpeista.

Alle puolet vastaajista oli tyytyväisiä oman organisaationsa strategiaan. Tyytymättömien osuutta voi pitää suurena, kun otetaan huomioon vaikea taloustilanne ja kuntien muuttuva toimintaympäristö. Toimintaympäristön muutoksesta kunnille tuleva paine vaatii strategian sovittamista uusiin oloihin ja kykyä viedä tehdyt strategialinjaukset arkipäivän toimintaan saakka.

Monet kuntasektorin uudistustarpeista ovat melko samanlaisia läpi Suomen. Kuntien tilanteet kuitenkin vaihtelevat paljon, joten yhtä kaikille kunnille sopivaa vakioratkaisua tuskin löytyy. Hyviä käytäntöjä jakamalla paikallisesti toimiviksi havaituista ratkaisuista on kuitenkin paljon iloa suuremmalle kuntajoukolle, ja ratkaisuja voidaan räätälöidä kunnan yksilöllisten tarpeiden mukaan.

Selkeä suunnitteluprosessi

Vantaalla haasteina ovat heikon yleisen taloustilanteen lisäksi kunnan nopea väestönkasvu ja vieraskielisyyden voimakas lisääntyminen. Tuttuja kysymyksiä monessa kasvukeskuksessa.

– Taantumavuodet alkoivat juuri samaan aikaan kuin meidän ennätyksellisen suuret investointihankkeemme, Kehärata ja Kehä III:n perusparannukset. Ja samaan aikaan kaupungin kasvun luomia palvelutarpeita on täytynyt rahoittaa, Vantaan kaupungin talousjohtaja Patrik Marjamaa kuvaa tilannetta.

– Olemme tavoitteellisesti tasapainottaneet kaupungin taloutta viime vuosina. Samalla olemme tarkastelleet eri toimintojen mahdollisuuksia esimerkiksi tilojen yhdistämisessä ja tehokkaammassa käytössä. Kiinteistöjen roolia osana palveluverkkoa on katsottu pidemmälle tulevaisuuteen.

Marjamaan mukaan Vantaan kaupunkikonsernissa mittakaava on niin iso, että se vaatii selkeää suunnitteluprosessia koko kaupunkitasolla ja investointiohjelman eri osa-alueilla. Päätöksenteon on oltava kirkkaasti määriteltyä, ja kuntajohdon ja poliittisten päättäjien sitoutuneita suunnitteluun.

– Merkittävä kehittämiskohde on ollut Vantaan investointien ja palveluverkon suunnittelun kehittäminen, olemme hakeneet siihen kokonaisvaltaisempaa otetta. Investointikaton alla pysyminen on vaatinut investointien perusteellista arviointia ja läpikäymistä, Marjamaa kertoo.

Riskianalyyseille tarvetta

Uudet toimintamallit ja rakenteet vaativat lähes aina investointeja. Kun samaan aikaan kunnissa vaaditaan tarkan euron talouskuria ja lisäksi investointien rahoitukseen on tarjolla uusia välineitä, vaatimukset kuntajohtajien osaamiselle ovat kasvaneet.

Osaamisvaatimusten suhteen kunnat ovat erilaisissa tilanteissa. Kun suurissa kaupungeissa esimerkiksi rahoitusjohtajan kenttä rajoittuu yleensä tiukasti rahoitukseen, pienessä kunnassa samaa tehtävää hoitava henkilö hoitaa myös paljon laajempaa kenttää asioita.

– Julkisen talouden haasteet kasvavat koko ajan ja kuntakonsernin johtaminen vaatii laaja-alaista osaamista. Esimerkiksi riskien hallintaa pitää kehittää koko kuntakonsernia koskien, Vantaan Marjamaa kuvaa nykytilannetta.

Kouvolan Lamminmäki on samaa mieltä entistä perusteellisempien riskianalyysien tarpeellisuudesta ja kokonaiskuvan hahmottamisen tärkeydestä. Keskeistä on erottaa toisistaan todellisia tuottoja synnyttävät investoinnit, toiminnan kustannustehokkuutta parantavat investoinnit ja taloudellisin mittarein kannattamattomat investoinnit.

– Kunnan omaa toimintaa ja ratkaisuja pitää peilata entistä enemmän myös suhteessa markkinoihin, miettiä eri vaihtoehtoja. Investointikohteiden kohdalla esimerkiksi kunnan oma omistus ei ole välttämättömyys, Lamminmäki sanoo.

Lamminmäen mukaan toimintaympäristö on tullut monimutkaisemmaksi. Kunnat toimivat kuntalain pohjalta, kuntakonsernien osakeyhtiöt taas osakeyhtiöitä säätelevän lain pohjalta.

– Pelisääntöjen kirkastaminen on tärkeää. Kunnassa tulee olla selvät säännöt, joilla kuntakonsernia johdetaan.

Sote vaikuttaa kaikkiin

Kunnan eri toimialojen raja-aitojen madaltamista ja siiloajattelusta eroon pääsemistä pidettiin kyselyn vastauksissa tärkeänä. Yhteistyötä pitää lisätä niin kuntakonsernien sisällä kuin kuntien kesken sekä julkisen ja yksityisen sektorin välillä.

