Vihreää voimaa rakentamiseen

TEKSTI Mika Remes | KUVAT Miska Korpelainen

Joensuun uusissa kouluissa ja päiväkodeissa toteutetaan rakentamisessa ympäristöystävällistä ajattelua ja vihreää teknologiaa. Uusi rakentamisen linjaus on jo osoittautunut hyväksi keinoksi pienentää kaupungin mittavaa korjausvelkaa ja lisätä rakennusten käyttäjien viihtyvyyttä. Vanhaan ajatteluun rakentamisesta ei Joensuun kaupungin tilakeskuksen johtajan Timo Korhosen mielestä ole enää paluuta.

Nepenmäen koulu kuhisi elokuussa syyslukukauden alkamisen alla kuin muurahaispesä. Vastavalmistunutta koulua kalustettiin aivan h-hetkeen saakka. Myös koulun yhteyteen rakennetussa Nepenmäen kirjastossa riitti avaamisen alla vilskettä, kun kirjoja aseteltiin kuumeisesti hyllyyn. Joensuun kaupungin tilakeskuksen johtaja Timo Korhonen kiersi koulun käytävillä ylävitosia koulun opettajille ja kannusti loppukirin ottamisessa.

– Uuden koulun käyttöönotto oli jännä paikka niin opettajille kuin oppilaille. Oli se vähän minullekin, sillä oma poika siirtyi Nepenmäelle opinahjoon, Korhonen sanoo.

Korhonen pystyi kuitenkin luottamaan siihen että kaikki sujuu kuten pitää. Nepenmäen koulu toteuttaa Joensuun kaupungin omaksumaa uutta ympäristöystävällisen rakentamisen periaatetta. Koulun opettajat ovat saaneet olla yhdessä rakennusyhtiön kanssa mukana koulun suunnittelussa.

Rakentamisessa on haettu mahdollisimman ympäristöystävällisiä ratkaisuja, mikä näkyy muun muassa aurinkopaneeleina katoilla, laadukkaina rakennusmateriaaleina ja kymmeninä antureina, joiden avulla koulun arkea seurataan monin eri mittarein, sisäilman laadusta vedenkulutukseen.

Kunnianhimoiset ympäristötavoitteet

Joensuussa ei ole kylmiltään ryhdytty vihertämään rakentamisessa. Euroopan metsäpääkaupungiksi nimetty Joensuu on Pohjois-Karjalan maakuntakeskus ja keskellä valtavia metsävarantoja. Joensuun kaupungin pinta-alasta 80 prosenttia on metsää. Metsäntutkimus on kuulunut alusta lähtien Joensuun yliopiston – tai Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksen, kuten nimi tänä päivänä kuuluu – ydinosaamiseen. Joensuussa toimii myös Euroopan metsäinstituutin EFI:n pääkonttori sekä monipuolista metsä-, puu- ja biotalouden teollisuutta.

– Joensuussa ihmisillä on aina ollut läheinen suhde luontoon. Maailma muuttuu vauhdilla ja ympäristökysymyksistä on tullut yhä tärkeämpiä kaikille. Olemme kaupunkina halunneet olla muutoksessa mukana, Korhonen kertoo.

Joensuun kaupunki otti tänä vuonna käyttöön uuden strategian, jonka tavoitteena on ympäristön ottaminen huomioon kaikessa toiminnassa. Joensuulla on kunnianhimoinen tavoite olla Euroopan hiilineutraalein kaupunki ja vähentää 60 prosenttia kasvihuonepäästöjä vuoteen 2025 mennessä vuoden 2017 tasosta. Kaupunki luopuu vuoteen 2030 mennessä kokonaan öljylämmityksestä toimitiloissaan.

– Tavoitteissa ympäristöystävällisellä rakentamisella on oma tärkeä roolinsa, korostaa Korhonen. Joensuun vihreä linja on noteerattu kansainvälisestikin. Kaupunki valittiin Euroopan vuoden 2019 Green Leaf Award -kilpailun finaaliviisikkoon. Tunnustuspalkinto jaetaan kaupungille, joka edistää ilmastonmuutoksen hillintää ja energiatehokkuutta sekä edistää jäte- ja kiertotaloutta.

