Vantaalla suunnataan rohkeasti uuteen

TEKSTI: Soili Helminen | KUVA: Mikko Törmänen

Vantaan kaupungilla menee paremmin kuin on ennustettu. Rahoitusjohtaja Pirjo van Nues toivoo, että Vantaa näyttäytyy rohkeana ja rentona kaupunkina.

Miten Vantaan kaupungilla menee?

Vantaan talouden vahvistuminen viime vuosien aikana on melkoinen menestystarina. Kaupungin verotulot kasvavat ja työttömyys on lähtenyt laskuun. Kaupungilla menee nyt huomattavasti paremmin kuin oli ennustettu. Viime vuoden väestökasvu oli lähes 4000 asukkaan luokkaa.

Monen vuoden kulukuri tuottaa tulosta, sillä vuonna 2017 teimme historiallisen lainanlyhennyksen. Pitkäaikaisten lainojen määrä väheni yli sadalla miljoonalla eurolla alle miljardin euron rajapyykin.

Kuluvakin vuosi näyttää erittäin vahvalta. Kehäradan ja Kehä III:n isot infrainvestoinnit on saatu valmiiksi ja nyt käymme homekoulujen kimppuun.

Vantaan kouluissa on samoja sisäilmaongelmia kuin muillakin kunnilla, ja niiden ratkaiseminen on kaikkien puolueiden agendalla. Uusista kouluista Aurinkokiven monitoimitalon ensimmäinen osa on valmis ja aikaistamme sen toisen vaiheen valmistumista. 

Voimakas väestökasvu asettaa paineita kouluverkoston lisäksi myös päiväkotiverkostolle. Palvelutarpeet muuttuvat nopeasti, joten joudumme ratkaisemaan kasvaneen tilatarpeen käyttämällä vuokrattavia siirtokelpoisia rakennuksia.

Mitkä ovat Vantaan vahvuudet?

Sijainti ja yhteydet ovat Vantaan ehdottomia valtteja. Vantaalla sijaitsee Suomen ainoa oikea kansainvälinen lentokenttä ja sen ympärille rakennettu Aviapolis on loistava sijainti yrityksille. Yritysten kannalta tärkeitä ovat myös pääratayhteys ja suora E18-yhteys Vuosaaren satamaan.

Vantaalla on tarjota todella monipuolisia asuinympäristöjä. Seutulan maaseutumaisemista voi siirtyä tiiviisti rakennettuun ja jatkossa entistä korkeammaksi rakennettavaan Tikkurilaan. Tiivistä ja nopeasti kehittyvää asumista edustavat myös Kivistö, Myyrmäki ja Hakunila.

Vantaalla yhteistyö päättäjien ja virkamiesten välillä on perinteisesti sujunut hyvin. Joustava toimintatapamme ja kyky löytää konsensus poliittisten päättäjien ja virkamiesten välillä ovat saaneet kiitosta naapurikaupungeilta.

Myös kuntalaisdemokratia kehittyy koko ajan. Haluamme asukkaat mukaan kaupungin tulevaisuuden suunnitteluun. Vuoropuhelu vahvistuu kommunikointikeinojen kehittyessä. Tuotamme palveluita kustannustehokkaasti, mutta vantaalaiset antavat kaupungin palveluille hyvät arvosanat.

Mitkä ovat Vantaan suurimmat haasteet?

Kasvun hallitseminen on meille haaste. Väestö ja palvelujen kysyntä kasvavat, mutta verotulot eivät kasva samassa suhteessa.

Minkä toivoisit olevan ensimmäinen mielikuva, joka Vantaan kaupunkiin liitetään ja miksi?

Tuoreen valtuustokauden strategiamme vision mukaan olemme rohkea ja rento kaupunki, edelläkävijä ja vastuullinen kasvun keskus. Toivon, että se näkyy myös ulospäin. Kaupungilla on matala ja tehokas organisaatio, ja vakaa taloudellinen tilanne antaa tilaa keskittyä kehittämiseen.

Miten Vantaalla varaudutaan sote- ja maakuntauudistuksen kiemuroihin?

