Kunnan takaus kuntayhtiölle – 80 % vai 100 %?

Teksti: Hannele Borra | Kuvitus: Kati Närhi

EU:n valtiontukisääntöjen valossa näyttää nopeasti siltä, etteivät kunnat voi missään tilanteessa taata täysimääräisesti kuntayhtiön luottoa ja saada rahoitusta Kuntarahoitukselta. Asia ei kuitenkaan ole mustavalkoinen. Rahoitusta voi saada, mutta yhä useammin vaaditaan tapauskohtaista harkintaa.

Kuntarahoituksen edellytys kuntayhtiöiden rahoittamiselle on kunnan tai kuntayhtymän täysimääräinen (100 %) omavelkainen takaus koko luotolle. Usein kuitenkin ajatellaan, ettei Kuntarahoitus voi olla rahoittamassa kuntien yhtiöitä, koska EU-komission takaustiedonanto rajaa kunnan takauksen pääsääntöisesti 80 prosenttiin.

Näin ei kuitenkaan ole, sillä Kuntarahoituksen toimintaa säätelee Euroopan komission päätös, joka taas ei koske liikepankkeja vaan vain kuntien yhteistä varainhankintajärjestelmää. Laki kuntien takauskeskuksesta määrittää rajat Kuntarahoituksen myöntämälle rahoitukselle.

Mikäli kunnanvaltuustossa on jo tehty päätös 80 prosentin takauksesta, ei Kuntarahoitukselta voi enää hakea rahoitusta. Tämä voi joissain tapauksessa nostaa rahoituksen hintaa tai vaikeuttaa sen saatavuutta toivotuin ehdoin.

Myös kuntien yhtiöitä voidaan rahoittaa

Yhtiömuoto ei ole este kunnan täysimääräiselle takaukselle ja Kuntarahoituksen rahoitukselle. Rahoitusta arvioitaessa tarkastellaan rahoituskohdetta riippumatta siitä järjestääkö sen esimerkiksi yhtiö, yhdistys tai säätiö.

– Rahoitusta hakevan yhtiön on oltava kunnan yli 50-prosenttisesti omistama ja kunnan määräysvallan alaisena. Lisäksi investoinnin tulee kuulua kunnan lakisääteiseen toimialaan tai paikallisten erityisolosuhteiden tulee olla sellaiset, että investoinnilla turvataan välttämättömien palvelujen saatavuus tai tehokas tuottaminen. Rahoitettu investointi ei saa vääristää kilpailua, Kuntarahoituksen apulaisjohtaja Terhi Vainikkala kertoo.

Tilanne on selkeä, kun rahoitusta haetaan esimerkiksi kuntayhtiön toteuttamalle päiväkoti-investoinnille. Varhaiskasvatus kuuluu kuntien vastuulle ja täten kunta voi myöntää 100 prosentin takauksen, ja Kuntarahoitus voi rahoittaa investointia. Selkeitä ovat myös ne tapaukset, joissa kunnan määräysvallassa oleva yhtiö toimii vapailla, kilpailuilla markkinoilla. Tällöin kunta ei voi taata luottoa täysmääräisesti eikä Kuntarahoitus rahoittaa kohdetta.

Hankkeet arvioidaan tapauskohtaisesti

Tapauskohtaista harkintaa vaaditaan erityisesti tilanteissa, joissa rahoitettava investointi on joku muu kuin kunnalliseen toimintaan eli kuntien julkiseen palvelutehtävään liittyvä palvelu. Etenkin kasvukeskusten ulkopuolella saattaa olla tilanne, jossa jotain palvelua ei paikallisten olosuhteiden vuoksi ole tarjolla tai yksityisen palveluntarjoajan ei ole mahdollista saada sitä tehokkaasti tuotettua.

– Esimerkki tällaisesta tapauksesta voisi olla toimitilat yrityksille. Toimitilojen järjestäminen on kilpailtua toimintaa eikä kuulu julkiseen palvelutehtävään. Jos toimitiloja ei kuitenkaan ole tarjolla ellei kunta niitä esimerkiksi kuntayhtiön kautta järjestä, on alueella markkinapuute. Tällöin kunta voi myöntää kuntayhtiön lainalle täysimääräisen takauksen ja investointi voi saada rahoitusta meiltä, Vainikkala selventää.

Palvelun saatavuutta ja kilpailutilannetta arvioitaessa tarkastellaan aina laajempaa aluetta, ei pelkkää kuntaa, johon investointia suunnitellaan. Tämä saattaa Pohjois-Suomessa tarkoittaa myös Pohjois-Norjaa ja -Ruotsia. Joskus katsotaan riittäväksi, että palvelu on saatavilla lähikunnassa.

Keskustelu auki ennen takauspäätöksen tekoa

Kuntarahoituksen asiantuntijaan kannattaa olla yhteydessä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jo ennen takauspäätöksen viemistä kunnanvaltuustoon. Tällöin asiakkaan kanssa voidaan yhdessä keskustella rahoituksen mahdollisuudesta ja takauspäätökseen saada riittävät perustelut.

– Jotta voimme myöntää rahoitusta, takauspäätöksessä on oltava riittävät perustelut sille, miksi kunnan täysmääräinen takaus on mahdollinen. Päätöksessä täytyy kertoa, miten tehtävä kuuluu kunnan toimialaan ja osoittaa, ettei toiminta vääristä kilpailua tai että palvelu on välttämätön kuntalaisille, jos yksityistä toimintaa alueella ei ole, Vainikkala kertoo.

Vainikkala haluaa kuitenkin korostaa, että kunta itse tuntee parhaiten oman alueensa olosuhteet ja pystyy parhaiten arvioimaan täysimääräisen takauksen edellytysten täyttymisen.

Lue lisää Kuntarahoituksen rahoituksen edellytyksistä täältä.

Muistilista täysimääräisen takauksen lainmukaisuuden varmistamiseksi

  • Takauspäätös tehdään aina valtuustossa
  • Takaus ei saa vaarantaa kunnan kykyä vastata sille säädetyistä tehtävistä
  • Lainaan ei saa sisältyä merkittävää taloudellista riskiä
  • Kunnan edut on turvattava riittävillä vastavakuuksilla
  • Taattavan yhteisön on kuuluttava kuntakonserniin tai oltava kuntien ja valtion yhteisessä omistuksessa ja määräysvallassa
  • Takauspäätöksen perustelut on kirjattava selkeästi