Kiinteistöleasing – kaikki kustannukset yhdelle sopimukselle

Teksti: Hannele Borra | Kuva: Juha Nyman

Kiinteistöleasing valitaan rahoitusmuodoksi usein silloin, kun leasingilla halutaan rahoittaa rakentamisesta aiheutuvien kustannuksen lisäksi myös purku- ja suunnittelukustannuksia. Missä vaiheessa kiinteistöleasingsopimukset kannattaa tehdä?

Yksi kiinteistöleasingin ja taselainan merkittävimmistä eroista on se, että leasingissa hyödyt ja kustannukset kulkevat käsi kädessä. Leasingvuokraa ei makseta rakentamisaikana, vaan leasingmaksuja maksetaan vasta rakennuksen valmistuttua. Myös kaikki suunnittelu- ja rakennusvaiheessa syntyneet korot maksetaan vasta, kun kohde otetaan käyttöön.

– Kiinteistöleasingin etu on myös se, että kaikki hankkeen kulut mukaan lukien purku-, suunnittelu- ja valvontakustannukset saadaan yhdelle sopimukselle. Näin esimerkiksi purkukustannukset eivät rasita yksittäistä tilikautta vaan ne saadaan jaksotettua jopa 20 vuodelle. Lisäksi kunnan sisäinen työ, esimerkiksi sisäisten vuokrien määritteleminen helpottuu, kun kaikki kustannukset ovat yhdellä sopimuksella, Kuntarahoituksen leasingtuotteiden rahoituspäällikkö Karl Lintukangas kuvailee.

Puitesopimus kattaa ennen rakentamista syntyneet kulut

Mikäli purku- ja suunnittelukustannukset halutaan leasingsopimukselle, kannattaa solmia kiinteistöleasingin puitesopimus. Puitesopimuksen perusteella voidaan rahoittaa hankkeeseen liittyviä suunnitteluvaiheen kustannuksia eli kustannuksia, jotka syntyvät ennen rakentamisen aloittamista. Tällöin urakkaa ei ole vielä kilpailutettu eikä urakoitsijoita ole vielä valittu.

– Näin kaikki laskut saadaan suoraan leasingsopimuksen alle ja kunta säästyy neljän prosentin varainsiirtoveron kustannuksilta, Lintukangas kertoo.

Varainsiirtoverokustannus kuitenkin syntyy, mikäli asiakas maksaa ensiksi itse hankkeeseen liittyviä kuluja ja haluaa siirtää ne myöhemmässä vaiheessa kiinteistöleasingsopimuksen alle.

Kiinteistöleasingin puitesopimus voidaan tehdä kun hankesuunnitelma on valmis, investointipäätös on tehty ja rahoitusmalli päätetty. Mikäli kyseessä on esimerkiksi hyvinvointikeskus tai sairaala, sosiaali- ja terveysministeriön luvat täytyy olla hankittuna siinä vaiheessa kun puitesopimus solmitaan.

Puitesopimuksen perusteella voidaan rahoittaa hankkeeseen liittyviä suunnitteluvaiheen kustannuksia eli kustannuksia, jotka syntyvät ennen rakentamisen aloittamista. Rakentamisvaiheen kustannuksia sen sijaan ei voida rahoittaa puitesopimuksella, vaan lopulliset kiinteistöleasingsopimukset allekirjoitetaan aina urakkasopimusten allekirjoittamisen yhteydessä.

– Puitesopimusta ei siis ole välttämätöntä tehdä, vaan on myös mahdollista tehdä suoraan kiinteistöleasingsopimus siinä vaiheessa kun urakkasopimukset allekirjoitetaan. Tätä vaihtoehtoa käytetään esimerkiksi silloin, kun rakentaminen päätetään rahoittaa kiinteistöleasingilla, mutta suunnitteluvaiheen kustannukset otetaan omaan taseeseen, Lintukangas tarkentaa.

Rakentamisvaiheen kustannukset lopulliselle sopimukselle

Kaikki rakentamisvaiheen kustannukset rahoitetaan aina lopullisella kiinteistöleasingsopimuksella ja kaikki rakentamisvaiheen laskut tulee osoittaa suoraan rahoittajalle.

– Toisin sanoen asiakas ei voi ottaa rakentamisvaiheen kustannuksia omaan taseeseen, Lintukangas selventää.

Siinä vaiheessa kun lopullinen kiinteistöleasingsopimus allekirjoitetaan, urakkasopimuksiin ja maanvuokrasopimukseen liittyvien päätösten tulee olla lainvoimaisia. Tällöin myös hankkeen lopulliset kustannukset, toteutusmalli ja urakoitsijat ovat tiedossa ja ne voidaan yksilöidä leasingsopimukselle.

Mikäli kiinteistöleasingin puitesopimus on jo tehty, varsinaisen kiinteistöleasingsopimuksen tekemistä varten ei tarvita uutta, erillistä rahoituspäätöstä. Puitesopimus sisältää aina lopullisen kiinteistöleasingsopimuksen teon.