Kunnat ovat ratkaisevassa roolissa ilmastotyössä

TEKSTI: Hasse Härkönen | KUVITUS: Eini Suominen

Kunnallisilla investointipäätöksillä on iso vaikutus ilmastonmuutoksen torjunnassa. Nousussa oleva vihreä rahoitus tarjoaa kunnille uuden tavan edistää ympäristöystävällisiä hankkeitaan.

Kiinnostus kuntien ympäristöystävällisiä ratkaisuja kohtaan kasvaa entisestään, kun ilmastonmuutoksen torjuntaan panostetaan yhä enemmän. Pariisissa viime vuoden lopulla solmitun maailmanlaajuisen ilmastosopimuksen suorat vaikutukset ulottuvat kuntiin vasta myöhemmin, mutta suunta on selvä jo nyt. Ilmastoasioiden painoarvo kasvaa koko ajan.

Suomalaisissa kunnissa on jo pitkään tehty ympäristön kannalta hyviä investointeja. Kunnat ovat satsanneet uusiutuvaan energiaan, jätevesien käsittelyyn ja kiinteistöjen energiansäästöön.

Kuntien rooli ilmastokriisin ratkaisijoina on iso. Kunnat omistavat merkittävän määrän kiinteistöjä, ja kiinteistöjen energiatehokkuutta voidaan parantaa huomattavasti. Energiatehokkuus tuo kunnille tuplaedun, kun ilmastovaikutuksen lisäksi kunta saa tuntuvia rahallisia säästöjä. Samanlaisia kaksoisetuja on saatavissa muillakin toimialoilla.

Kuntien tekemät ilmaston kannalta hyvät päätökset kiinnostavat yrityksiä ja yksityisiä ihmisiä. Ilmastotyötä tekevä kunta koetaan houkuttelevana paikkana asua ja yrittää, ja ilmastoystävällisyys tarkoittaa yleensä myös taloudellista edullisuutta.

Kuntaliiton viime vuonna tekemän selvityksen mukaan kuntien asenneilmapiiri on muuttunut ilmastotyötä tukevaan suuntaan, ja myös maakunnat ovat aktivoituneet ilmastotyössä. Selvityksen perusteella parhaita tuloksia ilmastotyössä on saavutettu niissä kunnissa, joissa korkein johto on sitoutunut ottamaan ilmastoasiat huomioon päätöksenteossa ja joissa sitoutuminen kulkee läpi koko kuntakonsernin.

Kymmenen vuotta vihreää rahaa

Myös kansainväliset sijoittajat ovat yhä kiinnostuneempia ilmaston kannalta edullisista hankkeista. Vihreä rahoitus – vihreät joukkovelkakirjat ja lainat – syntyi kymmenisen vuotta sitten, kun yhä useampi sijoittaja alkoi ymmärtää ihmisen toimien, luonnonkatastrofien ja taloudellisten menetysten yhteyden. Sijoittajat huomasivat, että tulvat ja myrskyt aiheuttivat merkittäviä vahinkoja ja sitä kautta hallaa heidän sijoituksilleen.

– Markkinoille tarvittiin uudenlainen sijoitustuote, jonka kautta sijoittajat voivat tukea ympäristön kannalta hyviä hankkeita sijoitustensa tuotosta tinkimättä, ruotsalaisen SEB-pankin ilmasto- ja rahoitusasiantuntija Mats Olausson sanoo. SEB kehitti Maailmanpankin kanssa vihreän rahoituksen konseptin vuosina 2007–2008. Vihreän rahoituksen idea on se, että velkakirjoja eli bondeja ostavat sijoittajat tietävät, että heidän sijoittamansa varat käytetään ympäristöystävällisten hankkeiden rahoittamiseen. Taloudellisesti katsottuna vihreät bondit ovat aivan samanlaisia kuin muutkin bondit, ero löytyy rahojen käyttötarkoituksesta.

– Vihreän rahoituksen läpinäkyvyys on iso asia. Vihreisiin bondeihin sijoitettu raha on korvamerkitty vihreisiin hankkeisiin. Sijoittaja voi siis saada sekä hyvän tuoton että varmuuden rahojen käyttötarkoituksesta, Olausson sanoo.

