Kiinteistöleasing yleistyy

Pudasjärven hirsikampus on yksi Kuntarahoituksen kiinteistöleasing-kohteista.
Teksti: Hannele Borra | Kuva: Juha Nyman

Kunnat valitsevat yhä useammin uusien rakennusten rahoitusmuodoksi kiinteistöleasingin. Leasing rahoitusmuotona ei rasita kunnan tasetta, ja investointiin liittyvät kustannukset voi jaksottaa pitkälle aikavälille.

Kiinteistöleasing on rakennusinvestoinnin rahoitusmuoto, jossa asiakas vuokraa kohteen omistavalta rahoittajalta. Leasing mielletään usein lainaa kalliimmaksi vaihtoehdoksi, mutta Kuntarahoituksen kiinteistöleasingin rahoituskustannukset ovat lähes yhtä edulliset kuin lainalla. Se onkin noussut suosituksi rahoitusmuodoksi etenkin kouluja rakennettaessa.

– Kiinteistöleasing on hyvä vaihtoehto uusia rakennuksia, kuten kouluja, hyvinvointikeskuksia tai vaikka paloasemia, rakennettaessa. Leasingilla rahoitettaessa kustannukset jakautuvat pitkälle aikavälille, eikä investointi rasita kunnan tasetta kuten taselainalla rahoitettaessa, Kuntarahoituksen leasingtuotteista vastaava rahoituspäällikkö Karl Lintukangas kertoo.

Kun rakennusinvestointi rahoitetaan kiinteistöleasingilla, kaikki kustannukset saadaan yhdelle sopimukselle. Näin usein korkeat purkukustannuksetkin voidaan jaksottaa jopa 20 vuodelle. Leasingvuokraa aletaan maksaa vasta, kun kohde on valmis.

– Monet kunnat ovat tilanteessa, jossa useita suuria rakennushankkeita täytyy käynnistää samanaikaisesti. Kun kustannukset voidaan jaksottaa pitkälle aikavälille, voidaan useitakin hankkeita toteuttaa yhtä aikaa, Lintukangas kertoo.

Kuten lainalla rahoitettaessa, kiinteistöleasingissakin asiakas vastaa kilpailuttamisesta ja urakoitsijan valinnasta.

Tukea rahoitusvaihtoehdon valintaan

Kiinteistöleasingsopimusten tyypillinen kesto on 20 vuotta. Kun leasingkausi päättyy, asiakas voi joko lunastaa kohteen, jatkaa leasingsopimusta tai osoittaa kohteelle ostajan. Kiinteistölle lasketaan jäännösarvo, josta asiakas aina vastaa.

– Jos kiinteistöllä on 30 vuoden poistoaika, leasingsopimuksen kestoksi halutaan useimmiten 20 vuotta. Tällöin jäännösarvo 33,33 prosenttia investoinnin arvosta. Asiakas pidetään jatkuvasti ajan tasalla jäljellä olevasta pääomasta kuten perinteisessä taselainassakin, Lintukangas selvittää.

Kuntarahoitus tarjoaa rahoitusmallin valinnan tueksi myös neuvontaa ja laskureita, joilla voi verrata taselainan ja kiinteistöleasingin kustannuksia. Kuntarahoitukselta saa myös mallipohjia maanvuokrasopimuksen tekemiseen tai rahoituksen kilpailutukseen. Tarvittaessa asiantuntija voi esitellä leasingvaihtoehtoa kunnanvaltuuston iltakoulussa ja samalla vastata valtuutettuja askarruttaviin kysymyksiin.

Kiinteistöleasingin myöntämisperiaatteet eivät ole taselainaa löysemmät.

–  Rahoitusmallista riippumatta arvioimme ja analysoimme jokaisen hankkeen huolellisesti. Otamme esimerkiksi kantaa siihen, minkä kokoinen rakennus kunnan kannattaa rakentaa. Myös kiinteistöleasingin yhteydessä teemme tarkat laskelmat siitä, miten investointi vaikuttaa kunnan talouteen tulevaisuudessa. Leasingrahoitusta ei siis saa lainaa löperömmin perustein, Lintukangas muistuttaa.

Uusien koulujen suma

Pieksämäellä monet lapset ja nuoret kirmaavat täysin uusiin koulurakennuksiin lähivuosina. Kaupungilla on samanaikaisesti käynnissä usean suuren koulun rakentaminen. Yksi uusista kouluista rahoitetaan kiinteistöleasingilla.

– Kuten monissa muissakin kaupungeissa, meidänkin kouluissa on ollut sisäilmaongelmia, ja olemme korjaamisen sijaan päättäneet rakentaa kokonaan uudet rakennukset, Pieksämäen vs. kaupunginjohtaja Ulla Nykänen kertoo.

Kaupungin uusi yläkoulu ja Etelä-Savon ammattiopistolle rakennutettava tekniikkatalo valmistuvat vuonna 2020. Uusi koulu rakennetaan lähivuosina myös Pieksämäen keskustasta viiden kilometrin päässä sijaitsevaan Naarajärven taajamaan. Uuteen rakennukseen tulee koulun lisäksi sijoittumaan myös taajamaan jo kauemmin kaivattu uusi päiväkoti. Maaselän päiväkoti-koulu-yhdistelmä on Pieksämäen ensimmäinen kiinteistöleasingilla rahoitettava investointi.

– Koska meillä on samanaikaisesti monta suurta investointia, halusimme johonkin niistä vaihtoehtoisen rahoituksen. Kiinteistöleasing on nykyään hyvin kilpailukykyinen vaihtoehto taselainalle, sillä marginaalissa ei ole juurikaan eroa taselainaan verrattuna. Kiinteistöleasing ei myöskään näy kaupungin taseessa, Nykänen perustelee valintaa.

Taloudellista pakkoa kiinteistöleasingin valitsemiselle ei ollut, kaupungin talous olisi taselainankin kestänyt. Leasingvaihtoehdossa houkuttelivat kilpailukykyisen hinnan lisäksi myös muut hyödyt.

– ­Nyt saamme myös vanhan rakennuksen purkukustannukset samaan rahoituspakettiin, eikä meidän tarvitse erikseen hakea rakentamisenaikaista rahoitusta, Nykänen iloitsee.

Kiinteistöleasing on monelle päättäjällekin uudenlainen rahoitusmalli. Pieksämäen kaupunginvaltuusto tutustui vaihtoehtoon Kuntarahoituksen asiantuntijan opastuksella. Ennen päätöksentekoa eri rahoitusvaihtoehtoja myös vertailtiin laskentamallien avulla.

– Kuntarahoituksen laskentamallit ovat todella käteviä käyttää missä tahansa yhteydessä, jos joillain perustiedoilla haluaa vertailla taselainaa ja kiinteistöleasingia. Olemme myös saaneet heiltä säännöllisesti tietoa eri rahoitusvaihtoehdoista sekä aina tarvittaessa tukea ja apua. Tästä on ollut meille paljon apua, varsinkin kun meillä ei ole omaa rahoitusasiantuntijaa, Nykänen kiittelee.

Kuntarahoituksen kiinteistöleasing

  • Vaihtoehtoinen rahoitusmalli lainalle
  • Rahoittaja omistaa rakennuksen
  • Asiakas maksaa leasingvuokraa
  • Sopii uudisrakennuksiin
  • Tyypillinen leasingaika 10–20 vuotta
  • Yli 140 rahoitettua kohdetta