Turun T3 – Uuden ajattelun sairaalamaailma valmistuu 2021

TEKSTI Heidi Penttinen | KUVAT Arkkitehtiryhmä Reino Koivula & Schauman Arkkitehdit

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin suururakka, Turun yliopistollisen keskussairaalan T3-uudisrakennus, edistyy kovaa vauhtia. Rauta- ja moottoritien päälle valmistuva rakennus yhdistää sairaalan eri osat yhdeksi toimivaksi kokonaisuudeksi. Kuntarahoituksen joustavalla kiinteistöleasing-rahoituksella rakennettu ketterä sairaala palvelee suomalaisia pitkälle tulevaisuuteen.

”Kestää junan törmäyksen”, uutisoi Yle kesäkuussa 2018. Puolitoista vuotta aiemmin uutisten sävy oli toinen: Helsingistä Turkuun johtavan rauta- ja moottoritien päälle rakennettavan uuden T3-sairaalan betonikannen perustus- ja pystyrakenteissa oli huomattu virheitä. Betoni oli liian haurasta, eikä sen lujuuden arvioitu enää kestävän mahdollisen törmäyksen aiheuttamaa rasitusta. Purku- ja korjaustyöt aloitettiin heti, mutta lujuusongelmaista betonia oli ehditty valaa jo lähes 3 000 kuution edestä. Rakentamisessa jouduttiin ottamaan aimo loikka taaksepäin.

”Kertaalleen tehtyjen rakenteiden purkaminen ja uudelleenrakentaminen viivyttää valmistumista noin kymmenellä kuukaudella. Urakoitsija vastaa purkamisen ja uudelleenrakentamisen kustannuksista, mutta viivästyksestä syntyy myös sairaanhoitopiirille merkittäviä kustannuksia. Tapaus on tietenkin harmillinen, mutta saimme onneksi neuvoteltua kustannuksia ja joustavan rahoituksen”, kertoo hankejohtaja Timo Seppälä.

Nyt työmaalta kuuluu jälleen hyviä uutisia. Uusi betonikansi on tarpeeksi luja ja paikallaan, ja uusi sairaala valmistuu syksyllä 2021. Uudisrakennukseen sijoitetaan huonokuntoisen, 1960-luvulta asti palvelleen U-sairaalan keskeisiä toimintoja, kuten lasten ja nuorten sairauksien hoito, synnytykset ja naistentautien hoito, korva-, nenä- ja kurkkutautien hoito sekä sairaanhoidollisia tukipalveluita, kuten kliininen neurofysiologia ja kuvantaminen.

Kiinteistöleasingilla joustavaa rahoitusta

Alkuperäinen hankesuunnitelma uudesta T3-rakennuksesta sai hyväksynnän vuonna 2014. Jättihankkeessa on mukana useita yhteistyökumppaneita. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirille kuuluva projekti sijaitsee Turun kaupungin maalla. Uuden sairaalan alta kulkevat puolestaan rautatiekiskot ja vilkas Turku-Helsinki moottoritie.

Kolme vuotta sitten yhteistyöhön tuli mukaan myös Kuntarahoitus hankkeen rahoittajana. T3-sairaala on poikkeuksellinen hanke paitsi arkkitehtuurinsa myös rahoituksensa näkökulmista. Se päädyttiin rahoittamaan joustavalla kiinteistöleasingilla.  

Turun T3 - Uuden ajattelun sairaalamaailma

”Vuonna 2012 käynnistyneessä talouden vakauttamisohjelmassa sitouduimme sairaanhoitopiirissämme 200 miljoonan lainakannan maksimiin. Suuren investointiohjelmamme vuoksi velkaantumisasteemme oli jo varsin korkea. Halusimme pienentää jälleenrahoitukseen liittyvää hintariskiä, mutta pitää rahoitusmallin kuitenkin vertailukelpoisena oman taseemme rahoitukseen nähden. T3-sairaalahanke oli välttämätöntä aloittaa, ja siksi valitsimme Kuntarahoituksen tarjoaman joustavan kiinteistöleasingin”, kertoo sairaanhoitopiirin johtaja Leena Setälä.

