Kun sitkeys on DNA:ssa

Teksti Soili Helminen|Kuva Sami Lamberg

2000-luvun ikonisimpia uutiskuvia Suomesta ovat olleet synkät näkymät Salon keskustan tyhjistä liiketiloista. Nokia-klusterin romahdus pudotti kaupungin hetkeksi polvilleen, mutta tuore kaupunginjohtaja Lauri Inna luotsaa nyt Salon kaupunkia uuteen nousuun.

Maailma on kylä. Globaalin talouden puhurit romuttivat Nokian matkapuhelintuotannon menestystarinan nopeammin kuin kukaan osasi odottaa. Nokian rajut henkilöstöleikkaukset ja lopulta Microsoftin tehtaan sulkeminen muutti Salon alueensa talousveturista kriisialueeksi. Tehtaan ympärille oli rakentunut kokonainen yritysklusteri, joka oli yhtäkkiä vailla asiakasta.

– Tosiasiat on tunnustettava, eikä kaupungin tulevaa strategiaa voi luoda huomioimatta taustaa: Salon rakennemuutoshaaste on koko valtakunnan mittakaavassa poikkeuksellinen. Kaupungin nykytilanteen taustalla on 7000 työpaikan äkillinen menettäminen, sanoo kesäkuussa Salon kaupunginjohtajana aloittanut Lauri Inna.

Viisi vuotta Microsoftin tehtaan sulkemisen jälkeen Innan ei kuitenkaan tarvinnut enää aloittaa työtään kriisitunnelmissa. Kaupungissa on hyvä vire päällä.

– Joku sitkeä innovatiivinen DNA salolaisissa ihmisissä on. Kaupunkilaiset ymmärtävät talouden syklisyyden. Salossa on jo ennen kännykkäbisnestä ollut monia vahvoja teollisuudenaloja: koneteollisuutta, sähköalaa, puuteollisuuden kausia, tekstiiliteollisuutta, elintarviketeollisuutta, radio- ja tv-tuotantoa. Täällä on opittu, että laskua seuraa uusi nousu, Inna sanoo.

Mukaan nousutrendiin

Kuin ihmeen kaupalla Salo selvisi pahimman kriisin yli velkaantumatta hurjasti. 1750 euron asukaskohtainen velka on selvästi maan keskiarvoa alhaisempi. Parhaina Nokia-vuosina kaupungissa oli investoitu niin vahvasti, että vaikealla kaudella investointeja on voitu leikata synnyttämättä valtavaa korjausvelkaa.

Tiukan 2010-luvun jälkeen Suomen talous on taittunut nousuun. Vaikka Salon aluetaloudessa ei vielä olla plussan puolella entiseen verrattuna, Innan mielestä kaupunkilaisilla on vahva käsitys talouden käänteestä.

– Kaupunginjohtajana näen miten se vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen. Jauheliha on vaihtumassa kokolihaan ja kalaan.  

Salolaisten optimismin taustalla on myös vahva alueellinen kasvutrendi. Turun lääketeollisuus ja laivanrakennus porskuttavat ja Lounais-Suomen teknologiateollisuuden näkymiä kuvataan poikkeuksellisen hyviksi.

– Nyt myös Salossa pitää uskaltaa puhua talouden kasvusta. Monia lupaavia merkkejä on nähtävillä. Entisten nokialaisten paluumuutto Saloon uusien työpaikkojen perässä on jo alkanut.

Inna näkee omana roolinaan kasvuinnon kanavoimisen oikeisiin asioihin.

– Yhdessä tekeminen on minun juttuni: haluan saada kaikki mukaan peliin. Salossa on älyttömän vahva muutosvalmius. Kaupungin oman organisaation lisäksi tarvitsemme yhteistyöhön paikalliset yritykset, taideyhteisön ja urheiluyhteisön, mutta myös muun maakunnan ja valtion.

Yritysten tarpeet ykkösenä

Nokia-kriisin jälkimainingeissa Saloa kritisoitiin kaupungin talousrakenteen yksipuolisuudesta: liian paljon oli yhden kortin varassa.

Siitä on opittu. Salossa on tällä hetkellä noin 5000 yritystä, ja määrä kasvaa. Kaupunkiin on suunnitteilla sadan miljoonan euron ekovoimalaitos, joka tulee palvelemaan koko Lounais-Suomen aluetta. Hanke tuo mukanaan isoja liikenneinfrainvestointeja. Kaupunki pyrkii kaikin tavoin edistämään myös IT-alan, metalliteollisuuden, telakkateollisuuden ja kaupan alan yritysten menestymistä.

– Tavoitteena on olla Suomen yrittäjäystävällisin kaupunki. Salossa on valmiudet tehdä maailmanluokan tuotteita. Vahvuutenamme on koko ketjun hallinta tuotantolinjoilta logistiikkaan, Inna sanoo.

Entisissä Nokian ja Microsoftin tiloissa toimii nykyään teollisen internetin kampus, joka kiinnostaa monen alan yrityksiä. Kampus on jo yli 40 yrityksen kotipesä, ja Turun ammattikorkeakoulun Salon yksikkö siirtyy sinne vuodenvaihteessa. Oman paikkakunnan nuorison halutaan jäävän opiskelemaan kotikaupunkiinsa, mutta Inna haluaa houkutella Saloon myös kansainvälisiä opiskelijoita.

Salossa opiskelleet jäävät todennäköisemmin paikkakunnalle myös töihin, ja osaavat työntekijät ovat yrityksille tärkeitä. Siitä syntyy Salon positiivinen taloussykli. Taas kerran.

Kaupunginjohtajan resepti Salon menestykseen

1) Ollaan rohkeita kumppaneita.
Haluamme tehdä yhteistyöhankkeita, ja tarkoittaa, että on meidän pystyttävä hyödyttämään myös vastapuolta. Meidän on annettava myös itsestämme, emmekä saa sortua osaoptimointiin.

2) Selätetään talouskriisi lopullisesti.
Salon on unohdettava historiassa oleva talouden katastrofi. Kriisiasenne pitää kääntää tulevaisuusorientoitumiseksi.

3) Toimitaan viisaasti muutoksessa.
Salo pitää asemoida sote- ja maakuntauudistuksen voittajaksi. Kaupungilla on onneksi siihen eväät. Kaupungin kaikille 3500 työntekijälle on löydyttävä paikka maakuntauudistuksessa.

Yhdellä sanalla: Lauri Inna

  • Salo kaupunkina? Monipuolinen
  • Varsinais-Suomi maakuntana? Tulevaisuus
  • Lauri Inna persoonana? Myönteinen
  • Lauri Inna johtajana? Tavoitteellinen
  • Lentopallo urheilulajina? Timantti
  • Sote- ja maakuntauudistus historiallisena tapahtumana? Merkittävä