Kuntatalous myötätuulessa

Teksti: Hasse Härkönen | Kuvitus: Kati Närhi

Kuntien kohentunut taloustilanne näyttää lähivuosina hyvältä, mutta sote-uudistus ja kuntien liikkumavaran kaventuminen luovat epävarmuutta kuntakentälle. Kuntien erilaistuminen kiihtyy, mutta se ei välttämättä tarkoita kuntien eriarvoistumista.

Kuntataloudessa menee nyt hyvin, jopa paljon paremmin kuin moni on odottanut. Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallion mukaan kuntien hyvä talouskehitys on ollut nähtävissä jo muutaman vuoden ajan. Eri mittarit näyttävät talouden nousun eri tahdilla, mutta nyt kuntatalouden tilanne on vahva ankarimpienkin mittareiden mukaan.

– Ihmisten mieliin on iskostunut syvälle mielikuva, että kunnat ovat tehottomia ja talousvaikeuksissa. Virheellisestä mielikuvasta olisi korkea aika päästä eroon, Punakallio sanoo.

Punakallion mielestä kuntien hyvän taloustilanteen taustalta löytyy useita syitä. Yksi merkittävä tekijä on se, että julkisen sektorin paisuttaminen ja kuntien tehtävien lisääminen loppuivat jo edellisen hallituskauden aikana. Yleinen talouskehitys ja sen mukanaan tuoma työllisyyden kohentuminen vaikuttavat myönteisesti ja suoraan kuntiin. 

– Vaikutuksia ja tulevaa talouskehitystä arvioidessa kannattaa muistaa, että kunnat ovat hyvin erilaisia. Tyypillistä suomalaista kuntaa ei ole olemassa ja yleistykset johtavat helposti harhaan, Punakallio sanoo.

– Esimerkiksi ei voida mustavalkoisesti sanoa, että pienillä kunnilla menee huonosti ja suurilla hyvin. Molemmissa on menestyjiä ja hankalassa tilanteessa olevia, ja olosuhteiden muutokset heijastuvat erilaisiin kuntiin eri tavoilla.

Jatkossa kuntien talouteen vaikuttaa moni tekijä. Osa niistä on kuntien talouskehityksen kannalta myönteisiä, osa kielteisiä, ja jotkut tuovat ristiriitaisia vaikutuksia.

 

+ Ilmiö vaikuttaa myönteisesti kuntien talouskehitykseen jatkossa

– Ilmiö vaikuttaa kielteisesti kuntien talouskehitykseen jatkossa

+/- Ilmiöllä on sekä myönteisiä että kielteisiä vaikutuksia 

 

+ Kuntien tehtäviä ei enää lisätä

Minna Punakallion mukaan tämä on keskeinen syy kuntien hyvään taloustilanteeseen. Jatkossa kehitys näyttää samansuuntaiselta, koska sote-uudistus vie ison osan kuntien tehtävistä. Suunnanmuutos kuntien tehtävien määrän suhteen on jyrkkä verrattuna aikaisempiin vuosikymmeniin.

Sote-tehtävien ja -menojen siirtymisellä maakunnille on erilainen merkitys eri kunnille. Taantuvalle, muuttotappiosta kärsivälle pienelle kunnalle sote-menojen poistuminen voi olla helpotus.

+ Kunnat tehostavat toimintaansa edelleen

Monessa kunnassa on viety läpi talouden tasapainottamisohjelmia ja rakenteellisia uudistuksia. Niillä on ollut iso rooli kuntien talouskehityksessä, ja kuntien toiminnan tehostaminen jatkuu tulevaisuudessa.

Kuntaliiton kokoamien tietojen mukaan kuntien henkilöstösäästöt ovat olleet vuosittain noin 400 miljoonaa euroa. Moni kunta on myös uudelleenjärjestänyt tai karsinut palveluverkostojaan. Siitä syntyneiden säästöjen euromäärästä Kuntaliitolla ei ole tarkkaa summaa, mutta Punakallion arvion mukaan säästöt ovat samaa suuruusluokkaa henkilöstösäästöjen kanssa.

+Kunnat ottavat velkaa vain investointeihin

Poikkeuksellisen hyvän taloustilanteen siivittämänä kuntien velkaantuminen on kääntynyt laskuun. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan kuntien lainakannan odotetaan pienenevän tänä vuonna noin 0,5 miljardilla eurolla, joka vastaa suunnilleen kahta prosenttia kuntatalouden kokonaisvelasta.

Minna Punakallion mielestä käänne on tervetullut ja merkki useamman vuoden hyvästä talouskehityksestä. Velkaantumisen taittuminen antaa kunnalle liikkumavaraa muuhun taloudenhoitoon, jos tulot tulevaisuudessa pienenevät. Keskiarvolukujen taakse kätkeytyy kuitenkin sekä velkaantuvia että velkaa lyhentäviä kuntia.

Kuntatalouden ennusteessa investointien oletetaan pysyvän ennallaan. Punakallion mukaan kuntien velanotto on terveellä pohjalla, koska kunnat ottavat velkaa investointeihin, eivät juokseviin kuluihin. 

– Syömävelkaa on vain hitunen kuntien lainakannasta, puhutaan promilleista, Punakallio sanoo.

Jos kunta joutuu ottamana syömävelkaa, se tarkoittaa, että kunnassa on nopeasti tehtävä toimenpiteitä taloustilanteen korjaamiseksi, muuten kyseessä on hyvin pian kriisikunta. Se ei suosi toimintamenojen kattamista velalla.