T3-sairaalahanke on Kuntarahoituksen ensimmäinen kiinteistöleasingilla toteutettu sairaalahanke.

Kiinteistöleasing on joustava vaihtoehto perinteiselle taselainalle. Leasing-rahoituksella kustannukset jakautuvat pitkälle aikavälille, eikä investointi rasita tasetta, kuten taselainalla rahoitettaessa.

”Toimimme käytännössä T3-sairaalan rahoittajana ja omistajana. Sairaanhoitopiiri on kilpailuttanut kohteen rakentamisesta vastaavan urakoitsijan ja vuokraa meiltä leasing-sopimuksella kohteen sen valmistuttua”, avaa Kuntarahoituksen osastonjohtaja Kirsi Räbinä.

T3-sairaalan kaltaisen pitkän rakennusaikavälin hankkeessa myös rahoitus on pohdittava pitkällä tähtäimellä. Kahdeksankerroksinen, kokonaispinta-alaltaan noin 55 000 neliömetrin uudisrakennuksen vastikään päivitetty hintalappu on noin 190 miljoonaa euroa.

Hankesuunnitelmassa projektin kustannukset on arvioitu vuoden 2014 tarjoushintaindeksin mukaisesti. Rakentamisen kustannustaso oli tuolloin kuitenkin täysin erilainen kuin mitä se tulee olemaan vuonna 2021, johon asti T3-sairaalan rakentaminen ja rahoitus jatkuvat. Rakennuskustannusten ennakoitua nopeamman nousun ja betoniongelmasta johtuvan sairaalan valmistumisaikataulun pitkittymisen vuoksi hankkeen rahoitusta oli tarkasteltava uudelleen. Kesällä 2017 seurasi budjettineuvottelu.

”Kävimme läpi hankkeen kustannuksia, rakennuskustannusindeksien kehittymistä tulevina vuosina ja lisäkustannuksia aiheuttaneet tekijät, kuten betoniongelmat. Joustava rahoituksen uudelleenneuvottelu oli voitto hankalassa tilanteessa”, Setälä kiittelee.

Puuttuva palanen yhdistää kokonaisuudeksi

Suomen sairaalakanta on tullut vaiheeseen, jossa se vaatii myös rakennusteknisesti uusia ratkaisuja. Uudet tekniset mahdollisuudet ja tarpeet vaativat tarkkaa suunnittelua ja hieman myös ennustajan lahjoja.

”Sairaalan on kestettävä aikaa, ja sen on kyettävä palvelemaan paitsi tämänhetkisiä myös tulevaisuuden terveydenhoidon tarpeita. Suunnittelussa on otettu huomioon demografisia tekijöitä, tulevaisuuden sairauksia ja tilojen toimivuutta”, Setälä sanoo.

Uuden T3-sairaalan kunnianhimoinen ja näyttävä sijainti ei ole vain arkkitehtoninen intohimo. Nopeiden kulkuyhteyksien päälle sijoitettu sairaala helpottaa pääsyä sairaalaan ulkoa tuleville, mutta tuo myös sairaalan sisällä synergiaetuja. T3 muodostaa jatkumon sairaalan muiden osien kanssa. Samassa pihapiirissä komeilevat 1930-luvulla rakennettu A-sairaala sekä Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan tilat eli niin sanottu Medisiina D. Tuleva kampusalue mahdollistaa muun muassa opetuksen ja tutkimuksen kiinteän yhteistyön sekä tilojen jakamisen opiskelijoiden ja sairaalan välillä.

”Siinä missä aiemmin rauta- ja moottoritie halkoi sairaala-aluetta ja erotti yksiköitä toisistaan, nyt ne yhdistyvät toimivaksi kokonaisuudeksi”, toiminnallisen suunnittelun hankejohtaja Riikka Aaltonen kertoo.

