Joensuussa on jo siirrytty uuteen sote-toimintamalliin

TEKSTI: Soili Helminen | KUVA: Miska Korpelainen

Satu Huikuri luotsaa Joensuuta, joka on jo siirtynyt uuteen toimintamalliin, jossa Siun sote -kuntayhtymä vastaa sote-palveluista ja pelastustoiminnasta. Asukasmäärän kasvu tuo kaupungille investointipaineita.

Mitkä ovat Joensuun johtamisen päälinjat ja ydinstrategiat lähivuosina?

Joensuussa mennään koko maahan verrattuna pari vuotta etuajassa: siirryimme jo tämän vuoden alussa uuteen toimintamalliin, jossa sote-palvelut ja pelastustoiminta eivät enää ole kaupungin, vaan Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän Siun soten järjestämisvastuulla.

Rahoitusvastuu ja omistajaohjaus säilyvät kaupungilla vielä sote- ja maakuntauudistuksen voimaantuloon asti. Siun sotelle menevien maksuosuuksien osuus kaupungin nettomenoista on tällä hetkellä runsaat 60 prosenttia.

Samaan aikaan toteutimme myös kaupungin organisaatio- ja hallintouudistuksen. Nyt haetaan uuden kunnan toimintamallia. Miten keskitymme vahvistamaan kilpailukykyä, luomaan elinvoimaa ja toimintaedellytyksiä? Miten se näkyy konserni- strategiassa?

Siun soten myötä meillä on jo hyvä vauhti päällä uusien toimintamallien rakentamisessa kunnan ja tulevan maakunnan välillä. Tavoitteena on säilyttää tämä etumatka ja nostaa profiilia toteuttamalla fiksuja valintoja ja toimintamalleja ja tuomalla niitä esille.

Miten sote ja maakuntauudistus tulee vaikuttamaan Joensuun asukkaiden arkipäivään? 

Tavoitteena on, että kaupunkilaisille muutokset näkyisivät parempina palveluina, muun muassa sujuvampina palveluketjuina.

Mitkä näet Joensuun suurimpina haasteina talouden näkökulmasta?

Kaupungin talous on muihin suomalaiskuntiin verrattuna hyvällä tasolla. Meillä on ollut ylijäämäisiä vuosia, mutta liikkumavara on pieni ja siksi prosessien ja rakenteiden kehittämistä pitää jatkaa.

Joensuussa on perinteisesti korkea työttömyys ja keski- määräistä pienempi asukaskohtainen verotulo. Yritysten houkutteleminen ja työpaikkojen synnyttäminen on tärkeää.

Joensuun asukasmäärän kasvu on positiivinen asia, mutta se tuo mukanaan investointipaineita muun muassa lasten ja koululaisten määrän kasvun myötä. Kaupungin toimitilojen, asuntojen ja yhdyskuntatekniikan tarve on suuri. Vuosi 2017 on meille ennätysvuosi talonrakennuksen osalta: rakennamme ja peruskorjaamme kiinteistöjä 49 miljoonalla eurolla.

Mikä tekee Joensuusta hienon kaupungin? 

Joensuu on sopivan kokoinen ja kompakti, täällä on helppo toimia ja ilmapiiri on välitön. Meillä asiat hoituvat sujuvasti. Kaupunki kehittyy koko ajan ja kaupunkikuvakin muuttuu nopeasti.

Minkä kirjan luit viimeksi? 

Minulla on aina kirja kesken. Tällä hetkellä luen Raisa Porrasmaan kirjaa Japani pintaa syvemmältä. Olen lähdössä lomamatkalle Osakaan, Kiotoon ja Naraan, ja haluan tutustua maahan ennalta.

Kenet kollegasi haluaisit nähdä seuraavassa Huomisen tekijöissä? Mitä kysyisit häneltä? 

Kuopio on Joensuulle rakas naapurikaupunki ja tärkeä verrokki. Haastan Kuopion talous- ja rahoitusjohtaja Toni Vainikaisen vastaamaan siihen, miten kuopiolaiset valmistautuvat maakuntauudistuksen tuomiin muutoksiin.

Satu Huikuri

• Kauppatieteiden tohtori, hallintotieteiden ja kauppatieteiden maisteri. Väitteli oikeustaloustieteestä vuonna 2011
• Työskennellyt Joensuun kaupungin palveluksessa vuodesta 2003 lähtien, sitä ennen töissä Joensuun yliopistossa
• Edennyt kaupungissa taloussuunnittelijasta kehityspäälliköksi, tilaajajohtajaksi ja vuoden 2017 alusta talousjohtajaksi
• Syntynyt Joensuussa 1979
• Asuu Joensuussa