+ Hyvä työllisyys parantaa kuntien asemaa

Yleinen talouskehitys heijastuu kuntatalouteen. Nyt talousnäkymät ovat kohtalaiset, mutta kasvun odotetaan hiipuvan tulevina vuosina.

Talouskasvu vaikuttaa työllisyyteen, jonka kehittymisellä on kunnille iso merkitys. Kuntien verotuloissa kunnallisvero on ylivoimaisesti suurin lähde. Työllisyyskehitys on kohonnut jo kolmatta vuotta, mikä on kannatellut kunnallisverotulojen kertymää.

– On kuitenkin huomioitava, että viime vuosina kunnallisverojen kasvu on ollut historiallisen matalaa. Toisaalta kuntia on viime vuosina rasittanut pitkäaikaistyöttömyyden kasvu, jonka kustannuksista kunnat maksavat suurimman osan, Punakallio sanoo.

Kuntien keräämä yhteisövero heittelee paljon, sillä yhteisöverokertymään vaikuttaa moni asia. Viime vuonna yhteisöverokertymä laski roimasti ja sitä edellisenä se taas kasvoi voimakkaasti.

+ Kuntien yhteistyö lisääntyy

Kunnat hakevat yhä aktiivisemmin parhaita toimintamalleja ja yhteistyön kautta saatavia hyötyjä. Tuore esimerkki on kuuden suurimman kaupungin yhteistyö rakennusten sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi. Kun ongelmat ovat monissa kunnissa samoja, yhteistyössä kehitetyt ratkaisut ovat edullisia.

– Kuntien liikkumavara kapenee

Soten ja maakuntauudistuksen kääntöpuoli on se, että tehtävien vähenemisen lisäksi myös kuntien käytössä olevat verotulot vähenevät. Se vaikuttaa kuntien talouden suunnitteluun. Uudistuksesta seuraava kuntien liikkumavaran kapeneminen on Punakallion mielestä hankala asia.

– Kuntataloudessa on toistaiseksi ollut aika paljon pelimerkkejä käytössä, eli kun jotain on leikattu valtion toimesta, niin kunta on voinut kompensoida sitä jollakin muulla, hän sanoo.

– Soten suurin ongelma on juuri se, että kuntien liikkumavara puolittuu ja se vaikuttaa hyvin paljon toiminnan suunnitteluun kunnissa.

Sote- ja maakuntauudistusten tuomien tulo- ja menosiirtojen merkitys tulee olemaan erilainen eri kunnille. Punakallion mukaan kuntien tilannetta hankaloittaa se, että uudistusten vaikutusten arvioiminen yksittäisen kunnan tasolla on yhä vaikeaa, koska varmuutta uudistusten lopullisesta muodosta ei edelleenkään ole.

– Valtionosuudet pienenevät 

Valtionosuuksien muutokset vaikuttavat suoraan kuntien talouteen. Valtiolta saatavien tulojen vähentyminen on ollut selvä trendi, joka jatkuu myös ensi vuonna, kun kuntien peruspalveluiden valtionosuuksia leikataan.

– Keskimäärin tilanne näyttää kunnissa vielä hyvältä. Joillekin kunnille osuuksien jatkuva leikkaaminen on kuitenkin kova paukku, jos kunnassa ei ole tapahtunut säästöä peruspalveluiden kohdalla, Punakallio sanoo.

– Silloin valtionosuuden leikkaus otetaan kunnan selkänahasta, hän jatkaa.

Toisaalta valtionosuuksien pienentymisellä saattaa Punakallion mukaan olla myönteistäkin vaikutusta kuntaan. Tulojen vähentyessä kunta joutuu arvioimaan, tehostamaan ja uudistamaan toimintaansa, mistä on hyötyä pitkällä aikavälillä.

+/- Kunnat erilaistuvat

Minna Punakallion mielestä selvää on, että kunnat tulevat erilaistumaan jatkossa.

Erilaistuminen ei automaattisesti tarkoita eriarvoistumista. Suomessa kuntien erilaistumista on perinteisesti pidetty huonona suuntauksena, ja sitä vastaan on taisteltu ankarasti.

Punakallion mukaan erilaistumisen suhteen on menossa iso murros, jota sote-uudistus ja siihen liittyvä kuntien tehtävien väheneminen vauhdittavat. Kehitys avaa myös taantuville kunnille uusia mahdollisuuksia.

– Muuttotappiokunnat voivat muuttua luonteeltaan erilaisiksi nykytilanteeseen verrattuna, ja sitä kautta löytää uuden tien pärjätä. Erilaistuminen voi parantaa joidenkin kuntien houkuttelevuutta, jos kunta reagoi tilanteeseen sopivalla tavalla, Punakallio sanoo.

Kaupungistumisen jatkuminen osaltaan jakaa kuntia, mutta Punakallion mielestä kunnan koko ei suoraan kerro kunnan taloustilanteesta. Suurissa kasvavissa kunnissa kuten Tampereella ja Vantaalla voi olla taloudellisesti tiukkaa, koska kunnan kasvu vaatii paljon investointeja esimerkiksi päiväkoteihin, kouluihin ja tieinfraan. Toisaalta investoinnit luovat pohjaa tulevien vuosikymmenten verotuloille.

– Laajojen kuntaliitosten kautta syntyneissä suurkunnissa uuden valtuuston valtuutetut saattavat ainakin aluksi pitää tiukasti kiinni omien alueidensa intresseistä, mikä saattaa hidastaa kunnan toiminnan tehostamista. Sen vuoksi kunnan kustannusrakenne voi pysyä raskaana, Punakallio sanoo.