Läpinäkyvyys on tulevaisuuden rahoituksen keskiössä

TEKSTI Antti Kontio | KUVA Sami Lamberg

Vastuullinen sijoittaminen on kansainvälinen ilmiö, joka kasvaa niin valtavaa vauhtia, että sitä on vaikea hahmottaa. Markkinan koko on jo satoja miljardeja, kohta biljoonia euroja.

Vuosikymmen sitten koko markkinaa ei edes ollut olemassa ja sijoittajien kiinnostuksen kohteet liittyivät lähinnä yrityksen luottoriskiin ja korkotuottoon. Tänään huomio kiinnittyy siihen, mitä sijoitetuilla euroilla tai dollareilla saadaan aikaan. Kuntarahoituksen sijoittajatapaamisissa ympäri maailman keskustellaan nykyään aiempaa syvällisemmin rahoitettavista kohteista ja niiden vaikutuksista ympäröivään yhteiskuntaan. Sijoittajilla on aito halu kuulla ja ymmärtää paremmin, millaisia kohteita me rahoitamme ja miten. Kukaan valveutunut sijoittaja ei halua edistää fossiilisten polttoaineiden tuotantoa, koska sellaisten kohteiden rahoittamisella olisi negatiivinen vaikutus sijoittajien omille sidosryhmille.

Kyse on ensisijaisesti ympäristöystävällisistä investoinneista ja vihreistä bondeista,mutta myös yhteiskunnan kannalta merkittävien bondien määrä on kasvussa. Näillä bondeilla edistetään mm. sosiaali- ja terveysasioihin, sekä työllisyyteen liittyviä tavoitteita. YK:n kestävän kehityksen tavoitteet nitovat sekä ympäristö- että sosiaaliset tavoitteet yhden ymmärrettävän viitekehyksen alle. Mikä sitten ohjaa tätä ilmiötä? Tähän liittyen on kaksi ääripäätä: pakottaminen ja vapaaehtoisuus.

Ranskassa valittiin pakottaminen. Viime vuodesta lähtien kaikkien ranskalaisten institutionaalisten sijoittajien on ollut pakko raportoida tekemiensä sijoitusten ympäristövaikutuksista. On sanomattakin selvää, että tämä ohjaa ranskalaisia sijoittajia haalimaan sijoituksia, jotka edistävät kansallisia ympäristötavoitteita. Myös Euroopan komissio ja Jyrki Kataisen johtama työryhmä tekevät parhaillaan kovasti työtä edistääkseen Euroopan kestävän kehityksen tavoitteita.

Suomi on valinnut vapaaehtoisuuden. Valtio kannustaa kaikkia toimijoita tekemään ympäristöystävällisiä investointeja ja sijoittamaan niihin, mutta aito porkkana puuttuu. Monet suomalaiset kaupungit ja kunnat ovat ympäristötavoitteiden edelläkävijöitä, mutta liian monelta puuttuu edelleen selkeä kestävän kehityksen strategia.

Muutoksia saadaan nopeasti aikaan, jos niin halutaan. Vastuullisen sijoittamisen markkina on hyvä esimerkki, mutta se vaatii porkkanaa sekä jatkuvaa yhteistyötä ja kehittämistä kaikkien toimijoiden välillä. Viimeaikainen trendi osoittaa, että läpinäkyvyyttä rahoitettavien kohteiden ja sijoittajien välillä tulee edelleen lisätä. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että rahoittajat avaavat rahoitettavia kohteita ja niiden vaikutuksia syvällisemmin – niin ympäristöön kuin sosiaalisiin asioihin liittyen.

Vastuullisen toimintatavan kehittämiseen on viime vuosina panostettu voimakkaasti Kuntarahoituksessa. Vihreä rahoitus on uusita panostuksista tärkein ja konkreettisin, koska se suoraan edistää Suomen ilmastotavoitteita pitkällä aikavälillä. Lisäksi olemme määrätietoisesti lisänneet yhteistyötä eri toimijoiden, kuten voittoa tavoittelemattomien organisaatioiden ja yliopistojen kanssa. Kiinnitämme myös erityistä huomiota myöntämämme rahoituksen läpinäkyvyyteen. Julkistimme tänä vuonna ensimmäisen vastuullisuusraportin sekä vihreän rahoituksen vaikutusraportin ja jatkamme tätä perinnettä myös jatkossa.

Kokemuksemme on osoittanut, että onnistumisen resepti on yksinkertainen. On oltava selkeä strategia, mitattavia tavoitteita ja avointa yhteistyötä ja kommunikointia eri toimijoiden kesken. Mutta kolikolla on myös kääntöpuoli: on valtava riski, jos ei toimikaan kertomallaan tavalla.

Antti Kontio
Kirjoittaja vastaa Kuntarahoituksen varainhankinnasta ja yhteiskuntavastuusta.
Twitter: @askontio