Kriisinratkaisumekanismi turvaa rahoitusmarkkinoiden vakautta

KUVA iStock

Kuntarahoitus toimii Euroopan keskuspankin valvonnan alaisuudessa ja osallistuu myös pankkiunionin yhteiseen kriisinratkaisurahastoon. Mistä kriisinratkaisurahastossa on kyse?

Vuonna 2008 alkanut finanssikriisi kaatoi pankkeja ja johti luottolaitosten uudelleenjärjestelyihin myös Euroopassa. Valtiot ja veronmaksajat joutuivat pankkien pelastajiksi. Tämän ei haluttu toistuvan, joten pankkien valvontaa alettiin kehittää, ja pankkiunionin kriisinratkaisuviranomainen SRB (Single Resolution Board) eli yhteinen kriisinratkaisuneuvosto aloitti toimintansa Brysselissä vuoden 2015 alussa.

SRB on vastuussa Euroopan keskuspankin EKP:n suoraan pankkivalvontaan kuuluvien pankkiryhmien kriisinratkaisun suunnittelusta ja toteuttamisesta. Kriisinratkaisuneuvosto pyrkii varmistamaan pankkien hallitun kriisinratkaisun ja näin turvaamaan rahoitusmarkkinoiden vakauden ja estämään veronmaksajien joutumisen kaatuvien pankkien maksumiehiksi. Rahat toimenpiteisiin otetaan yhteisestä kriisinratkaisurahastosta.

Varat rahastoon finanssialalta

Kriisinratkaisurahaston varat kerätään EKP:n valvonnassa olevilta pankeilta vakausmaksuina.

Kuntarahoitus, kuten muutkin euroalueen pankit, joiden tase on yli 30 miljardia, kuuluvat EKP:n valvontaan. EKP:n valvonnassa ovat myös euroalueen valtioiden kolme suurinta pankkia taseen koosta riippumatta. Kuntarahoitus on velvollinen osallistumaan myös yhteiseen kriisinratkaisurahastoon (Single Resolution Fund, SRF) eli maksamaan SRB:n määrittelemän vuosittaisen vakausmaksun.

Niitä euroalueen pankkeja, jotka eivät kuulu EKP:n valvontaan, valvoo maan kansallinen kriisinratkaisuviranomainen, Suomessa Rahoitusvakausvirasto.

Elvytys- ja kriisinhallintasuunnitelmilla varaudutaan ongelmiin

Kuntarahoitus eroaa liikepankeista siinä, että Kuntarahoituksella on oma kriisinhallintamekanismi – Kuntien takauskeskus, joka takaa Kuntarahoituksen varainhankinnan. Likviditeettikriisi on Kuntarahoitukselle siis erittäin epätodennäköinen. Kuntarahoituksen tulee kuitenkin muiden EKP:n valvonnassa olevien pankkien tavoin esittää EKP:lle tehtävässä ja jatkuvasti ylläpidettävässä elvytyssuunnitelmassa, mitä muita keinoja yhtiöllä on toimintansa vakauttamiseen niin, että viranomaistoimenpiteitä ei tarvita. Näitä muita keinoja voivat olla esimerkiksi yhtiön pääomittaminen omistajien toimesta.

Mikäli jokin pankki kuitenkin elvytyssuunnitelmista huolimatta joutuu ongelmiin, kriisinratkaisuviranomainen ryhtyy tarvittaviin toimiin. Jos viranomainen katsoo, että pankin konkurssiin päästäminen horjuttaisi rahoitusmarkkinoiden vakautta, pankille voidaan tehdä uudelleenjärjestelyjä tai osia siitä voidaan esimerkiksi myydä. Tätä varten SRB tekee jokaiselle pankille kriisinhallintasuunnitelman (resolution plan).

Banco Popular Españolille ensimmäinen kriisinratkaisumenettely

Kriisinratkaisuneuvosto joutui tositoimiin kesäkuussa 2017, kun EKP:n pankkivalvonta totesi Banco Popular Españolin olevan kykenemätön tai todennäköisesti kykenemätön jatkamaan toimintaansa. Todettiin, että pankki ei pysty lähitulevaisuudessa maksamaan velkojaan tai suorittamaan muita vastuitaan eräpäivään mennessä maksuvalmiuskriisistä johtuen. Yhteisen kriisinratkaisuneuvoston harkinnan mukaan kriisinratkaisun ehdot täyttyivät. Pankin pääomainstrumentit alaskirjattiin ja pankki myytiin Banco Santanderille yhden euron hintaan.

