Toimistolta toimintaan – Kuntarahoituslaisten päivä Hollolassa

TEKSTI & KUVAT Jenni Heikkilä

On aurinkoinen ja lämmin tiistaiaamu, kun minibussi täynnä innokkaita kuntarahoituslaisia lähtee matkaan kohti Hollolaa. Kohteina ovat paikallinen pelastusasema sekä Heinsuon yhtenäiskoulu, joista molemmat ovat Kuntarahoituksen rahoittamia kohteita. Mukana on kollegoita ympäri taloa eri toiminnoista. Osa ei ole tavannut kyseisiä asiakkaita ennen, saati käynyt edes tutustumassa rahoittamiimme rakennuksiin.

Heinsuon yhtenäiskoulu kiiltelee edelleen uutuuttaan, vaikka sen valmistumisesta on jo parisen vuotta. Pihakin on loistavassa kunnossa. Näin kesälomien aikaan 700 oppilaan koulu on hiljainen.

Hollolan Tilapalvelu Oy:n rakennuttamispäällikkö Tuomo Vesikko toivottaa meidät tervetulleiksi. Esittelyjen ja kahvittelun jälkeen Vesikko ja Heinsuon yhtenäiskoulun rehtori Anssi Vidman kertovat kouluprojektin vaiheista.

Kahta en vaihtaisi: elinkaarimalli ja kiinteistöleasing

Vesikko aloittaa ylistämällä elinkaarimallia ja kiinteistöleasingiä.

– Asiakkaan näkökulmasta elinkaarimalli näkyy mutkattomuutena. Takuukorjaukset ovat sujuneet kiistelemättä ja ripeästi. Yhteistyö on toiminut kaikin puolin.

Elinkaarimallissa rakennuksen suunnittelu, rakentaminen ja ylläpito hankitaan yhtenä kokonaisuutena. Urakoitsija vastaa kohteen käyttökunnon ylläpitämisestä.

Kiinteistöleasing puolestaan on asiakkaalle huoleton rahoitusmalli, jossa Kuntarahoitus huolehtii kohteen rakennuttamisen rahoittamisesta ja alkaa sen valmistuttua veloittaa asiakkaalta leasingvuokraa. Leasingkauden päätyttyä asiakas voi jatkaa leasingsopimusta, lunastaa kohteen itselleen jäännösarvolla tai osoittaa sille ostajan.

Urakoitsijan valinnassa käytettiin kilpailullista neuvottelumenettelyä, minkä ansiosta Vesikko arvioi kunnan säästäneen Heinsuon ja samoihin aikoihin toteutetun Kalliolan koulun hankkeissa kolme miljoonaa euroa. Tiloja saatiin tehostettua tuhannella neliöllä luopumalla turhista varastoista ja käytävistä.

Liikuntahallista on moneksi. Neljälohkoisen hallin näyttämön voi avata tapahtumia varten. Oven ollessa kiinni, toimii näyttämö ylimääräisenä tilana vaikkapa baletille.

Avoin oppimisympäristö vaatii tiloilta joustavuutta

Opetussuunnitelmauudistus ja koulun tilasuunnittelu sattuivat samaan hetkeen, jolloin niitä voitiin pohtia rinnakkain. Käyttäjät sitoutettiin mukaan suunnitteluun, ja kokeneet arkkitehdit takasivat toimivan lopputuloksen. Joustavat tilat auttavat sopeutumaan tulevaisuudessa mahdollisesti vähenevän oppilasmäärän vaatimiin muutoksiin.

Vidman kertoo, että yhtenäiskoulun suunnittelun lähtökohtana oli avoimeen oppimisympäristöön sopivat tilat. Käytävien puuttuessa liikkuminen koulussa sujuu suoraan tilasta toiseen. Seiniä on korvattu verhoilla ja liukuovilla. Tämä lisää joustavuutta ja muunneltavuutta.