Suunnittelun lähtökohtana ovat olleet eri toiminallisuuksien synergiaedut.

”Haemme toiminnallisia uudistuksia, jotka vähentävät esimerkiksi tarpeetonta tavara- ja ihmisliikennettä. Uusi yhteys mahdollistaa esimerkiksi leikkaussalien toimimisen samassa talossa yhtenä leikkausosastona. Tämä hyödyttää sekä potilaita että henkilökuntaa”, Aaltonen jatkaa. 

Yhdistyminen on merkittävä asia paitsi toiminnallisuuden myös symboliikan näkökulmasta: T3 on sairaala-alueen puuttuva palanen.

Miltä uuden ajattelun sairaala näyttää?

Sairaalakokonaisuutta on ohjannut kolmen t:n periaate. Rakennuksen pitää olla terve, turvallinen ja toimiva. Tämän lisäksi on haluttu haastaa se, miltä sairaala näyttää ja tuntuu. Uuden sairaalan halutaan olevan myös visuaalisesti kaunis ja viihtyisä.

Arkkitehti Mikko Sinervo arkkitehtiryhmä Reino Koivula Oy:stä vastaa sairaalan visuaalisesta ilmeestä. Suunnittelu lähti tarinasta, jonka Sinervo loi yhdessä sairaalahankkeen taidehankinnoista vastaavan TaT Matti Tainion kanssa.

Turun T3 - Uuden ajattelun sairaalamaailma

Valmistuvan sairaalan tarina perustuu saaristomaisemaan, jossa sairaala on saari ja alla vilisevä moottoritie on virtaavaa vettä. Talon huipulta ympäristöä valaisee majakka. Sairaalan katolle rakennettava konehuone valaisee ympäristöä.

Tarina jatkuu sisätiloissa, ja siihen kuuluvat saaren eläimet. Tunnuseläimillä on kahdenlainen tehtävä: ne antavat mukavaa ajateltavaa ja toimivat opasteina. Talossa on rakenteellisesti kaksi isoa valoaulaa, jotka ovat lattiasta kattoon lasia.

”Miksi sairaalan pitäisi näyttää sairaalalta? T3 mullistaa ja rikkoo monia raja-aitoja. Uudet tilat mahdollistavat myös taidetta ja kulttuuria eli juuri niitä asioita, jotka tekevät paikasta viihtyisän sekä työntekijöille että potilaille”, Aaltonen summaa.


Yksi kommentti

  1. Nimetön on

    Kyllä , komeaa tulee. Entä sisäilmaongelmat, home, vuotavat putket, katkeilevat sähköt,
    epäkuntoiset varavoimalat, vuotavat happilatteet, tukkeutuvat viemärit, luhistuvat katot,
    Ja kallistuvat ja vajoavat perustukset, vuotava vesikatto, tulviva piha ja olematon parkkipaikka, liikeneuhteydet. Onko kukaan uhrannut minkään laista ajatusta kuinka noilta ikuisilta perusongelmilta vältytään. Nykyään kun ei osata tehdä omakotitaloa joka
    olisi kaikin puolin terveellinen ja tuvallinen, kuinka samat tumelot nyt mukamas saisi tuommoisen kolosseumin toimimaan. Taitaa tulla yksi Olkiluoto 3 lisää niitähän tehtaillaan oikein liukuhinalta. Liikaa luotetaan SOTE:n ihanuuteen joka ratkaisee kaikki ongelmat, kuinka se voisi sen tehdä kun on se ongelman ydin. Aivan hölyn pölyä tuommoiset hankkeet, ei kansa ole niin varakasta että voi maksaa maltaita tuolla käymisestä, sitä puolta ei ole kukaan viitsinyt edes ajatella. Nytkään lääkärit eivät osaa eivätkä viitsi mitään saa kymmeniä kertoja juosta vastaanotoilla eikä asia etene mihinkän. Typeryyden huipentuma koko järjestelmä.

    Vastaa