Sillanrakentaja

Teksti: Jaana Kosunen | Kuva: Annukka Pakarinen

Ympäristöjohtaja, filosofian tohtori Saara Vauramo uskoo, ettei mustavalkoisuus ole hyvästä missään. Ei edes ympäristöasioissa.

Saara Vauramo on ympäristöjohtaja, jolle toimiva joukkoliikenne on kaikki kaikessa. Silti hän joskus helpottaa arkeaan ja hyppää oman auton rattiin. Hän puhuu lähimatkailun puolesta, mutta matkustaa silloin tällöin kaukomaille auringon lämpöön. Myös jätteiden lajittelu on Vauramolle itsestäänselvyys. Silti saattavat banaaninkuoret jossakin tilanteessa lentää biojäteastian sijaan sekajätteeseen.  

Tekopyhää, sanoisi joku. Jos ei pysty elämään opettamallaan tavalla, on sitä turha odottaa muiltakaan.

Inhimillistä, vastaa puolestaan Vauramo. Lahden kaupungin ympäristöjohtajana hän korostaa esimerkin voimaa. Siksi hän korostaa myös sitä, ettei itsekään toimi aina toivotulla tavalla. Joskus kiire yksinkertaisesti pakottaa nappaamaan naulakosta ne auton avaimet.

– Hurskastelu ja täydellisyyden tavoittelu ei johda kestäviin ratkaisuihin – inhimillisyys johtaa.

Kokonaisuudessaan Vauramon elämäntavat ovat kuitenkin varsin ympäristöystävälliset, eikä hän ole valintojensa kanssa yksin: monelle lahtelaiselle ekologisuus on luonnollinen osa arkea, normaalia jokapäiväistä elämää.

Vauramo kertoo, että kaupungin strategisena tavoitteena on olla tulevaisuudessa Suomen ympäristökaupunki.

– Lahdessa mahdollisuudet ekologiseen elämään ovat erinomaiset. Täällä on tehty ympäristötyötä jo pitkään, siksi myös hyödyt ovat näkyviä ja konkreettisia.

Näkyvät teot motivoivat

Ympäristötyössä tarvitaan käytännönläheisyyttä.

Vesijärven kunnostus on Vauramon mielestä esimerkki projektista, joka hyödyttää nyt jokaista lahtelaista. 1960-luvulta lähtien Vesijärvi on ollut yksi merkittävimmistä ympäristönsuojelun kohteista paikkakunnalla. Vielä tänäkin päivänä se kuuluu maailman eniten tutkituimpien järvien joukkoon.

– 1950–1970-luvuilla moni lahtelainen koki, ettei kaupunki edes sijaitse järven rannalla, niin likaantunut ja haiseva leväpuuro järvi silloin oli. Pitkäjänteinen ekologinen kunnostus, aktiivinen tutkimustoiminta ja asukkaiden sekä alueen yritysten yhteistyö on tuonut Vesijärven lahtelaisille takaisin.

Tällä hetkellä vesiensuojelussa keskitytään erityisesti hulevesien hallintaan, mutta sen rinnalla yksi Lahden kärkihankkeista kohdistuu liikkumiseen. Vauramo kertoo innoissaan, kuinka parempiin liikkumisen ratkaisuihin tähdätään ainutlaatuisella, EU-rahoitteisella kokeilulla, jossa testataan yksityishenkilön päästökauppaa. Siinä omia liikkumisen päästöjä voi kaupata asukkaalta toiselle. Päästövähenemä on mahdollista vaihtaa esimerkiksi edullisiin bussilippuihin tai pyörähuoltoon.

– Tämä on maailmanlaajuisesti ensimmäinen kerta, kun asukkaat saavat näin konkreettisen mahdollisuuden osallistua etäisenä teemana koettuun kasvihuonekaasupäästöjen päästökauppaan, hän tähdentää.

Kansainvälisyys ja verkostoituminen ovat Vauramon mielestä nykypäivää myös ympäristönsuojelussa. Koska yhteyksien pito on helppoa, on ajatuksia ja ideoita järkevä jakaa, vaikka sitten toisella puolella maailmaa asuvien kaupunkilaisten kanssa. Laaja yhteistyö niin asukkaiden kuin yritystenkin kanssa on tärkeää.

– Huoli ympäristön tilasta on yhteinen. Siksi ideoista pitää keskustella ja niitä pitää jakaa. Nykypäivän edelläkävijyyteen tarvitaan verkostoitumista ja kykyä iloita myös toisten onnistumisista, hän muistuttaa.

Merkityksellistä työtä rakkaassa kotikaupungissa

Se, miksi ympäristökysymykset juuri Lahdessa ovat jo kauan olleet vahvasti esillä, on pitkälti Helsingin yliopiston paikkakunnalle tulon ansiota. Myös kaupunki on itse ollut edelläkävijä ympäristöasioissa jo pitkään.

Lahden ja Vauramon yhteiselo alkoi 1990-luvun lopulla, kun hän aloitti kaupungissa ympäristöekologian opinnot. Se ei ollut rakkautta ensisilmäyksellä, ja opiskeluajan jälkeen paluu takaisin Helsinkiin tuntui oikealta. Muutaman vuoden jälkeen Lahti kutsui jälleen, jatko-opiskelujen vuoksi.

– Nyt tämä on rakas kotikaupunkini. Vantaan lähiön kasvatti on löytänyt paikkansa, hän nauraa.

