Energiatehokkuustoimet kutistavat kuntien käyttömenoja ja päästöjä

Kunnat ovat ratkaisevassa asemassa ilmastonmuutoksen torjunnassa, sillä julkisen sektorin päästöistä merkittävä osa tapahtuu kunnissa. Paitsi suunnittelun ja luvituksen kautta, kunnat voivat alentaa päästöjä tehokkaasti myös omassa toiminnassaan energiatehokkuutta lisäämällä. Energiatehokkuustoimet tuovat säästöjä myös kuntien käyttömenoihin ja maksavat itsensä takaisin usein jo alle kymmenessä vuodessa.

Suomi sitoutui Pariisin ilmastosopimuksessa vähentämään päästöjään vuoteen 2030 mennessä vähintään 39 prosentilla vuoden 2005 tasosta. Kunnat ovat merkittävässä roolissa sopimuksen täytäntöönpanossa, sillä kaikki päästöt tapahtuvat kunnissa.

Merkittävä osuus valtakunnallisista kasvihuonekaasuista on peräisin energiantuotannosta ja kulutuksesta, jonka vuoksi energiatehokkuuden parantaminen on ilmasto- ja energiapoliittisten tavoitteiden kannalta yksi keskeisimmistä osa-alueista.

Julkisella sektorilla energiaa kuluttavat etenkin rakennusten lämmitys, valaistus ja vesi. Lisäämällä kiinteistöjensä energiatehokkuutta kunnat voivat vähentää päästöjä nopeasti.

– Uudessa rakennuskannassa energiatehokkuus huomioidaan jo heti suunnittelusta alkaen, mutta rakennuskanta uudistuu hitaasti. Siksi tärkein keino energiatehokkuuden lisäämiseen on olemassa olevien rakennusten energiakorjaukset, kertoo Kuntaliiton energia-asiantuntija Vesa Peltola.

Suuria energiatehokkuuden parantajia ovat esimerkiksi rakennusten ilmanvaihdon ajanmukaistaminen, vedenkulutuksen ja valaistuksen sekä lämmitysverkon säädöt ja ohjaus.

– Joskus myös pieniltäkin tuntuvat säätötoimenpiteet voivat vaikuttaa energiankulutukseen merkittävästi. Myös valaistuksen uusiminen led-valoihin tai pysäköintipaikkojen lämpötolppien aikaohjaus voi tuottaa ilmeisiä energiasäästöjä, Peltola muistuttaa.

Energiatehokkuusinvestointeja ei kannattavaa lykätä

Monissa kunnissa on Peltolan mukaan tehty paljon hyviä kiinteistöjen energiatehokkuutta lisääviä toimia. On kuitenkin myös paikkakuntia, joissa työ on vasta alussa.

Motivan tilastojen* mukaan vuosina 1992–2015 käynnistyneissä kuntasektorin energiankatselmuskohteissa energiansäästöpotentiaali oli lämmitysenergian osalta keskimäärin 15 prosenttia, sähkön osalta 5,5 prosenttia ja vedenkulutuksen osalta 6,5 prosenttia.

– Useissa kunnissa energiatehokkuustyö saattaa jäädä muiden kiireellisten toimien tai investointitarpeiden jalkoihin, Peltola arvioi.

Esimerkiksi monella kunnalla on syntynyt vuosien saatossa korjausvelkaa, jonka selättäminen vaatii mittavia peruskorjaustoimia. Peruskorjausten yhteydessä olisi kuitenkin järkevää toteuttaa myös energiatehokkuutta lisääviä korjaustoimenpiteitä.

– Energiatehokkuustoimet vaativat toki investointeja ja vaikuttavat kunnan käyttömenoihin, mutta maksavat yleensä itsensä takaisin pienentyneinä energiakuluina usein jo alle viidessä vuodessa. Pitkällä aikavälillä niistä syntyy hyötyä paitsi ympäristölle myös kunnille, huomauttaa Kuntarahoituksen leasing- ja myyjäyhteistyöstä vastaava apulaisjohtaja Juha-Pekka Ketola.

Kuntarahoitus auttaa tytäryhtiönsä Inspiran kanssa kuntia arvioimaan investointiensa kannattavuutta. Ketola korostaa, että euromääräisten prioriteettien ohella kunnan kannattaisi tarkastella investoinneissaan myös sitä, mitä niillä saadaan aikaan.

– Jos katsotaan vain taloudellista vaikuttavuutta, energiatehokkuushankkeet jäävät usein isojen investointien jalkoihin. Tällöin ne tulevat usein liian helposti torpatuiksi talouspäätöksiä tehtäessä, hän pohtii.

Kuntarahoitus tukee kuntien energiatehokkuustoimia muun muassa tarjoamalla investointeihin tavanomaista lainaa edullisempaa vihreää rahoitusta, jota kunnat voivat hakea ympäristölle ystävällisiin hankkeisiin.

– Vihreä rahoitus on mahdollista yhdistää myös leasingrahoitukseen, joka on perinteistä lainaa joustavampaa ja soveltuu täten paremmin pienimuotoisiinkin investointeihin, Ketola kertoo.

Vapaaehtoisuudella parempia tuloksia

Toisin kun monissa muissa EU-maissa, Suomessa kuntien energiatehokkuustoimet perustuvat pitkälti vapaaehtoisuuteen. Kunnat voivat halutessaan liittyä mukaan kunta-alan energiatehokkuussopimukseen. Käytännössä energiatehokkuussopimukseen liittyvä kunta sitoutuu energiatehokkuuden jatkuvaan parantamiseen ja asettaa vähintään 7,5 % energiansäästötavoitteen vuoteen 2025.

– Olemme Suomessa lähteneet siitä, että vapaaehtoisuudella saavutetaan parempia tuloksia. Kunnat voivat sopimuksen nojalla toteuttaa niitä energiatehokkuustoimia, jotka ovat kullekin sopivia ja tarkoituksenmukaisia. Sopimuksen piirissä on jo noin 70 prosenttia kunnista asukasmäärällä mitattuna. Lisää liittyjiä silti tarvitaan, Peltola painottaa.

Käytännössä energiatehokkuussopimukseen liittyvä kunta sitoutuu energiatehokkuuden jatkuvaan parantamiseen. Kunta laatii toimintasuunnitelman, johon voi sisältyä esimerkiksi energiakatselmuksia. Energiakatselmuksissa kartoitetaan kohteen energiankäyttö ja tehdään toimenpide-ehdotuksia sen tehostamiseksi tuleville vuosille. Toimenpiteiden ja tavoitteiden toteutumista seurataan ja niistä raportoidaan.

Automatisaation ja tekoälyn kehittyminen helpottavat reaaliaikaista seurantaa ja hyötyjen konkretisointia.

– Digitalisaation kautta saamme aiempaa helpommin keskeistä tietoa energiankulutuksesta. Kaikkea mitä voidaan mitata, voidaan myös entistä paremmin ohjata ja johtaa, Peltola painottaa.

Peltola muistuttaa, ettei energiatehokkuus ole kunnan muusta toiminnosta erillinen osa-alue, joka annetaan asialle vihkiytyneen virkamiehen harteille, vaan sen tulisi olla osa kunnan johtamisjärjestelmää.

– Energiatehokkuus pitäisi huomioida kunnan kaikissa toiminnoissa hankinnoista lähtien. Näin kaikki mahdollisuudet energiankäytön tehostamiseksi tulevat hyödynnettyä ja saadaan aikaan parempaa vaikuttavuutta, hän summaa.

Lisätietoa:
Ilmasto-opas: ilmasto-opas.fi

* Motiva: Säästöpotentiaali palvelusektorilla