Kunnat kantavat ilmastokapulaa

KUVA Annukka Pakarinen

Viime syksynä julkaistun hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n raportin jälkimainingeissa ilmastonmuutoksesta povattiin vaalikevään keskeistä teemaa. Talven kuluessa monet muut aiheet vanhustenhoidosta brexitiin olivat kiilata väliin, mutta ilmastoasiat ovat hallituksen ohjelmassa keskiössä soten ohella.

Tuoreet päättäjät eivät voi sivuuttaa myöskään kaupungistumisen kiihtymistä, mikä koskettaa monilla tavoin niin kunta- kuin asuntotuotannon asiakkaitamme. Jos mitään ei tehdä, ja kehitys jatkuu nykyiseen tapaan, Suomessa on ennusteen mukaan 20 vuoden kuluttua vain kolme aitoa kasvuseutua. Sen lisäksi että kasvaville seuduille tarvitaan asuntoja, liikenteen kasvukeskuksien sisällä ja välillä on oltava toimivaa ja ilmastoystävällistä.

Nopeampaa raideyhteyttä havitellaankin muun muassa Helsingistä Turkuun ja Tampereelle. Ilmassa on ollut raideinvestointeja jopa 7–9 miljardin arvosta. Valtio on esittänyt infrahankkeiden toteuttamista niin sanottujen hankeyhtiöiden avulla. Niiden rahoittajiksi on kaavailtu institutionaalisia sijoittajia kuten eläkeyhtiöitä tai yksityisiä tahoja. Yksityisten tahojen tuotto-odotukset näkyisivät väistämättä myös korkeampina rahoituskustannuksina.

Julkisuudessa keskustelussa ei ole täysin käynyt selväksi, miten hankeyhtiöiden liiketoimintalogiikka toimisi. Mikäli hankeyhtiöitä perustetaan, on syytä varmistaa, että niiden liiketoimintalogiikka on järkevä myös infrastruktuurin käyttäjille.

Uusien rahoitusrakenteiden luomisen sijaan olisi järkevää kehittää olemassa olevaa ja toimivaa kuntien yhteistä rahoitusjärjestelmää, jotta sillä voitaisiin rahoittaa myös hankeyhtiöitä sellaisissa hankkeissa, joissa on mukana kunnallinen intressi. Tämä edellyttäisi, että lakia Kuntien takauskeskuksesta muutetaan niin, että Kuntien takauskeskuksen takauksella hankituilla varoilla voidaan rahoittaa myös valtion määräysvallassa olevia yhtiöitä.

Junan tuomat tarvitsevat asuntoja. Vuokra-asumisen suosio on tutkimusten mukaan kasvussa, mutta vuokrien hinnat kasvukeskuksissa, myös valtion tuella rakennetuissa asunnoissa, ovat monille kohtuuttoman korkeat. Työvoimaa pitäisi kuitenkin saada sinne, missä työpaikat ovat. Hankala yhtälö, joka on esimerkiksi Wienissä pystytty ratkaisemaan. Sielläkin, kuten Suomessa, rakentamista tuetaan julkisilla varoilla. Vuokrahinnat on pystytty pitämään kurissa muun muassa kaupungin ja yksityisten rakennuttajien yhteistyöllä. Sosiaalisen asumisen tukeminen ei ole luonut ghettoja, päinvastoin – eri ryhmien sosiaalinen integraatio on nopeutunut. Valtion tukemalle asuntotuotantojärjestelmälle on Suomessakin tarvetta myös jatkossa ja kohtuuhintaisten asuntojen tuotantomäärää täytyy kasvattaa, jotta tarpeeseen pystytään vastaamaan.

Asumisen ja rakentamisen ratkaisut ovat liikenteen lisäksi keskeisessä roolissa ilmastonmuutoksen torjunnassa. Ilmastokapula on otettu kunnissa vastaan, mikä näkyy tämän Huomisen tekijät -numeron kestävää rakentamista ja energiatehokkuutta käsittelevissä artikkeleissa. Niiden toteutumisessa Kuntarahoituksen vihreällä rahoituksella on oma osuutensa. On ilahduttavaa huomata, että vihreä rahoitus on hiljattain rantautunut myös yksityisille lainamarkkinoille. Vielä hienompaa on se, että Suomessa kuntasektorin voi sanoa olevan edelläkävijä vihreän rahoituksen käytössä. Jatketaan hyvää työtä yhdessä!

Esa Kallio
toimitusjohtaja
Kuntarahoitus Oyj