Kymmenessä vuodessa vihreä rahoitus on kasvanut huomattavasti, ja Olaussonin mukaan Pariisin ilmastosopimus vauhdittaa vihreiden bondien markkinat uudelle tasolle. Viime vuonna vihreitä bondeja laskettiin liikkeeseen rahoitusmarkkinoilla lähes 42 miljardin dollarin arvosta, ja vihreiden bondien kokonaismarkkina oli 100 miljardin luokkaa. Tänä vuonna SEB arvioi uusia liikkeeseenlaskuja tulevan 80–100 miljardin dollarin arvosta. Liikkeeseenlaskettavien velkakirjojen arvo näyttää siis tuplaantuvan edellisvuoteen verrattuna.

Yleisesti vihreiden bondien markkinan kasvun ennustetaan jatkuvan jopa 20–30 prosentin vuosivauhtia. Maantieteellisesti Eurooppa ja Pohjois-Amerikka korostuvat tällä hetkellä vihreässä rahoituksessa, mutta Kiina, Intia ja Latinalaisen Amerikan maat ovat tulossa vahvasti mukaan.

Pitkän tähtäimen etuja

Kuntarahoitus laskee tänä vuonna liikkeeseen oman vihreän bondinsa, joka on ensimmäinen laatuaan Suomessa. Samalla Kuntarahoituksen asiakkaille aletaan tarjota vihreää rahoitusta. Mats Olaussonin mielestä Kuntarahoituksen vihreät bondit ovat suomalaisille kunnille hyödyllisiä.

– Vihreiden bondien kautta Kuntarahoitus tavoittaa globaaleilla markkinoilla uusia sijoittajia, mikä laajentaa yhtiön varainhankinnan pohjaa. Sitä kautta tieto suomalaisten kuntien ympäristön eteen tekemästä työstä ja ilmastoystävällisistä hankkeista leviää laajemmalle, ja se taas lisää sijoittajien kiinnostusta suomalaisia kuntia kohtaan, Olausson sanoo.

Vihreiden bondien kautta Kuntarahoituksen ja sijoittajien välille syntyy aikaisempaa kiinteämpi ja vahvempi suhde, mikä ajan kuluessa tuo myös taloudellista etua Kuntarahoitukselle. Mitä laajempi sijoittajakunta yhtiöllä on ja mitä parempi suhde sijoittajiin on, sitä varmemmin Kuntarahoitus saa hankittua varoja edulliseen hintaan jatkossakin, vaikka markkinoille tulisi uusia finanssikriisejä.

– Vihreät bondit parantavat Kuntarahoituksen asemaa kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla, ja se taas hyödyttää suoraan rahoitusta tarvitsevia suomalaisia kuntia, Olausson tiivistää.

Vihreää rahoitusta saadakseen kunnan pitää varmistaa, että rahoitettava hanke todella on ympäristöystävällinen. Se vaatii kunnalta lisätyötä, mutta Olaussonin mielestä työ ehdottomasti kannattaa, koska sen ansiosta saatavat pitkän aikavälin hyödyt ovat merkittäviä.

Kunnat näyttävät esimerkkiä

Ympäristöasioiden huomioiminen tuo uuden näkökulman mukaan taloudellisten päätösten tekemiseen. Rahoitus- ja ympäristöasiantuntijoiden on alettava työskennellä tiiviisti yhdessä, mitä Olausson pitää tervetulleena kehityssuuntana.

– Se on yhteiskunnallisesta näkökulmasta tärkeä kehitys, joka lisää eri asiantuntijaryhmien välistä luottamusta ja vaikuttaa päätöksentekoon laajemmin. Ympäristöasiat nousevat monipuolisemmin ja näkyvämmin julkiseen keskusteluun, hän sanoo.

Ympäristöasioiden huomioiminen ei tarkoita sitä, että tehtäisiin taloudellisesti tyhmiä päätöksiä. Päinvastoin. Päätöksentekoon tulee uusia ulottuvuuksia, jotka auttavat tekemään kokonaisedullisia ratkaisuja.