Kriisitilanne Kuntarahoitukselle epätodennäköinen

Kuntarahoitus luottolaitoksena eroaa monin tavoin liikepankeista, mutta pankkivalvonnan näkökulmasta yhtiö on samassa asemassa kuin muutkin. Omasta kriisinhallintamekanismista eli Kuntien takauskeskuksen takaamasta varainhankinnasta huolimatta Kuntarahoituksen on mietittävä ja esitettävä EKP:lle vaihtoehtoisia ratkaisuja mahdollisen kriisitilanteen hallintaan.

– Elvytystilanteen varalle yksi vaihtoehto olisi esimerkiksi se, että yhtiölle haettaisiin lisäpääomaa omistajilta. Kuntarahoituksen tilanteessa tällainen on toki melko kaukainen skenaario, Kuntarahoituksen riskienhallinnasta vastaava johtaja Toni Heikkilä kertoo.

Vaikka kriisinratkaisurahastoon kuuluminen merkitsee Kuntarahoitukselle lisätyötä ja kustannuksia, Heikkilä pitää pankkivalvonnan kehittymistä yleisesti ottaen hyvänä.

– Banco Popular Españolin tapaus on hyvä esimerkki siitä, että tällaista järjestelmää tarvitaan ja se toimii. Järjestelyyn ei jouduttu käyttämään veronmaksajien varoja.

Sanastoa 

Yhteinen kriisinratkaisuneuvosto SRB
Single Resolution Board SRB on EU:n pankkiunionin kriisinratkaisuviranomainen. Se muodostaa keskeisen osan pankkiunionia ja yhteistä kriisinratkaisumekanismia. Sen vastuulla on EKP:n suoraan pankkivalvontaan kuuluvien sekä rajat ylittävien pankkiryhmien kriisinratkaisun suunnittelu ja toteuttaminen. SRB on itsenäinen EU-virasto, ja se sijaitsee Brysselissä. SRB on vastuussa yhteisestä kriisinratkaisurahastosta (Single Resolution Fund, SRF).

Kriisinratkaisurahasto
Kriisinratkaisurahaston (Single Resolution Fund, SRF) avulla varmistetaan, että finanssiala itse rahoittaa rahoitusmarkkinoiden vakauden. SRF rakennetaan vähitellen vuosien 2016–2023 aikana. Rahaston varat kerätään pankkiunionin 19 jäsenmaan luottolaitoksilta ja tietyiltä sijoitusyrityksiltä vakausmaksuina.

Pankkiunioni
Pankkiunioni on pankkien EU-tason valvonta- ja kriisinratkaisujärjestelmä. Sen tavoitteena on varmistaa, että euroalueen ja koko EU:n pankkiala on turvallinen ja luotettava, ja että kannattamattomien pankkien kriisinratkaisu hoidetaan ilman veronmaksajien rahoja ja mahdollisimman pienillä vaikutuksilla reaalitalouteen. Pankkiunionin jäseninä ovat kaikki euroalueen maat ja ne EU:n jäsenmaat, jotka haluavat osallistua siihen.

Euroopan keskuspankki
Euroopan keskuspankki (EKP) on euroalueen keskuspankki. Euroalueen muodostavat ne 19 Euroopan unionin jäsenvaltiota, jotka ovat ottaneet euron käyttöön. EKP:n tärkein tehtävä on ylläpitää hintavakautta euroalueella ja näin säilyttää euron ostovoima.

Rahoitusvakausvirasto
Rahoitusvakausvirasto on Suomen kansallinen kriisinratkaisuviranomainen. Se valvoo sellaisia luottolaitoksia, jotka eivät kuulu EKP:n valvontaan. Rahoitusvakausvirasto vastaa luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisun suunnittelusta sekä päätöksenteosta taloudellisiin vaikeuksiin joutuneiden laitosten toiminnan uudelleen järjestelemiseksi. Virasto toimii osana EU:n yhteistä kriisinratkaisumekanismia.

Kuntien takauskeskus
Kuntien takauskeskus on julkisoikeudellinen laitos, jonka tarkoituksena on turvata kuntien yhteinen varainhankinta ja kehittää sitä. Kuntien takauskeskus takaa Kuntarahoituksen varainhankinnan.