Kuntien vahva talous ilahduttaa

Esa Kallio

Suomen talousnäkymät näyttävät pitkästä aikaa rohkaisevilta lähes kaikilla keskeisillä mittareilla arvioiden. Positiivisten uutisten kierre näkyy myös kuntataloudessa.

Kuntien vuosikate oli vuonna 2016 lähes 2,7 miljardia euroa plussan puolella, mikä on noin 800 miljoonaa euroa edellistä vuotta enemmän. Tämä on näkynyt myös Kuntarahoituksen lainakysynnässä. Kasvusuhdanteessa asuntotuotanto vetää hyvin, mutta muihin investointeihin kunnat ovat tarvinneet viime vuotta vähemmän lainaa.

Kunnat hyötyvät tasapainottuneesta taloudestaan monin tavoin. Velkaantumispaine vähenee ja taseet vahvistuvat, mikä parantaa kuntien kykyä investoida tulevaan kasvuun. Rahoittajan näkökulmasta pienentynyt lainakysyntä ei yleensä ole eduksi, mutta kuntaomisteiselle Kuntarahoitukselle asiakkaiden vahva taloustilanne on hyvä uutinen. Suomalaisen kuntasektorin erinomainen maine takaa meille hyvän luottoluokituksen ja pitää yllä sijoittajien kiinnostusta: nämä ovat varainhankinnalle otolliset olosuhteet. Siksi Kuntarahoitus pystyi jälleen alkuvuonna samaan aikaan sekä kilpailemaan rahoituksen hinnalla että tekemään vahvaa tulosta.

Kuntarahoitus ei keskity liikepankkien tavoin voiton maksimointiin, mutta pankkisääntelyn vakavaraisuusvaatimusten täyttämiseksi Kuntarahoituksen omistajat – kunnat, Keva ja valtio – ovat määritelleet yhtiön tavoitteeksi kerätä pääomia tulosta tekemällä. Tämä on välttämätön edellytys toiminnan jatkumiselle, ja siitä hyötyvät ennen kaikkea asiakkaat ja lopulta veronmaksajat. Kuntien velkaantuminen ei missään olosuhteissa ole Kuntarahoituksen etu. Yhtiömme koko olemassaolon tarkoituksena on palvella kuntia ja valtion tukeman asuntotuotannon toimijoita. Se tarkoittaa kuntien talouden vakauden edistämistä.

Investoinnit kuitenkin ovat välttämätön edellytys kuntalaisten hyvinvoinnille ja kuntien kasvulle. Meidän tehtävänämme on paitsi tarjota kilpailukykyistä rahoitusta, myös auttaa asiakkaitamme arvioimaan erilaisten investointien hyödyllisyyttä ja sitä, miten investoinnit on järkevintä rahoittaa.

Viime vuonna kunnat investoivat lähes 3,5 miljardin euron arvosta, minkä seurauksena niiden yhteenlaskettu lainakanta kasvoi 570 miljoonalla eurolla. Velkaantumisen kasvu hidastui silti selvästi, sillä vuonna 2015 kasvua oli yli 800 miljoonaa euroa. Se kertoo kuntien vastuullisuudesta ja hyvästä taloushallinnosta.

Esa Kallio
vt. toimitusjohtaja
Kuntarahoitus Oy