Kuntalaisten näkökulmasta on keskeistä, että palvelut toimivat sujuvasti, järjesti ja tuotti ne kuka tahansa. Vantaalle tärkein uudistukseen varautumisen tapa on ollut pyrkiä vaikuttamaan sote- ja maakuntauudistuksen sisältöön ja niihin edellytyksiin, joilla se ylipäätään voi toteutua.

Vantaa olisi yksi uudistuksen häviäjistä, koska se on pystynyt jo aiemmin hyödyntämään suuruuden ekonomian ja tuottanut sote-palveluja erittäin tehokkaasti. Uudistuksen säästöt tehdään suurten kaupunkien kustannuksella. Siihen liittyvät ongelmat ovat suurille kaupungeille yhteisiä ja se on lisännyt keskinäistä yhteistyötä.

Sote- ja maakuntauudistuksen toteutuessa kuntien tulot tulevat dramaattisesti laskemaan, ja samaan aikaan sote-kiinteistöt siirretään maakunnille korvauksetta. Tämän myötä suhteellinen velkaantuneisuus nousee rajusti ja riippuvuus valtionosuuksista kasvaa.

Sote-investointeja tehdään nyt vain jos ne ovat aivan välttämättömiä, mutta muuten olemme jatkaneet toimintaamme niin normaalisti kuin mahdollista.  Vantaalla paljon resursseja on vienyt Apotti-järjestelmän käyttöönotto, jossa kaupunki on pilottina. Hankkeen käyttökoulutus alkaa kesällä 2018 ja varsinainen käyttöönotto on vuoden 2019 alussa.

Mitä olet tehnyt työurallasi?

Halusin alun perin diplomaatiksi, mutta opiskeluaikoina tajusin, että minua kiinnostavat hauskemmat ja vaihtelevammat työt. Päädyin pankkimaailmaan ja rahoitusalalle, koska en halunnut tylsiin paperihommiin.

Urani alkoi harjoittelijana Milanossa silloisessa Cariplo-pankissa. Sieltä palasin Helsinkiin ja Citibankin dealinghuoneeseen, mistä siirryin silloiseen Kansallis-Osake-Pankkiin. Olin rakentamassa KOP:n asiakastoimintoja New Yorkissa vuoden 1994 alusta lähtien. Työnantajiin on mahtunut monta eri pankkia, osittain rahoitusalan uudelleenjärjestelyjen myötä.

Työskentelin pankkimaailmassa monessa eri tehtävässä treasuryissä, ensin suurasiakasmyynnissä ja myöhemmin salkunhoidon parissa. Vuonna 2004 siirryin töihin Vantaan kaupungille. Olen viihtynyt pöydän toisella puolella erittäin hyvin. Jotkut pitävät pelottavana niitä summia ja riskejä, joiden kanssa tässä työssä joutuu tekemisiin. Minulle riskin päällä istuminen sopii.

Minkä kirjan luit tai minkä elokuvan katsoit viimeksi?

Pidin kovasti Three billboards outside Ebbing, Missouri -elokuvasta: Frances McDormand todellakin ansaitsi Oscarinsa sen naispääosasta. En seuraa kaikkia elokuvauutuuksia ja toimintaleffoja, mutta laatuelokuvat kiinnostavat.

Luen paljon etenkin työhön liittyvää kirjallisuutta ja lehtiä, usein englanniksi. Aamut alkavat Financial Timesilla. Kirjoista vaikutuksen on viime aikoina tehnyt esimerkiksi Joan Didionin omakohtaisiin kokemuksiin perustuva The year of magical thinking -romaani.

Kenet kollegasi haluaisit nähdä haastateltavana seuraavassa Huomisen tekijöissä?

Haastan seuraavalle haastattelukierrokselle mukaan Espoon rahoitusjohtaja Ari Konttasin.

Kuka?

Pirjo van Nues

Työ: Vantaan kaupungin rahoitusjohtaja
Koulutus: Valtiotieteiden maisteri – oppiaineina kansainvälinen politiikka, kansantaloustiede ja kansainvälinen oikeus – sekä Chartered Financial Analyst CFA.
Syntynyt: Helsingissä vuonna 1960
Asuu: Helsingissä