Hämeenlinna panostaa asukkaiden ja vierailijoiden houkuttelemiseen

TEKSTI: Soili Helminen | KUVA: Andi Balogh

Hämeenlinnan talousjohtaja Jussi Oksa haluaa uudistaa tavan, jolla kunnissa tehdään työtä. Muuttunut toimintaympäristö tuo haasteita kaupungin taloudelle. Kaupunki pyrkiikin houkuttelemaan uusia asukkaita ja lisäämään yrittäjyyttä.

Mitkä ovat Hämeenlinnan kaupungin vahvuudet?

Hämeenlinnalle kaupungin sijainti on sekä vahvuus että ongelma. Lyhyt matka Helsinkiin ja Tampereelle on vetovoimatekijä. Nykyisessä, suurimpiin kasvukeskuksiin keskittyvässä muuttotrendissä häviämme kuitenkin asukkaita, koska emme ole onnistuneet nostamaan Hämeenlinnan vahvuuksia riittävästi esiin. Hämeenlinna on historiallisesti merkittävä, aito ja omaleimainen kaupunki. Hämeenlinnassa on hyvä infrastruktuuri: kaupunki on mukavan kokoinen ja meillä on korkeatasoiset vapaa-ajan viettomahdollisuudet sekä kulttuuri- ja liikunta- palvelut.

Mitkä ovat Hämeenlinnan kaupungin suurimmat haasteet?

Edessä on nykyistäkin vaativammat talouden talkoot, vaikka takana on hyvin vaikeita vuosia. Olen ollut kaupungin palveluksessa nyt reilun kolme vuotta ja koko ajan on karsittu ja höylätty kuluja. Virinnyt talouskasvu on pitkästä aikaa positiivinen signaali ja nyt näyttää siltä, että verotulot kasvavat orgaanisesti muutamina tulevina vuosina hieman aiempaa kolmen vuoden jaksoa ripeämmin. Verotulot ja valtionosuudet muodostavat kaupungin tuloista yli 80 prosenttia. Valtionosuudet kasvoivat vuoteen 2012 asti miljoonatolkulla vuosittain, mutta sen jälkeen on tultu vuositasolla alaspäin lähes kymmenen miljoonaa euroa. Verotulot kasvoivat vastaavana ajanjaksona vuosittain yli kymmenen miljoonaa euroa ja toimintakulut 14–20 miljoonaa. Vuonna 2018 verotulot ovat ennusteen mukaan noin viisi miljoonaa euroa suuremmat kuin vuonna 2015 ja väliin mahtuu vuosia, joina ne absoluuttisesti laskivat. Onneksi kulujen kasvu on myös leikkaantunut merkittävästi. Toisin sanoen toimintaympäristö on nyt täysin erilainen kuin menneinä vuosina. Kulukehityksen hallinta on edelleen yksi avaintekijöistä. Kaupungin yhtälöä monimutkaistavat kuitenkin isot investointitarpeet. Kouluverkossa on laatuongelmia, jotka vaativat merkittäviä uus- ja korjausinvestointeja, jotka puolestaan kasvattavat automaattisesti käyttötalouden menoja. Asukaskehitys on kriittisin kysymys sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Kaupungin asukasluku on käytännössä ollut laskussa jo muutaman vuoden ajan ja se on pakko saada kääntymään jälleen kasvuun. Onneksi meillä on työn alla ja jo rakennusvaiheessa kaksi ainutlaatuista asuinaluetta ihan kaupungin keskustassa: Engelinranta ja Asemanranta.

Mihin Hämeenlinnassa satsataan lähivuosina?

Tavoitteitamme ovat asukasmäärän kasvu, verokertymän kasvu ja tasapainoinen talous. Panostamme asukkaiden ja vierailijoiden houkuttelemiseen sekä erityisesti ydinkeskustan uusiin asuinalueisiin. Työpaikkojen synnyttäminen on keskeisessä asemassa, koska ne korreloivat asukasluvun kanssa. Satsaamme yrittäjyyden lisääntymiseen yhdessä Hämeen ammattikorkeakoulun, kaupungin elinkeinoyhtiön Linnan Kehityksen ja koulutuskuntayhtymä Tavastian kanssa.

Miten Hämeenlinna varautuu sote- ja maakuntauudistukseen?

