Rahapolitiikan uusi kevennysaalto kertoo maailmantalouden poikkeuksellisen suurista riskeistä

Teollisuusmaissa rahapolitiikan viritys on nopeasti muuttunut jälleen elvyttävään suuntaan. Euroopan keskuspankki on peruslinjanaan ilmoittanut pitävänsä ohjauskorot nykytasoillaan vähintään vuoden 2020 alkupuolen ajan. EKP on kuitenkin viestittänyt, että uusia elvytystoimia tehdään, mikäli euroalueen inflaatio – ja varsinkin keskipitkän aikavälin inflaatio-odotukset – eivät ala osoittaa virkoamisen merkkejä.

Käytännössä markkinat ovat tulkinneet EKP:n aikovan laskea talletuskorkoa syksyn aikana -0,40 prosentista -0,60 prosenttiin sekä käynnistävän viime joulukuussa lopetetut arvopaperien netto-ostot uudelleen.

USA:n keskuspankki Fedin suunnanmuutos on ollut vieläkin jyrkempi. Vielä viime vuoden lopussa Fed ennakoi nostavansa korkoja tänä vuonna kahdesti mutta kevään ja kesän mittaan koronlaskujen tarpeesta on viestitelty tihenevällä tahdilla. Fed laskikin heinäkuun viimeisten päivien kokouksessaan ohjauskorkoa 0,25 prosenttiyksiköllä 2,00-2,25 prosentin vaihteluväliin. Ohjauskoron lasku oli ensimmäinen sitten vuoden 2008 finanssikriisin.

Fed ilmoitti myös lopettavansa taseensa supistamisen etuajassa sekä vihjaisi koronlaskujen olevan mahdollisia myös jatkossa. Toisaalta Fed halusi viestinnällään hillitä markkinoiden kovimpia koronlaskuodotuksia. Pääjohtaja Jerome Powell luonnehti koronlaskua vakuutusluonteiseksi sopeutukseksi (”mid-cycle adjustment”), joka ei vielä välttämättä merkitse korkosyklin pysyvää käännettä. Luonnehdinta oli selvä pettymys osakemarkkinoille. Myös markkinoiden korko-odotukset maltillistuivat selvästi: vielä kokouksen alla markkinat odottivat loppuvuodelle vähintään kahta uutta koronlaskua, mutta Powellin puheen jälkeen odotettiin enää korkeintaan yhtä lisäkoronlaskua.

Fedin suunnanmuutos jopa yllättävän dramaattinen

Fedin U-käännöstä voi pitää jopa yllättävän dramaattisena, sillä USA:n talouden tila ei ole vielä kovinkaan voimakkaasti heikentynyt. Kasvu on kyllä hidastunut, mutta se on yhä suunnilleen 2010-luvun nousukauden keskimääräisellä tasolla. Vuoden toisella neljänneksellä yksityinen kulutus jopa vahvistui. USA:n työllisyys jatkaa suhteellisen hyvässä vedossa eikä inflaatiokaan kovin merkittävästi poikkea tavoitteesta.

Fedin reagointi kertookin enemmän kansainvälisen talouden riskeistä kuin kotimaan talouden ongelmista. Kauppasodan seurauksena maailmankaupan kasvu on painunut nollaan ja ajoittain jopa pakkaselle. Protektionismin lisääntyminen sekä Kiinan talouskasvun rakenteellinen hidastuminen ovat vähitellen painaneet koko maailmantalouden kasvun hitaimmilleen lähes vuosikymmeneen. Lisäksi geopoliittiset jännitteet Persianlahdella, sopimuksettoman Brexitin uhka sekä riski kauppasodan leviämisestä luovat talouteen makaaberin tunnelman, joka vähentää yritysten investointihalukkuutta.

EKP panostaa taantuman torjuntaan

Edellä luetellut riskit tulevat hyvin konkreettisesti eurooppalaisten iholle. Saksan teollisuus on jo pidempään kärsinyt kauppasodan vaikutuksista ja luisu näyttäisi viime aikoina jyrkentyneen. Saksan teollisuustuotannon voimakas jäähtyminen on huono enne myös Suomen näkymille. Erityistä huolta aiheuttaa EKP:n vähäinen elvytysvara, mikäli talous ajautuisi taantumaan. Talouden tukeminen olisi silloin aiempaa enemmän eurovaltioiden velkaelvytyksen varassa. Koordinoiduista ja riittävän mittavista toimista voi euromaiden kesken olla kuitenkin vaikea sopia.

EKP käykin nyt ennalta ehkäisevää taistelua – sen toimet ovat tehokkaimmillaan ennen taantumaa. Siltä varalta, että Iso-Britannia päätyy Boris Johnsonin johdolla sopimuksettomaan EU-eroon ja/tai Donald Trump toteuttaa uhkaamansa tullit mm. eurooppalaisille autoille, elvytysvalmiutta halutaan korottaa. Samalla euromaiden hallituksille ostetaan aikaa valmistautua elvyttävään finanssipolitiikkaan sitten, kun suhdannekuva sitä vaatii.

Toki EKP:n elvytystä on tällä hetkellä helppo perustella alhaisilla inflaatio-odotuksilla, jotka toimivat myös eräänlaisena keskuspankin uskottavuuden ilmapuntarina. Luottamusta EKP:n toimien vaikuttavuuteen ilmeisesti edelleen on, sillä inflaatio-odotukset ovat viime aikoina hienokseltaan toipuneet.

Timo Vesala
Kirjoittaja on Kuntarahoituksen pääekonomisti.