Tuusulalaisten uusi olohuone rakentuu hirrestä ja nousee kunnan raikkaaksi maamerkiksi

Tuusulaan on nousemassa aivan uudenlainen rakennuskokonaisuus, jossa on rohkeasti haettu niin näyttävyyttä kuin uusia toimintatapoja. MONIO-nimeä kantava monitoimitalon suunnittelussa on tehty ennakkoluulottomia valintoja sekä valmistelutyössä, arkkitehtuurissa että laajan käyttäjäkunnan huomioinnissa.

Tuusulan keskustaan tarvittiin uusi monitoimirakennus, joka toimisi paitsi Tuusulan lukio-opiskelijoiden oppimisympäristönä, mutta palvelisi myös muita kulttuurin- ja vapaa-ajan toimijoita. Lukio-opiskelijoiden lisäksi rakennuksen haluttiin kokoavan yhteen kansalaisopiston, käsityökoulun, lasten ja nuorten kuvataidekoulun, tanssiopiston ja musiikkiopiston käyttäjät.

Tilojen erilaisia käyttötarpeita kartoitettiin laajasti hyödyntäen palvelumuotoilua työvälineenä. Tarpeiden pohjalta luotiin lopulta varsinainen tilakonsepti. Vuonna 2017 järjestettyyn korkeatasoiseen yleiseen arkkitehtikilpailuun tuli kaiken kaikkiaan 57 hyväksyttyä ehdotusta, joista Aarti Ollila Ristola Arkkitehdit Oy:n Monikko-työ ylsi voittoon.

– Oppiminen on muuttunut paljon viime vuosina. Lukio-opiskelussa on käytössä uudet opintosuunnitelmat, eikä oppiminen enää tapahdu pelkästään luokkahuoneissa. Moniosta tulee meille uusi lukio, mutta samassa tilassa on myös viisi muutakin vakituista käyttäjää. Tilat palvelevat kaikkien näiden käyttäjien tarpeita erinomaisesti, sillä tilassa on kaikkiaan viisi eri osaa ja toimintoja hyödynnetään kaikkia tiloja, kuten myös aulatiloihin. Tarvittaessa myös Hyrylän keskusta ja puistot voidaan helposti hyödyntää ilmiöpohjaiseen opetukseen, kertoo Tuusulan kuntakehitysjohtaja ja palkintolautakunnan puheenjohtaja Marko Härkönen.

Monitoimirakennuksen sijainti on keskeinen, mutta historiallinen miljöö vaatii etenkin uudelta rakennukselta paljon. Tilan on käytettävyydeltään ja ulkoasultaan palveltava sekä uusia että perinteisiä tuusulalaisia.

– Tuusulanjärven alueella on vahva kulttuuriperinne. Lisäksi rykmentin historia on merkittävä osa Tuusulan identiteettiä. Halusimme, että kilpailutyö sopii keskustaan, mutta ilmentää myös historiaa. Myös kuntalaisten toiveet lukion sijoittamisesta tuli ottaa huomioon, Härkönen kertoo. 

Käyttäjät ja kuntapäättäjät mukaan

Uuden monitoimirakennuksen suunnittelussa, tarpeiden kartoituksessa ja ihmisten joukkoistamisessa haluttiin käyttää uusia työkaluja.

– Otimme ihan uudella tavalla jo tilojen suunnitteluvaiheessa kaikki eri käyttäjät mukaan ja selvitimme erilaisia tarpeita tilojen käyttöön liittyen. Tavoitteena meillä on luoda tuusulalaisten uusi olohuone. Halusimme sellaisen tilaratkaisun, joka keskittyy kohtaamisiin ja niiden kautta innovaatioiden synnyttämiseen. Nyt olemme luomassa tällaista tilaa, Tuusulan kunnan tilakeskuksen päällikkö Ritva Lappalainen kertoo.

Oppia haettiin muun muassa Oulusta ja Espoosta, jossa vastaavia hankkeita on toteutettu aiemmin. Palvelumuotoilun pääperiaatteena on ollut tehdä suunnittelua käyttäjien tilatarpeiden perusteella. Monitila- ja campus-ajattelu on ollut voimakkaasti esillä, tiloista on haluttu mahdollisimman monikäyttöiset ja käyttäjien erilaisia tarpeita palvelevat.

Parhaan lopputuloksen aikaansaamiseksi myös lukiolaiset ja kuntalaiset otettiin useilla eri tavoilla mukaan suunnitteluun ja vaihtoehtojen arviointiin.

– Lukiolaiset kävivät omassa seminaarissaan kaikki arkkitehtuurikilpailun ehdotukset läpi ja valitsivat oman voittajan. Myös kuntalaisilla oli kahtena viikonloppuna työpajoissa mahdollisuus arvioida ehdotukset ja valita oman suosikki. Keski-Uusimaa-lehti järjesti lukijakilpailun, jonka sattui niinikään voittamaan MONIKKO. Kuntapäättäjien päätöksenteossa edesauttoi 3D-mallin pohjalta tehty esittelyvideo, Lappalainen kertoo.