Perinteisiä luokkia ei juurikaan ole, vaan ne on korvattu oppimisalueilla. Vidman kertoo, että yhdessä tilassa saattaa olla kaksi tai kolmekin opettajaa samaan aikaan. Tarvittaessa väliin voi vetää verhon. Seinät ja ovet ovat pitkälti lasia, mikä tuo valoa ja tilantuntua syvärunkoiseen kouluun. Puupulpetteja ei koulussa näy.

Aulasta löytyvät fussball- ja pingispöydät, jotka ovat koululaisten ehdottomia suosikkeja.

Seuraavaksi lähdemme tutustumaan pelastusasemaan.

Laskeutumistanko taukotiloista kalustohalliin nopeuttaa pelastustehtäviin lähtöä.

Puhdasta pelastamista

Pelastusasemalla meidät vastaanottaa vastaava ruiskumestari Mika Tervala. Siirrymme neuvottelutiloihin. Ei kuitenkaan kulu paria minuuttia pidempään, kun kovaääninen hälytys menee päälle. Ruiskumestari kertoo kyseessä olevan kiireellinen tehtävä ja rientää paloauton kyytiin. Noin minuutissa hälytyksestä palomiehet ovat jo matkalla.

Paikalla oleva palotarkastaja Tarja Asikainen jatkaa kanssamme kierrosta.

Palomiesten viihtyvyyttä on mietitty pitkälle. Heillä on käytössään iso kuntosali, lepohuoneet, saunatilat ja terassi kaasugrillillä. Ei hassumpaa.

Naapurilaitokselta vierailulle tullut palomies kehuu Hollolan tiloja.

– Rahoittakaa näitä lisää, kiitos!

Huomiomme kiinnittyy osassa ovista olevaan puhdas puoli -merkintään. Mitä se tarkoittaa? Palotarkastajan mukaan puhtaalle puolelle ei saa mennä sammutustehtävistä palatessa. Puhdas paloasema -käytäntö suojelee palomiesten terveyttä. Vaatteissa kantautuu vaarallisia kemikaaleja ja savutuhkaa. Ilmanvaihto on myös paineistettu niin, että haitta-aineet eivät kulkeudu puhtaalle puolelle. Mielenkiintoista!

Ruiskumestari palaa pelastusasemalle kierroksemme päättyessä. Ruuanlaitto oli palvelutalossa aiheuttanut aiheettoman hälytyksen. Kiitämme kierroksesta ja toivotamme jaksamista juhannuskiireeseen. On aika lähteä takaisin Helsinkiin.

Kuntarahoituslaisia Heinsuon yhtenäiskoulun edessä.

Mitä jäi käteen?

Bussissa keskustelemme päivän kulusta.

– Parasta oli päästä todistamaan se suuri innostus ja ilo porukassa, kun he näkevät omin silmin kuinka suuri merkitys meidän toiminnallamme on asiakkaille, matkan ideoinut Lauri Pekkilä sanoo.

– Todella upeaa nähdä, kuinka asiakkaat olivat innoissaan uusista hienoista tiloistaan. Kiinnostava yksityiskohta oli ulkomailla asti noteerattu puhdas paloasema -käytäntö. Näitä pitäisi tuoda enemmän meidän ja asiakkaidemme tietoon, dokumentaation parissa työskentelevä Sari Litja lisää.

Tytäryhtiössämme Inspirassa analyytikkona työskentelevä Pauliina Haro taas ilahtui nähdessään elinkaarimallin hyödyt käytännössä.

– Monella tasolla aivan mahtava reissu. Tein monia omalle työlleni tärkeitä havaintoja elinkaarimallista. Hienoa päästä pois toimistolla ja näkemään millainen merkitys työlläni on asiakkaille.

Markkinoinnista vastaavalla Sirpa Kestilällä on mielessään jo seuraava kohde.

– Milloin mennään katsomaan Suomen kauneinta kunnantaloa?