Minna Karhunen luotsaa Kuntaliittoa monien muutosten edessä

Teksti: Noora Westerholm | Kuva: Tarja Sirkiä

Helmikuussa Kuntaliiton johdossa aloittanut Minna Karhunen on nainen, joka tuntee kuntasektorin kuin omat taskunsa. Uusi toimitusjohtaja ei suostu sote-synkistelyyn, vaan innostuu kuntien tulevaisuudesta puhuttaessa. Päättäjiltä hän perää rohkeutta ja vastuunkantoa.

Minna Karhunen valittiin marraskuussa Kuntaliiton uudeksi toimitusjohtajaksi. Valinnan perusteina olivat vahva kuntaosaaminen sekä julkishallinnon tuntemus. Karhusta perusteellisemmin ei juuri kunta-alaan ja julkishallintoon voisi perehtyäkään. Hän on toiminut urallaan niin kunnassa, kuntayhtymässä kuin valtiolla sekä luottamushenkilön että virkamiehen roolissa.

Kuntaliittoon Karhunen siirtyi Etelä-Suomen aluehallintoviraston ylijohtajan tehtävästä ja on ensimmäinen nainen liiton johdossa. Karhunen haki tehtävään, sillä hän näkee Kuntaliiton toimitusjohtajan työn suomalaisessa yhteiskunnassa ja paikallisyhteisöjen näkökulmasta merkityksellisenä.

– Olen pohjimmiltani ja sielultani kuntaihminen. Kulunutta neljää vuotta ja kansanedustaja-aikaa lukuun ottamatta olen tehnyt lähes koko urani kuntapuolella. Kunta-asiat ovat minulle tärkeitä ja Kuntaliiton toimitusjohtajana voin hyödyntää kaikkea kokemustani minulle tärkeiden asioiden eteen.

Kehittyviä palveluita kentän eriytyviin tarpeisiin

Kuntaliiton rooli on Karhusen mukaan muutoksessa, johon vaikuttavat paitsi kuntakentän eriytyminen, myös maakunta- ja soteuudistuksen tuleva kohtalo. 

–  Tietysti me kaikki jännitämme, miten maakunta- ja soteuudistuksen kanssa käy. Se määrittelee pitkälti kuntakentän ja Kuntaliiton tulevaisuutta. Maakuntien Suomi olisi hyvin erilainen kuin tämän päivän kuntien Suomi, Karhunen sanoo.

Uudistuksen toteutuessa yksi ratkaistava seikka on myös se, miten mahdollisten maakuntien edunvalvonta ja asiantuntijatuki tulevaisuudessa järjestetään ja mikä on Kuntaliiton suhde tuleviin maakuntiin.

– Se on ristiriitainen kysymys, johon en ole halunnut ottaa vielä kantaa. Toisaalta olisi hölmöä hukata se osaamispohja, mikä on tehty maakuntien sosiaali- ja terveyspalveluita varten, mutta on myös pohdittava, onko kunnilla ja maakunnilla kovin erilaiset intressit, Karhunen miettii.

Maakunta- ja soteuudistuksen ohella jo pitkään jatkunut kuntakentän eriytyminen tuo haasteita Kuntaliiton tehtävään edunvalvojana. Esimerkiksi julkisuudessa on noussut keskusteluun se, ajaako Kuntaliitto enää kaikkien jäsentensä asiaa.

Karhunen näkee, että Kuntaliiton olemassaololla on vain yksi tavoite: palvella jäseniä mahdollisimman hyvin. Jotta tämä toteutuisi, tarvitaan uudistumista, jolla varmistetaan, että tarjottavat palvelut vastaavat entistä paremmin toimintaympäristön vaateisiin ja kuntakentän erilaisiin tarpeisiin.