– Julkisella sektorilla on iso vastuu siitä, mihin suuntaan yhteiskuntaa viedään. Kunnat voivat olla edelläkävijöitä ja esimerkin näyttäjiä, jotka omilla valinnoillaan vauhdittavat ilmastotyön hyvää kehitystä laajemmin kuin vain omalla alueellaan, Olausson sanoo.

– Kuntien taloudellisesti kannattavat ilmastoystävälliset hankkeet voivat toimia sytykkeenä, joka lisää yritysten satsauksia ympäristöystävällisiin hankkeisiin.

Vaikka vihreä rahoitus on kasvanut huomattavasti, Olaussonin mukaan ollaan vasta pitkän prosessin alussa. Vihreät bondit tulevat joka tapauksessa muuttamaan globaaleja rahoitusmarkkinoita pysyvästi.

– Nyt yleinen kysymys on, että miksi laskette liikkeelle vihreitä bondeja. Kymmenen vuoden päästä kysymys sen sijaan kuuluu, että miksi ette ole laskeneet liikkeelle vihreitä bondeja. Vihreästä rahoituksesta on silloin tullut arkipäivää, Olausson arvioi.

Riippumaton arviointiryhmä tutkii hankkeet

Kuntien hankkeiden soveltuvuuden Kuntarahoituksen vihreän rahoituksen saajiksi arvioi erillinen arviointiryhmä. Ryhmä koostuu ulkopuolisista asiantuntijoista.

Kalevi Luoma, energiainsinööri, Kuntaliitto

”Kun katsotaan kuntien omia toimintoja palveluiden järjestämisessä ja hankinnassa, energiatehokkuus on kärkiasioita. Se tulee varmasti näkymään rahoitushakemuksissa. Yleisesti voi todeta, että energialaitosten polttoainemuutokset fossiilisesta uusiutuviin tuovat nopeasti suuria muutoksia ilmastopäästöihin. Energiatehokkuuden parantaminen taas on usein luonteeltaan sellaista, että erilaisia ja erikokoisia toimenpiteitä tarvitaan paljon. Pienistä puroista syntyy kuitenkin iso virta. Pitkäjänteisyys korostuu myös kuntien ilmastotyössä. Kunnat ovat maankäytön ja liikennejärjestelmien suunnittelijoita ja myös rakentajia. Näin kunnat luovat tulevaisuuden toimintaedellytykset laajalle joukolle erilaisia toimijoita. Kunnilla on avainrooli nimenomaan yhdyskunnan suunnitteluvaiheissa.”

Jyri Seppälä, professori, Kulutuksen ja tuotannon keskuksen johtaja, Suomen ympäristökeskus

”Suomi tarvitsee investointeja, ja investointien pitäisi kohdentua ennen kaikkea vihreän rahoituksen kriteerit täyttäviin kohteisiin. Vihreillä investoinneilla rakennetaan resurssitehokasta ja vähähiilistä tulevaisuutta. Pärjäämme maana paremmin, kun teemme ajoissa ratkaisuja, joita joka tapauksessa tullaan jatkossa vaatimaan. Vihreässä teknologiassa on maailmanlaajuisesti valtavat tulevaisuudennäkymät. Uskon rakentamisen olevan se alue, joka kerää suurimman osan Kuntarahoituksen vihreästä rahoituksesta. Myös liikkumisen puolella on paljon mahdollisuuksia, varsinkin kun liikkumisessa ei ole vielä juuri tapahtunut vihertymistä. Kunnilla on kaksoisrooli. Kunta on esimerkin näyttäjä kuntalaisille ja elinkeinoelämälle, ja toisaalta kunta tekee ratkaisuja, jotka määrittelevät eri tahojen toimintaedellytykset kunnassa.”