Lamminmäen ja Marjamaan mielestä aktiivinen ote kehittämiseen ja verkostojen hyödyntäminen ovat keskeisiä keinoja. Kunnat myös seuraavat tarkasti kaltaistensa kuntien tekemiä ratkaisuja ja niiden tuomia vaikutuksia.

Digitalisaatiossa nähdään paljon mahdollisuuksia kuntien palveluiden kehittämiseen, mutta yksittäisen kunnan voi olla vaikea lähteä hakemaan digitalisaation etuja. Tietojärjestelmien ja muiden paikasta riippumattomien ratkaisujen kohdalla kuntien välinen yhteistyö koetaan erityisen tärkeäksi. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat yksi avainalue, jossa yhteisistä tietojärjestelmistä on hyötyä.

Ylipäätään sote-uudistus on kyselyyn vastanneiden mielestä ylivoimaisesti suurin tulossa oleva kuntakentän muutos. Sotea koskevia ratkaisuja odotetaan kunnissa malttamattomina, koska ilman selkeitä ylätason linjauksia kuntien on mahdotonta tehdä omia kauaskantoisia ratkaisujaan. Vastaajat pitävätkin alan merkittävimpänä uhkana poliittisen päätöksenteon pitkittymistä.

Asialähtöisempää politiikkaa

Sote-ratkaisu on valtakunnallista politiikkaa, mutta myös kunnallispolitiikan puolella nähdään parantamisen varaa. Kyselyyn vastanneiden mielestä poliittisen päätöksenteon pitkittyminen on koko kuntasektorin pahin uhka.

– Politiikan kulttuuri on harmittavan usein vanhan puolustamista, ei uuden luomista. Ja vaikka uudistamistavoite tiedostettaisiin, päätöksenteon viive voi silti olla kohtuuttoman pitkä. Se näkyy kuntatalouden tasapainottamisessa ja sopeutumisessa nykytilanteeseen, Lauri Lamminmäki sanoo.

Asioiden koko ajan monimutkaistuessa myös kuntapäättäjiltä vaaditaan yhä parempaa asioihin perehtymistä. Lamminmäen mukaan valitettavan usein perehtyminen ja keskustelu jäävät liian pinnallisiksi. Asiat ja päätöksenteko puuroutuvat, pienet yksityiskohdat voivat saada liikaa painoarvoa, ja politiikka henkilöityy liikaa.

– Toivoisin enemmän asiasisältöihin menevää analyyttistä pohdintaa politiikan viihteellistymisen sijaan, Lamminmäki sanoo.

Kunnan virkamiesten ja poliitikkojen keskusteluyhteyttä tulisi kehittää edelleen. Varsinkin tunteisiin vetoavissa asioissa kuten lasten- tai vanhustenhoidon kysymyksissä päättäjien ja virkamiesten roolit saattavat keskustelussa mennä sekaisin ja linjaukset olla epäselviä.

Varmaa on se, että jatkossa kuntajohtajiin ja -päättäjiin kohdistuvat paineet ja odotukset kasvavat entisestään. Julkisen talouden pitkään jatkunut alijäämä, kestävyysvaje ja suomalaisten ikääntyminen ovat isoja kysymyksiä, joihin haetaan vastauksia myös kuntatasolla.

– Uudistaminen jatkuu ja uudistamisen haaste on pysyvä. Kouvolassakin tiedostamme, että savotta ei ole loppunut, Lauri Lamminmäki sanoo.

Kuntalaisen näkökulma vahvemmin esiin

Kunnan palveluiden asiakkaan eli kuntalaisen näkökulman voi odottaa korostuvan lähivuosina. Palveluiden kilpailun ja valinnanvapauden lisääntyminen pakottaa kunnat jatkossa entistä enemmän miettimään asiakkaan tarpeita. Jatkossa asiakas saattaa päästä valitsemaan julkisten ja yksityisten palveluiden välillä, mikä asettaa julkisen sektorin toimijat suoraan kilpailutilanteeseen yritysten kanssa. Suomalaiset ovat etenkin digitaalisuuden myötä tottuneet kilpailuttamaan ja valitsemaan palvelujaan.

Asiakkaan roolin tunnistaminen on eri vaiheissa kunnasta riippuen. Patrik Marjamaan mielestä muutos asiakaslähtöisempään ajatteluun on kunnissa vasta menossa. Vantaalla esimerkiksi palvelumuotoilun käyttöönoton seuraaminen eri toimialoilla on asetettu strategiseksi tavoitteeksi.

Useissa kunnissa kuntalaiset on otettu aikaisempaa paremmin mukaan palveluiden suunnitteluun. Asiakkaiden tarpeiden huomioon ottaminen on tärkeää myös tuottavuuden kehittämisen näkökulmasta.

– Osallistumismahdollisuuksia on tarjolla kuntalaisille nykyään paljon. Toinen asia sitten on se, kuinka paljon kuntalaiset haluavat osallistua palveluiden kehittämiseen, Lauri Lamminmäki huomauttaa.