– Voittoa ei kisassa tullut, mutta Joensuun imagolle valinta finaaliin oli jo itsessään tärkeä. Uskon, että vihreä imago on vahva vetovoimatekijä houkutella niin uusia yrityksiä kuin asukkaita Joensuuhun, sanoo Korhonen.

Korjausvelka kuriin

Oulussa diplomi-insinööriksi ja myöhemmin kauppatieteen maisteriksi opiskellut Korhonen teki työuraa muun muassa Jaakko Pöyryllä ja eduskunnan hallinnossa ennen aloittamistaan Joensuussa tilakeskuksen johtajana vuosikymmen sitten.

– Joensuun kiinteistökanta oli silloin sanalla sanoen kehnoa. Kaupungin korjausvelka oli kasvanut vuonna 2010 jo 53 miljoonaan euroon. Sitä oli pakko ryhtyä kaventamaan. Nyt korjausvelka on saatu supistettua 37 miljoonaan euroon ja vuonna 2020 sitä pitäisi olla enää 25 miljoonaa euroa, kertoo Korhonen.

Ensimmäisinä vuosina Korhosella riitti työmaata vanhojen suojeltujen rakennusten peruskorjauksissa. Vähitellen linjaa ryhdyttiin miettimään uusiksi. Monessa kohteessa, kuten sisäilmaongelmaisissa kouluissa ja päiväkodeissa, huomattiin, että uuden rakentaminen on taloudellisesti, toiminnallisesti sekä riskien kannalta paljon järkevämpää kuin vanhan korjaaminen.

Korjaamisen ja uuden rakentamisen vertailussa pitää Korhosen mielestä katsoa asioita aina pitkällä aikajänteellä. Vanhat rakennukset voivat olla moniongelmaisia eikä yhden asian korjaaminen riitä. Silloin uuden rakentaminen muuttuu paljon järkevämmäksi, sillä uusi rakennus voidaan tehdä energiatehokkaaksi sekä materiaaleiltaan ja tilaratkaisuiltaan ihanteelliseksi nykyisiä käyttötarkoituksia varten. Vanhassa se ei ole aina mahdollista.

– Alkuun investoinnit voivat olla hieman suurempia, mutta elinkaarikustannuksia tarkasteltaessa ympäristöystävällisen rakentamisen säästöt tulevat merkittäväksi vuosien myötä. Ennen kaikkea hyöty koituu kuntalaisille, jotka kunnallisverona lystin viime kädessä maksavat, Korhonen korostaa.

Elinkaari lyhyemmäksi?

Korhonen ei ryhdy jälkiviisaaksi vanhoihin kaupungin rakennuksiin liittyvissä ongelmissa. Rakennukset ovat Korhosen mielestä aikansa lapsia ja rakennettu parhaan silloisen tietämyksen mukaisesti. Tieto rakentamisesta ja materiaaleista on lisääntynyt valtavasti. Tilojen elinkaari suunnitellaan tänä päivänä 30–35 vuoden mittaiseksi. Siihen asti niiden tulisi palvella käyttäjäänsä ilman ongelmia.

– Kaupunki on julkisessa rakentamisessa suunnannäyttäjä. Olen miettinyt sitäkin, pitäisikö rakentamista suunnitella vain 20 vuoden käyttöä varten, sillä maailma muuttuu niin hurjaa vauhtia. Se, mikä tilaratkaisuissa tänään on järkevää, voi tulevaisuudessa olla tarpeetonta. Kehitys on nähtävissä toimistotyössä, joka ei ole enää sidoksissa tiettyyn työpisteeseen ja työhuoneeseen. Tarvitaanko jatkossa enää ollenkaan suuria toimistotiloja? Korhonen kysyy.

Muutos ajattelussa kohti ympäristöystävällistä rakentamista on Joensuussa ollut lopulta helppoa, sillä siitä saatava taloudellinen hyöty on ollut ilmeinen.

– Kaupungin hallinnossa ja päättävissä elimissä on ymmärretty, että investointeja kannattaa tutkia elinkaariajattelun kautta eikä sen mukaan, kuinka paljon itse rakentamiseen rahaa menee.

Tietenkin se vaatii hyvin esiteltyjä ja perusteltuja suunnitelmia. Joensuussa on nyt huomattu, että uudisrakentaminen on usein fiksuin vaihtoehto eikä vanhaa 1960- ja 70-lukujen rakennuskantaa kannata enää peruskorjata. Paluuta vanhaan ajatteluun ei ole, Korhonen sanoo.