Saara Vauramo, ympäristöjohtaja, Lahden kaupunki

”Seuraavan 5–10 vuoden aikana kunnissa tullaan tekemään paljon energiatehokkuuden suhteen. Energiatehokkuushankkeita niputetaan, jolloin kunta kilpailuttaa esimerkiksi kymmenen kiinteistönsä energia-asiat. Isoissa hankkeissa rahoitusratkaisut nousevat tärkeiksi, ja uusille rahoitusvaihtoehdoille on kysyntää. Aurinkoenergia kiinnostaa kuntia erittäin paljon tällä hetkellä, ja useita selvityksiä on parhaillaan menossa. Saattaa olla, että näemme useita toteutuvia hankkeita lähivuosina. Toivon, että vihreän rahoituksen kautta saamme uuden sysäyksen suomalaisen uusiutuvan energian tuotantoon. Kunnat ovat paikallisten energiayhtiöidensä kautta keskeisessä roolissa energiaratkaisuissa.”

Kuntarahoitus tuo vihreän rahoituksen Suomeen

Kuntarahoituksen Green Bond on ensimmäinen vain suomalaisiin investointeihin liittyvä joukkovelkakirja, johon sijoitetut rahat kulkevat vain suomalaisiin kohteisiin. Asiakkailleen Kuntarahoitus tarjoaa vihreää lainaa ja leasingia

• Kuntarahoituksen vihreä laina ja leasing on suunnattu ympäristöystävällisten investointien rahoittamiseen. Vihreää rahoitusta voi hakea investointihankkeeseen, jossa syntyy selkeitä ja mitattavia ympäristölle hyödyllisiä vaikutuksia.
• Vihreää rahoitusta saavat hankkeet voivat olla sisällöltään hyvin erilaisia. Investointihanke voi koskea uusiutuvaa energiaa, julkista liikennettä, kestävää rakentamista, vedenpuhdistusta ja jätevesien käsittelyä, energiatehokkuutta, jätteenkäsittelyä sekä ympäristönhallintaa ja luonnonsuojelua.
• Vihreän lainan ja leasingin hinta määräytyy hankkeen sisällön mukaan, mutta vihreän rahoituksen hinta on asiakkaalle aina hieman edullisempi kuin tavallisen rahoituksen. Vihreän rahoituksen muut ominaisuudet ja ehdot ovat samat kuin muussa rahoituksessa.

Lisätietoja vihreästä rahoituksesta:
www.kuntarahoitus.fi/vihrea-rahoitus

Kommentti: ”Vihreyden kriteerit kuntoon”

WWF Suomen ilmastoasiantuntija Kaarina Kolle painottaa vihreän rahoituksen hyvien kriteereiden tärkeyttä. Kollen mukaan maailmalla liikkuneiden erilaisten vihreiden bondien aito vihreys on toistaiseksi ollut hyvin kyseenalaista.

– Bondeissa on ollut vihreän eri sävyjä, eikä vihreyden vaatimuksia ole aina määritelty riittävän selvästi. Kriteeristön merkitys korostuu, kun vihreiden bondien markkinat näyttävät nyt lähtevän kovaan kasvuun maailmalla ja myös Suomessa, hän sanoo.

Suomalaisissa kunnissa on Kollen mielestä paljon intoa ilmastoystävällisiin hankkeisiin. Monessa kunnassa ongelmaksi kuitenkin nousee ajantasaisen tiedon puute, mikä synnyttää pullonkauloja hankkeisiin. Erilaiset hankkeiden rahoitusmuodot omalta osaltaan avaavat pullonkauloja. WWF Suomi toivoo vihreän rahoituksen lisääntyvän kunnissa. Kollen mukaan energiatehokkuus on yksi alue, joka tarjoaa kunnille huomattavia mahdollisuuksia. Kolikon toisena puolena on energiantuotanto, jossa WWF kannustaa kestäväpohjaisen uusiutuvan energian tuottamiseen.

– Mitä nopeammin kunnat tekevät energiatehokkaita ratkaisuja, sitä enemmän niistä saatavat ilmasto- ja kustannushyödyt kumuloituvat, Kolle sanoo.

– Päästöjä pitäisi vähentää mahdollisimman nopeasti. Ilmaston kannalta paras kilowatti energiaa on sellainen, jota ei koskaan tuoteta. Kuntien rooli ilmastotyössä on kasvanut, ja Kollen mukaan monet kaupungit ovat nyt edistyksellisempiä kuin monet maat. Ilmastotalkoot ovat tietyllä tapaa siirtyneet monissa paikoissa kaupunkitasolle, josta löytyvät kehityksen edelläkävijät.