Kaupungin organisaatio uudistettiin tänä vuonna niin, että maakuntaan siirtyvät toiminnot on helppo erottaa jäljellejäävästä kaupungin organisaatiosta. Myös poliittisessa päätöksenteossa on pystyttävä muuttamaan näkökulmaa: seuraavan kahden vuoden aikana on keskityttävä kaupungin edun turvaamiseen maakuntauudistuksessa, ja jatkossa elinvoimakysymykset korostuvat. Sote- ja maakuntauudistuksessa kuntien tulot leikataan tasaisesti kautta linjan, joten tuloja häviää enemmän kuin menoja juuri niiltä alueilta, jotka ovat tuottaneet sote-palveluja tehokkaasti – kuten Hämeenlinnalta ja koko Kanta-Hämeeltä. Sote-uudistuksen onnistuminen on ratkaisevaa suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan toimivuuden kannalta. Välttämättömien uudistusten toteuttaminen tulee olemaan helpompaa, kun palvelujen maksaja ja lainsäätäjä ovat aidosti sama taho eli valtio. Tähän asti velvoite palvelujen tuottamisesta on ollut kunnilla valtion säätäessä lait ja kompensoidessa kulujen kasvua vain osittain. Sote-kulut ovat kasvaneet muita kuluja nopeammin. Aika pian olisi hyväksyttävä se tosiasia, että veronmaksuhalukkuuden laskiessa yhteiskunta ei pysty tuottamaan nykyisiä sote-palveluita nykyisessä laajuudessa. Sote-uudistus valinnanvapauksineen tulee todennäköisemmin lisäämään kuin alentamaan kustannuksia. Ikuisen kasvun varaan ei pidä laskea, koska sellaista ei ole olemassakaan.

Miten diplomi-insinööri päätyy kuntasektorille talousjohtajaksi?

Sattumalla on suuri merkitys elämässä. Aikoinaan hain lehti-ilmoituksen perusteella kuntaomisteiseen yhtiöön controlleriksi ja sillä tiellä olen. En silloin kylläkään tiennyt mihin hain, mutta ihan hieno reissu tämä on ollut. Olen työskennellyt nyt kolme vuotta kaupungin palveluksessa, sitä ennen vajaat kymmenen vuotta kuntien omistamissa yhtiöissä ja jonkin aikaa yksityisellä sektorilla teollisuudessa. Osakeyhtiöt, olivatpa ne sitten kuntien omistamia tai yksityisiä, toimivat täysin eri pelisäännöin kuin kunta. Keskeisin ero on ansaintalogiikassa ja kysynnän ja talouden tilan sekä resurssien tarpeen kohtaamisessa. Kaupungin organisaatiossa työskentelyssä on erilaisia haasteita: suurin ero on siinä, että kunnissa puuttuu toiminnallinen yhteys kulun- ja tulonmuodostuksen väliltä. Tulot saadaan könttäsummina verorahoina, eikä niillä ole mitään yhteyttä jokapäiväiseen työn tekemiseen. Enemmän työtä tekemällä organisaatio ei ansaitse lisää, ja se on aina ongelma. Samoin taloustilanteen heikentyessä osakeyhtiön kysyntä heikkenee ja silloin esimerkiksi henkilöstöresurssi joustaa. Kunnassa taas yleisen taloustilanteen heiketessä kysynnän määrä kasvaa ja resursseja tarvitaan periaatteessa lisää. Olen edelleen sitä mieltä, että kunnan työntekijöillä olisi hyvä olla kokemusta myös yksityisellä sektorilla työskentelystä, mutta nykyään olen myös sitä mieltä, että yksityisen sektorin työntekijöiden olisi hyvin valaisevaa työskennellä hetki julkisella sektorilla. Yksi kuntien haasteista on myös haluttomuus maksaa kilpailukykyistä palkkaa asiantuntijoille, esimiehille ja johtotehtävissä oleville. Tällöin on hyvin vaikea saada parhaita resursseja rosteriin.

Minkä kirjan luit viimeksi?

Viimeksi lukemani kirja oli varmaankin Taavi Soininvaaran tai Ilkka Remeksen romaani. Olen lukenut molempien koko tuotannon.

Kenet kollegasi haluaisit nähdä seuraavassa Huomisen tekijöissä?

Talousjohtaja Jukka Weisellin Oulusta.

Jussi Oksa

• Tuotantotalouden DI
• Työskennellyt Hämeenlinnan kaupungin taloudesta vastaavana johtajana vuodesta 2014 lähtien. Tätä ennen Hämeenlinnan kaupungin omistaman Linnan Ateria Oy:n toimitusjohtaja ja talousjohtaja sekä kuntien yhteishankintayhtiö KuntaPro Oy:n hankinta- ja logistiikkajohtaja.
• Syntynyt vuonna 1977 Urjalassa
• Asuu Akaassa