Määrätietoisuus vahvistaa kuntalaisten luottamusta tulevaan

TEKSTI Hannele Borra | KUVA Sami Lamberg

Linjakkuutta päätöksentekoon, panostusta elinvoimaan ja lisää yhteistyötä, peräänkuuluttaa kuntien kanssa ympäri Suomen työtä tekevä asianajaja Tuomas Aho. Näköalapaikalta muun muassa maakunta- ja sote-uudistuksen etenemistä seuraava mies tuntee kuntien huolet suurten muutosten puristuksessa.

Koko uransa julkisen sektorin parissa työskennellyt Tuomas Aho on viime vuodet keskittynyt kuntasektorin juridisiin haasteisiin. Tällä hetkellä miestä työllistävät eniten maakunta- ja sote-uudistukseen liittyvät kilpailutukset ja ulkoistukset, potilastietojärjestelmiin liittyvä juridiikka, erilaiset kiinteistöjärjestelyt sekä julkisen rakentamisen hankkeet.

– Olen saanut viime vuosien aikana hyvin läheltä seurata, minkälaista epävarmuutta sote-uudistuksen pitkittyminen on tuonut kuntiin ja sairaanhoitopiireihin sekä niiden päätöksentekoon. Kaikkien toiveissa on, että asiaan saataisiin pian joku selkeys, Aho sanoo.

Ahon mukaan huoli on suurin maakuntien pienissä kunnissa, jotka pelkäävät joutuvansa uudistuksessa säästöjen kohteeksi. Pitkään jatkunut epätietoisuus on avannut markkinoita yksityisille palveluntarjoajille.

– ­Pienillä paikkakunnilla pelätään palvelujen kaikkoamista maakuntien keskuskaupunkeihin. Peruspalvelujen säilyminen lähellä on haluttu varmistaa ainakin joksikin aikaa eteenpäin tekemällä sopimuksia yksityisten palveluntuottajien kanssa. Tämä on kuntalaisten näkökulmasta ymmärrettävää.

Pitkään jatkunut sotevellonta tuskastuttaa myös Ahoa.

– Useat soteen linkitetyt uudistukset olisi voitu toteuttaa jo nykyisen lainsäädännön puitteissa. Muutoksia olisi voitu tehdä myös vapaaehtoisesti, niiden tarve on ollut tiedossa. Nyt olisi tärkeää varmistaa, että julkinen sotepalvelujen tuotanto saadaan järjestettyä tehokkaasti, sanoo Aho, joka kertoo myös pohtineensa julkisomisteisen soteyhtiön mallia.

Uusille sopimusmalleille on tarvetta

Soteen liittyvän juridiikan lisäksi kunnissa on viime aikoina kaivattu runsaasti apuja kiinteistöihin ja rakentamiseen liittyvissä sopimuksissa. Uutisotsikoiden kestoaiheeseen, sisäilmaongelmiin, etsitään ratkaisuja ympäri Suomen. Ongelmat eivät rajoitu vain vanhoihin rakennuksiin, uusienkaan rakennusten laatu ei aina ole toivotulla tasolla. Aho näkee kasvaneen korjausvelan ja sisäilmaongelmien yhdeksi syyksi myös säästöt kunnossapidossa. Uusissa rakennuksissa laatuongelmiin johtaa usein kiire.

– Tällä hetkellä tuntuu siltä, että tilaaja joutuu aina maksajaksi, vaikka ongelma olisi rakentamisessa. Siksi kaivattaisiin uusia sopimusmalleja, joilla osaoptimointi saataisiin eliminoitua ja löytyisi laadukas ja kohtuuhintainen tapa rakentaa. Allianssimalli on esimerkki tällaisesta, sitä pitäisi kehittää myös pienempiin julkisiin urakoihin soveltuvaksi.

Päättäjiä uudet rahoitus- ja toteutusmallit saattavat epäilyttää, jos niistä ei ole riittävästi tietoa.

– Aikaisemmasta poikkeavat mallit, joissa yritys kantaa aiempaa suuremman vastuun rakennuksen kunnossapidosta voidaan tulkita yksityistämiseksi, mistä ei ole kysymys. Uusia malleja kannattaisi ottaa rohkeasti käyttöön, Aho kannustaa.

Yksi uusimmista julkisen hankintamenettelyn muodoista on innovaatiokumppanuus, joka kannustaa tiiviiseen yhteistyöhön tilaajien ja tarjoajien välillä. Mallissa tilataan ensi vaiheessa kehitystyötä, joka tähtää sellaiseen tuotteeseen, palvelukonseptiin tai jopa uuteen rakennushankkeeseen, jota ei sellaisenaan tiedetä löytyvän markkinoilta.

– Innovaatiokumppanuus on hyvä esimerkki uudenlaisista julkisen kilpailuttamisen malleista. Haluaisin löytää myös uusia, innovatiivisia sopimusjuridisia malleja, joilla ongelmiin voitaisiin puuttua, kertoo Aho, joka teki taannoin Tekesille (nyk. Business Finland) Innovaatiokumppanuutta koskevan käsikirjan.

Turha epäröinti pois!

Suomi ja sen paikkakunnat ovat viimeisen viiden vuoden aikana tulleet Tuomas Aholle tutuksi – hänen asiakkaanaan on kuntia Etelä-Karjalasta Lappiin. Usein matkaseurana on Kuntarahoituksen tytäryhtiö Inspiran toimitusjohtaja Anssi Wright.

– Joitain vuosia sitten tunnistimme, että meillä on Inspiran kanssa toisiamme täydentävää osaamista; Inspira tuo projekteihin taloudellisen osaamisen, me juridisen. Lisäksi meitä yhdistää sotesektorin tuntemus ja toiminnan valtakunnallisuus, Aho kertoo yhteistyöstä.

Hän kokee olevansa etuoikeutettu voidessaan tehdä työtä kuntien kanssa ympäri Suomen ja tutustua eri paikkakuntien arkeen ja päätöksentekoon. Mitä hän sitten ajattelee päätöksenteosta suomalaisissa kunnissa?

– Kunnissa epäröidään usein turhaan. Päätöksenteossa pitäisi luottaa hyvään valmisteluun ja edetä määrätietoisesti. Tunnistettuja, kuntaa hyödyttäviä asioita täytyy viedä eteenpäin päättäväisesti, jotta luodaan kuntalaisille uskoa tulevaisuuteen. Kuntien kannattaisi panostaa entistä enemmän elinvoimaan. Siellä on paljon käyttämätöntä potentiaalia. Olisi myös tärkeää, että kaikilla alueilla olisi riittävästi käytössään osaamista.

Myös yhteistyössä olisi Tuomas Ahon mielestä kehittämisen varaa.

– On harmillista, että energiaa kuluu paljon turhaan vastakkainasetteluun pienten ja suurien, etelän ja pohjoisen välillä. Vastakkainasettelun sijaan pitäisi yrittää löytää vahvuuksia ja viedä asioita eteenpäin yhdessä.

KUKA?

Tuomas Aho

  • Työ: Asianajotoimisto Roihu Oy:n osakas, asianajaja
  • Ura: 15 vuotta asianajoalalla, sitä ennen kauppa- ja teollisuusministeriössä (nykyinen työ- ja elinkeinoministeriö)
  • Koulutus: oikeustieteen lisensiaatti, ENA
  • Asuu: Helsingissä ja Turussa