Rahoitusjohtaja Aaro Honkola luotsaa kasvavan Seinäjoen taloutta

TEKSTI: Soili Helminen | KUVA: Tuukka Kiviranta

Millainen työura sinulla on takanasi?

Olen työskennellyt lähes koko urani Seinäjoen kaupungin palveluksessa. Ensin toimistopäällikkönä, sitten kaupunginkamreerina ja nyt rahoitusjohtajana. Vastaan kaupungin talouspalveluista, joihin kuuluvat taloushallinnon lisäksi myös tieto- ja materiaalihallinto. Keskeinen osaa omaa työnkuvaani ovat myös kaupungin konsernitalouden hallinta ja rahoitus.

Seinäjoen kaupungin kehityksessä on hienoa olla mukana. Kaupunki on kasvanut luonnollisen kasvun ja kuntaliitosten kautta, ja toimintaympäristö on jatkuvassa muutoksessa. Kaupungin organisaatio on hyvä työyhteisö.

Miten Seinäjoen kaupungilla menee?

Seinäjoella menee hyvin. Kaupunki on noussut valtakunnallisesti siihen sarjaan johon se maakunta- ja kasvukeskuksena kuuluu. Viime aikoina olemme menestyneet erityisesti kaupunkien yrittäjämyönteisyyttä ja vetovoimatekijöitä tutkittaessa.

Kuntaliitokset ovat antaneet oman kasvusykäyksensä Seinäjoelle. Kaupungissa on yli 60 000 asukasta ja vuosittainen väestökasvu on 600–800 asukasta eli yli prosentin vauhtia.

Mikä on parasta Seinäjoessa?

Seinäjoki on toimiva kaupunki. Olemme pitäneet kaupunkilaisten peruspalvelut hyvätasoisina talouden haasteista huolimatta.

Meillä on kattavat kulttuuri-, vapaa-ajan ja liikuntapalvelut. Seinäjoella on musiikkiopisto ja kaupunginorkesteri, tasokas kaupunginteatteri, hyvät liikuntapalvelut ja erinomainen seuramenestys mm. jalkapallossa, salibandyssä ja amerikkalaisessa jalkapallossa. Ne ovat tärkeitä vetovoimatekijöitä ja lisäävät kaupunkilaisten viihtymistä.

Mikä on Seinäjoen isoin haaste?

Kasvukeskuksen kipupisteenä on palvelujen kysynnän kasvu: verokertymä ei tahdo pysyä kasvun vauhdissa. Investointitarpeet ovat selvästi omaa tulorahoitusta isompia kun uusi, syntyvä ikäluokka on vuosi toisensa jälkeen suurempi kuin edellinen. Vaikka Seinäjoen ikäpyramidi on suomalaisittain melko terve, niin myös vanhusten absoluuttinen määrä kasvaa ja luo paineita palvelukysyntään.

Mikä seinäjokisia tällä hetkellä puhuttaa?

Kesätapahtumat leimaavat Seinäjokea, ja tämä vuosi oli todellinen supervuosi. Provinssirock, Tangomarkkinat ja Vauhtiajot keräsivät yleisöä. Asuntomessut järjestettiin Seinäjoella ja niillä kävi 130 000 vierasta. Puurakentamisen ja eteläpohjalaisuuden teemoihin pohjautunut messualue sai erinomaista palautetta. Messualueen kaikki kohteet on myyty, mikä on hyvä indikaattori alueen kasvujohteisuudesta.

Mitkä ovat Seinäjoen johtamisen seuraavien vuosien isot linjat?

Sote-uudistuksen jälkeisessä tilanteessa on varmistettava kaupungin kasvun ja menestymisen edellytykset. Laadimme parhaillaan uuden Seinäjoen uutta strategiaa. Sote-ratkaisu on suomalaisille kunnille jättimäinen muutos, eikä sen vaikutuksia vielä tiedetä. Strategiassa tulevat korostumaan elinvoiman ja kasvun turvaamiseen liittyvät kysymykset ja kaupungin vastuulle jäävät peruspalvelut.

Mitä toivot yhteistyöltä Kuntarahoituksen kanssa?

Kuntarahoituksen kanssa yhteistyö on sujuvaa ja ammattimaista. Rahoitusratkaisujen pohtimiseen ja rahoitussalkun analysointiin saa hyvää palvelua: en ole vielä löytänyt kysymystä, johon en olisi saanut Kuntarahoituksesta vastausta.

Toivon Kuntarahoituksen roolin pysyvän jatkossa vähintäänkin nykyisen kaltaisena. Maakunnille ja kunnille on varmistettava edullisen rahoituksen väylä. Kuntarahoitus on tärkeä tekijä myös kilpailun säilymisen kannalta.