Hanke on laajuutensa vuoksi ollut tekijöilleen myös vaativa. Lappalainen sanoo suoraan, että ilman osaavia kumppaneita sen läpivienti ei Tuusulassa olisi mahdollista.

– Olin arkkitehtikilpailun varapuheenjohtaja ja lisäksi hanke on Tilakeskuksessa minun vastuullani. Kunnan investointitahti on nyt ollut 10 miljoonaa euroa. Merkittävänä apuna koko projektissa ovat olleet ja ovat kokeneet, luotettavat kumppanit. Inspira on tuonut omaa vahvaa näkemystä ja Inspiran osaamista ovat täydentäneet muut kumppanit Krogerus ja Ramboll. Elinkaarikilpailutuksen hankintailmoitus menee ulos lähiaikoina. Kunnassa ei ole aiempaa kokemusta elinkaarihankkeista ja suhtaudummekin suurella mielenkiinnolla uuteen toteutus- ja ylläpitomalliin, myös tulevien suurien koulu- ja päiväkotihankkeiden takia. Inspiran ja muiden kumppanien kokemus tästä hankemallista ja laajapohjainen osaaminen ovat hyvä selkänoja, johon voimme kunnassa tukeutua, Lappalainen kertoo.

Myös kuntakehitysjohtaja Marko Härkönen kiittelee kumppaneita. Kiitosta saavat paitsi Lappalaisen mainitsema asiantuntijuus myös verkostot.

– Yhteistyö Inspiran ja Kuntarahoituksen kanssa on sujunut todella hyvin. Olemme yhdessä miettineet kilpailumuotoa ja tietysti rahoitusmalleja. Heillä on ollut paitsi todella kovaa asiantuntemusta ja osaamista, myös hyviä kontakteja. Olemme heidän kauttaan löytäneet oikeat kontaktit projektin eri vaiheisiin, rakennuttajiin, toteuttajiin ja niin edelleen. Tietotaito ja kontaktit ovat olleet meille arvokas yhdistelmä, olemme tarvinneet molempia. Rehellisesti sanottuna ei meillä ole tämän tason osaajia itsellä, teemme pienillä resursseilla, joten olemme käyttäneet konsultteja ja olemme olleet siihen hyvin tyytyväisiä, Härkönen sanoo.

Hirsi tuo työhön näkyvyyttä

Kuntakehitysjohtaja Härkönen iloitsee myös rakennuksen rohkeasta materiaalivalinnasta, joka on hirsi. Tuusulaan ollaan parhaillaan luomassa jotakin, joka on paitsi ekologista, kestävää, mutta myös maailmanluokan työnäyte.

Hirsikouluja on jo muutamia, valmistuessaan Monio on yksi maailman suurimmista. Monio on saanut jo paljon näkyvyyttä mediassa ja sitä esiteltiin esimerkiksi Venetsian biennaalissa.

– Tässä on haettu pitkäaikaista esteettisesti ja toiminnallisesti kestävää ratkaisua. Hirsirakennus on luonnonmateriaalina myös sisäilman osalta erinomainen valinta, Härkönen luettelee.

Kouluun tulee 950 oppilaspaikkaa. Loppuvuosi 2018 ja alkuvuosi 2019 käytetään suunnitteluun, joka on osa kilpailullista neuvottelumenettelyä, toisin sanoen ratkaisuja kehitetään yhdessä tarjoukset tekevien urakoitsijoiden ja palvelutuottajien kanssa. Tavoitteena on ottaa rakennus käyttöön vuonna 2021. Tuusulassa järjestetään Asuntomessut vuonna 2020 ja tarkoituksena on, että jo silloin on jotakin esiteltävää.

– Kuntabrändäyksen ja PR:n näkökulmasta Monio on tärkeä hanke. Kokonsa, arkkitehtuurinsa ja rakennusmateriaalinsa vuoksi se oletettavasti lisää alueen vetovoimaa. Monio tulee näkymään keskeisen sijaintinsa vuoksi hyvin myös ohi ajaville, mutta tietysti toivomme, että mahdollisimman moni harkitsisi myös muuttamista, Härkönen sanoo.

Lue myös:

Inspiran avulla onnistuneisiin investointihankkeisiin

Suomen suurin puukoulu nousee Imatralle

 

Tuusulan Monio

  • Rakennusmateriaali: massiivirakenne puusta, tavoitteellisesti hirsi
  • Hyötyala: tavoitelaajuus on 8.500 brm2.
  • Hankinta-arvo: teoreettinen tavoitekustannusarvio arkkitehtien luonnoksista laskettuna on 26,8 M€.
  • Arkkitehti: AOR Arkkitehdit Oy
  • Elinkaarihanke: noin 20–25 vuotta
  • Käyttäjät: Tuusulan kunta
  • Tavoitteet kiinteistölle: Viiden t-kirjaimen ohjelma – Toimiva, Turvallinen, Terveellinen, Taloudellinen, Tehokas