Raja-aidat nurin

Perinteisen tyylin ”opettaja opettaa, oppilaat kuuntelevat” on nykykouluissa historiaa. Nyt korostetaan opettajien välistä tiimityötä, oppilaat tekevät paljon ryhmätöitä ja ovat aloitekykyisiä asioiden tutkijoita. Periaatteet on kirjattu opetushallituksen vuonna 2014 lanseeraamaan uuteen opetussuunnitelmaan eli OPS:iin.

– Uusi opettamisen ja oppimisen tapa istuu huonosti vanhoihin koulurakennuksiin. Tilojen tulee joustaa tarpeiden mukaan. Kaksi vuotta käytössä ollut Karhunmäen koulu on suunniteltu vastaamaan uuden opetussuunnitelman haasteisiin, sanoo Karhunmäen koulun rehtori Timo Nykänen.

Nykänen on silmin nähden tyytyväinen siihen, miten uusi koulurakennus palvelee käyttäjiään.

– Me opettajat pääsimme alusta mukaan koulurakennuksen suunnittelutyöhön. Se osoittautui hyväksi ratkaisuksi, sanoo Nykänen.

Joensuun kaupunki toteutti Karhunmäen koulun niin sanottuna KVR-urakkana, jossa rakennuttaja valitaan eri rakennuttajien tekemien suunnitelmien pisteyttämisen jälkeen. Rehtori Nykänen istui edustamassa koulun käyttäjiä hankesuunnitteluryhmässä, jossa koulun suunnittelua vietiin eteenpäin. Nykäsen mukaan koulua ei haluttu toteuttaa tämän päivän kuumimpien opetustrendien mukaan, vaan hakemalla ratkaisuja, jotka ovat toimivia myös tulevaisuudessa.

– Se tarkoittaa esimerkiksi opetuksessa niin sanottuja opetuspesiä, joissa neljällä luokalla on omat opetustilansa, mutta jotka ovat myös helposti yhdistettävissä avattavilla väliseinillä vaikka yhdeksi isoksi tilaksi. On tärkeää, ettei rakennus itsessään määritä, vaan mahdollistaa opetusta, kertoo Nykänen.

Karhunmäen koulu on yksi Joensuun kaupungin vihreän rahoituksen kohteista, jossa avainsana on ympäristöystävällisyys. Koulun toimivuutta mitataan sensoreilla monipuolisesti. Käyttötietoa käytetään osana opettamista.

– Haasteena on ollut tarpeeksi yksinkertaisen ja opetuksessa toimivan käyttöliittymän luominen kaiken tiedon hyödyntämiseen. Siinä on vielä paljon parantamista. Talon tekniikka on pitkälle automatisoitu ja sekin on haaste. Opettajia ja oppilaita on vaikea motivoida ympäristöystävälliseen toimintaan, jos esimerkiksi luokkahuoneiden lämpötiloihin ei päästä itse vaikuttamaan ja testaamaan eri asioita, sanoo Nykänen.

Karhunmäen koulun suunnittelu osui Nykäsen mielestä nappiin.

– Kaikki ovat olleet yhtä mieltä siitä, että koulussa on rauhallista olla ja työskennellä. On hienoa, kun rakennus itsessään voi lisätä työrauhaa ja oppimista, korostaa Nykänen.

Lue myös: Sillanrakentaja

Vihreä rahoitus

Kuntarahoituksen vihreä laina ja leasing on suunnattu ympäristöystävällisten investointien rahoittamiseen. Rahoitusta voi hakea investointihankkeeseen, jossa syntyy selkeitä ja mitattavia ympäristölle hyödyllisiä vaikutuksia.

Rahoitettavien hankkeiden on kuuluttava johonkin näistä osa-alueista:

  • uusiutuva energia
  • julkinen liikenne
  • kestävä rakentaminen
  • vedenpuhdistus ja jätevesien käsittely
  • energiatehokkuus
  • jätteenkäsittely
  • ympäristönhallinta ja luonnonsuojelu.

Vihreän rahoituksen ehdot ovat muutoin samat kuin Kuntarahoituksen muussakin rahoituksessa, mutta vihreä rahoitus on asiakkaalle tavallista lainaa tai leasingia edullisempaa.