– Meidän on muututtava, jotta voimme palveluillamme tuottaa lisäarvoa jokaiselle kunnalle. Ei ole järkevää luopua kuntien yhteistoiminnasta ja asiantuntijuuden rakentamisesta Kuntaliittoon, mutta asiakaspalvelun tavat tulevat olemaan tulevaisuudessa hyvin erilaisia.

Karhunen painottaa, että Kuntaliiton uudistus- ja kehitystyö tehdään yhdessä kuntien kanssa. Hän nimeääkin tärkeäksi tulevaisuuden tehtäväkseen dialogin lisäämisen.

– Tarvitaan keskustelua jäsenien kanssa siitä, mitä he haluavat. Me haluamme tarjota Suomen parhaan asiantuntemuksen niihin haasteisiin, joita kunnat tulevaisuudessa kohtaavat. Välillä on tunne, että kunnat unohtavat, että Kuntaliitto on yhtä kuin kunnat. Jos toimintaamme ollaan tyytymättömiä, sitä pitäisi muuttaa sisältä päin, hän muistuttaa.

Karhunen katsoo, että esimerkiksi kuntaverkostot ovat tulevaisuudessa yksi avain Kuntaliiton palveluiden kehittämiseen kuntien erilaisia haasteita vastaaviksi.

– Kuntaliitto toimii jo nyt suurten kaupunkien, seutukaupunkien, kehyskuntien ja maaseudun kuntien muodostamien kuntaverkostojen fasilitaattorina. Tätä toimintaa tulemme tulevaisuudessa vahvistamaan ja palvelemaan erilaisia verkostoja, hän selventää.

Hyvinvointi luodaan lähellä ihmistä jatkossakin

Puhuttaessa kuntasektorin tulevaisuudesta, Karhunen innostuu, sillä hän näkee kuntien tulevaisuuden valtavan mielenkiintoisena. Monien kuntaihmisten ripotellessa maakunta- ja sotetuhkaa päälleen, antaa mahdollinen uudistus Karhusen mielestä kunnille myös resursseja panostaa elinvoimaisuuteen ja kuntalaisten hyvinvointiin sekä tilaa mielenkiintoisten paikallisyhteisöjen kehittymiselle.

– Jos ajatellaan, että suomalainen elinvoima ja hyvinvointi on rakennettu kunnissa, niin se rakennetaan mielestäni niissä vastakin. Ihmisten, erityisesti lasten ja nuorten hyvinvointi luodaan kunnissa, lähellä ihmistä. Peruskunnassa tehtävät ratkaisut perheiden tukemisessa, osaamisen kehittämisessä, yhdyskuntasuunnittelun, -tekniikan ja infrastruktuurin kysymyksissä ovat kauhean tärkeitä koko Suomen tulevaisuuden kannalta. Kyllä kuntapäättäjille siis jatkossakin löytyy mielenkiintoisia haasteita, Karhunen vakuuttaa.

Myös globaalit muutokset heijastuvat suomalaiseen kuntasektoriin. Karhunen viittaa Ruotsin vastikään uudelleenvalitun pääministerin Stefan Löfvenin hallitusohjelmaa esittelevään puheeseen, jossa hän nimesi maan hallituksen suurimmiksi haasteiksi ilmastonmuutoksen ja maahanmuuton kysymykset.

– Nämä haasteet ovat isoja myös meillä Suomessa ja ne ratkotaan nimenomaan kunnissa. Jos ajattelemme esimerkiksi ilmastokysymyksiä, ne liittyvät vahvasti infrastruktuuriin, rakentamiseen ja liikenteeseen. Niiden ratkaisut ovat kuntien käsissä esimerkiksi kaavoituksen, joukkoliikenteen ja ympäristöluvituksen kautta.

Samoin pakolaisuuden ja työperäisen maahanmuuton kysymyksiin voidaan Karhusen mielestä vaikuttaa kotouttamisen ja osaamisen kehittämisen kautta ratkaisevasti juuri kunnissa.