Yliopiston tutkimusmaailmasta Vauramo siirtyi kaupungille ensin kehityspäälliköksi ja lopulta kaksi vuotta sitten ympäristöjohtajaksi. Työssään hän kokee olevansa innostaja, joka kannustaa muita ideoimaan rohkeasti ja ennakkoluulottomasti.

Ympäristönsuojelu on Vauramolle intohimo. Maailmanlaajuiset aiheet motivoivat ja tekevät työstä merkityksellistä. Innostava työ vie helposti mukanaan: vuosia sitten oli ajanjakso, jolloin muutaman vuoden sisään hän väitteli tohtoriksi, oli mukana politiikassa ja työskenteli kaupungin kehityspäällikkönä sekä Lahden Green City -hankkeen johdossa. Oman onnellisen haasteensa kokonaisuuteen toivat vielä muutaman vuoden ikäiset kaksoset.

Rankka ja äärimmäisen kiireinen elämänvaihe, jota hän ei missään nimessä vaihtaisi pois.

– Ilman politiikkakokemusta olisi julkisen hallinnon toimintalogiikka ja päätöksenteko ollut paljon vaikeampi sisäistää. Mutta jälkeenpäin olen ihmetellyt, miten jaksoin, hän hymähtää.

Lapsuuden luontomuistot eivät unohdu

Luontoon Vauramo löysi tiensä jo lapsuudessa. Retket mustikkametsään isän kotiseudulla Itä-Suomessa ovat jääneet vahvasti mieleen.

– Minä, kannonnokka, mustikat ja isä – se muisto menee syvälle.

Jossain vaiheessa nuoruutta heräsivät myös ympäristönsuojelulliset ajatukset. Vauramo kiittelee lapsuudenperheen vaatimatonta ja ei-kulutuskeskeistä elämää, jossa ruokapöytäkeskustelut porautuivat pintaa syvemmälle, yhden ihmisen ylittäviin globaaleihin asioihin.

Nyt ympäristöasiat ovat vahvasti esillä myös omien lasten elämässä. Roskien lajittelu on selviö, samoin kuin se, ettei äidin autokyytiin sovi luottaa; kouluun kuljetaan omin avuin joko kävellen tai pyörällä.

Ja metsä – se on edelleen Vauramolle se kaikkein rakkain paikka. Nyt se on tärkeä paikka myös lapsille. Se on paikka, jossa hektinen maailma hetkeksi unohtuu, ikään katsomatta.

– Toivon, että mustikkametsien rauha tartuttaa lapsiini sen saman kiinnostuksen luontoon, joka minulle isäni opastuksella syttyi, Vauramo toteaa.

Vihreitä hankkeita arvioidaan riippumattomin asiantuntijavoimin

Saara Vauramo toimii Kuntarahoituksen vihreän rahoituksen arviointiryhmän puheenjohtajana. Hän sanoo, että työ arviointiryhmässä on hänelle mieluinen, sillä siinä pääsee hyvin näkemään sen, missä kohden kunnat ja kaupungit eri puolella Suomea ympäristöasioissa menevät.

Arviointiryhmä on riippumaton ja koostuu Kuntarahoituksen ulkopuolisista asiantuntijoista. Se arvioi kaikki ne projektit, jotka Kuntarahoitus on ensin itse valinnut mahdollisen rahoituksen saajaksi. Projektit pisteytetään ja verrataan niitä suhteessa vastaavien projektien parhaimpaan tasoon.

– Koska kehitys menee jatkuvasti eteenpäin ja vaatimukset kiristyvät myös lainsäädännön myötä, arvioinninkin pitää asettaa jatkuvasti rimaa korkeammalle. Vihreän rahoituksen ohjelmassa projektit saavat sitä enemmän korkopistealennuksia, mitä ympäristöystävällisempiä ne arvioinnin mukaan ovat, Vauramo kertoo.

Hän muistuttaa, että vihreästä rahoituksesta on hankkeen toteuttajalle myös markkinoinnillista hyötyä.

Lahden alueelta vihreää rahoitusta on myönnetty Lahden Talojen lähes nollaenergiatasoisille uudisrakentamisen kohteille. Nämä olivat ensimmäiset vihreään rahoitusohjelmaan hyväksytyt asuinrakentamisen kohteet. Vauramo jäävää itsensä arviointipäätöksistä, joissa käsitellään kohteita Lahden alueelta.

Kuka?

Saara Vauramo

  • Filosofian tohtori, aiheena ympäristöekologia
  • Syntynyt Turussa, mutta asunut lapsuutensa Vantaalla
  • Ikä 38 vuotta
  • Vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtaja Lahdessa vuosina 2009–2012
  • Lahden kaupungin kehityspäällikkö vuosina 2011–2016
  • Lahden kaupungin ympäristöjohtaja vuodesta 2016 lähtien
  • Kihloissa, elää uusperheen arkea ja on 10-vuotiaiden kaksosten äiti.

Lahti kilpailee Euroopan vihreän pääkaupungin tittelistä

Lahti on saanut tunnustusta pitkäjänteisestä ympäristötyöstään, sillä se on valittu mukaan Euroopan vihreä pääkaupunki 2020 -loppukilpailuun.

European Green Capital Award -kilpailussa Lahti pärjäsi myös viime vuonna yltäen silloinkin finaaliin. Tämän vuoden arvioinnissa hakemusvaiheen perusteella Lahti on arvioitu parhaaksi ilmanlaadun, melun torjunnan, luonnon ja biodiversiteetin, vesien suojelun ja ympäristöhallinton alueilla.

Voittaja julkistetaan 21. kesäkuuta.