– Reunaehdot kaikelle tälle luo tietysti elinkeinoelämän ja työllisyyden tilanne globaalissa taloudessa, jotka määräävät sen, millaisia työpaikkoja ja verotuloja kuntiin kehittyy, hän huomauttaa.

Tulevaisuudessa tarvitaan rohkeita päätöksiä

Karhusen mielestä kunnissa pitää pystyä tekemään tulevina vuosina esimerkiksi ilmastonmuutosta ajatellen sellaisia vaikeita päätöksiä, jotka ovat välttämättömiä, ja joita ihmiset odottavat.

– Olen itse kriittinen kuluttaja, mutta odotan, että siellä missä ratkaistaan isoja kysymyksiä, pystytään tekemään vielä vaikuttavampaa ympäristötyötä, kuin mitä itse teen pienillä valinnoilla arjessa. Oikeasti maailma pelastetaan siellä, missä syntyy teollinen tuotanto ja yhdyskuntarakenteen sekä liikkumisen ratkaisut.

Muutenkin Karhunen peräänkuuluttaa kuntapäättäjiltä lisää rohkeutta tehdä päätöksiä, jotka eivät välttämättä miellytä kaikkia.

– Esimerkiksi kustannusrakenteemme ei kestä sitä, että kaikissa kunnissa on tulevaisuudessa kaikki palvelut, vaan palvelurakenteen pitäisi pystyä joustamaan sen mukaan, millainen väestötilanne on. Nämä ovat vaikeita kysymyksiä, eikä helppoja päätöksiä ole luvassa, hän sanoo.

Myös valtakunnan päättäjille Karhunen lähettää samoja terveisiä.

– Mikäli maakunta- ja soteuudistus toteutuu suunnitellusti, toivon, että se myös toimii suunnitellusti ja vähentäisi palveluiden kustannuksia.

Tämä vaatii hänen mukaansa rakennemuutosten ohella myös vastuullista päätöksentekoa. – Kyllä ihmisillä, jotka ovat lähteneet viemään maakunta- ja soteuudistusta eteenpäin, on myös iso vastuu tavoitteiden toteutumisessa. Ne eivät toteudu pelkkiä rakenteita muuttamalla, vaan vaativat kipeitä päätöksiä.

Yhteistyöllä kohti parempaa ymmärrystä

Karhusen mukaan yhteistyö kuntia palvelevien organisaatioiden välillä on tärkeää, sillä eri tavoitteisiin perustetuilla kuntakentän toimijat ovat toisilleen elintärkeitä.

– Kuntaperhe on juuri oikea termi kuvaamaan kuntia palvelemaan perustettuja organisaatioita, sillä kaikkien työ on sidoksissa toisiinsa. Yhteistyön on kuitenkin oltava aitoa, rehellistä ja luottamukseen perustuvaa, hän painottaa.

Tulevaisuudessa yhteistyön kuntakentän toimijoiden välillä korostuu etenkin tiedon ja osaamisen jakamisessa.

– Meidän on toimittava samansuuntaisesti. Yhdessä pystymme tukemaan toisiamme, tunnistamaan tulevaisuuden haasteita sekä rakentamaan käsityksen toimintaympäristön muutoksesta, Karhunen pohtii.

 

KUKA?

Minna Karhunen

Työ: Kuntaliiton toimitusjohtaja 1.3. alkaen (aloitti Kuntaliitossa toimitusjohtajan sijaisena 1.2.)

Ura: toimittaja, kansanedustaja, Hyvinkään kaupunginvaltuuston jäsen, Hyvinkään-Riihimäen aluekeskusohjelman projektipäällikkö, Karkkilan kaupunginjohtaja, Järvenpään kaupungin kehitysjohtaja, Etelä-Suomen aluehallintoviraston ylijohtaja

Koulutus: Hallintotieteiden maisteri, Tampereen yliopisto 2001

Syntynyt: Riihimäellä vuonna 1967

Asuu: Hyvinkäällä