Täysi höyry päällä

TEKSTI: Mika Remes | KUVAT: Tommi Anttonen

Pieni Äänekoski elää suurteollisuudesta. Metsä Groupin miljardi-investointi muutti vuonna 2015 yhdessä yössä Äänekosken kaupungin kurssin alakulosta vahvaan nousukiitoon. Kaupunginjohtaja Matti Tuononen peräänkuuluttaa tekemään rohkeita visioita ja investointeja kovinakin aikoina.

Tehtaanpiiput puskevat höyryä taivaalle keskisuomalaisen Äänekosken kaupungin laidalla. Ennen vanhaan sanottiin, että raha se siinä haisee. Tänä päivänä tehtaat ovat sen verran ympäristötietoisia, etteivät piippujen savut enää nenää kutkuta. Mielikuva rahan hajusta on silti tallella.

Liki 20 000 asukkaan Äänekoski elää suurteollisuudesta vahvemmin kuin mikään muu kaupunki Suomessa. Metsä Groupin, Metsäliitto Cooperative Finnforestin ja Kurikka Timberin tuotantolaitokset työllistävät pitkälti yli 1000 ihmistä metsäteollisuudessa. Traktorinvalmistaja Valtra tarjoaa töitä yli 900 ihmiselle ja Valiollakin on Äänekosken tehtaalla lähes sata työpaikkaa.

Suurteollisuus on ollut Äänekosken rikkaus ja kirous. Noususuhdanteessa työtä ja toimeentuloa on riittänyt roimasti kaupunkilaisille. Lama-aika puolestaan on kurittanut massatyöttömyydellä. Juuri tällä hetkellä Äänekoskella eletään mielenkiintoisessa välivaiheessa.

– Kun saavuin vuonna 2013 Alajärveltä Äänekoskelle talousjohtajaksi, kaupunki oli huonossa hapessa. M-real oli lopettanut paperitehtaan vuonna 2011. Nokia oli jättänyt jo aiemmin kaupungin, samoin elektroniikkatehdas Scanfil oli siirtänyt tuotantonsa muualle. Työttömyys oli yli 20 prosenttia ja kaupungin talous pahasti pakkasella. Kolmessa vuodessa kaupungin kurssi on muuttunut kokonaan. Olemme siirtyneet negatiivisesta positiivisen kierteeseen. Äänekoskella on nyt tekemisen meininki päällä, sanoo Äänekosken kaupunginjohtajana syksyllä 2015 aloittanut Matti Tuononen.

Äänekosken jättipotti

Äänekosken kurssi kääntyi kirjaimellisesti yhdessä yössä, kun metsäjätti Metsä Group ilmoitti vuonna 2015 rakentavansa maailman suurimman biotuotetehtaan Äänekoskelle korvaamaan Metsä Fibren 30 vuotta vanhan sellutehtaan.

1,2 miljardin euron investointi oli jättipotti Äänekosken kaupungille. Pelkkä tehtaan rakentaminen tarkoittaa 6000 henkilötyövuoden urakkaa. Uusi tehdas ei työllistä nykyistä tehdasta enempää ihmisiä, mutta kerrannaisvaikutusten uskotaan synnyttävän 1500 uutta työpaikkaa, joilla niilläkin on omat kerrannaisvaikutuksensa.

– Ennen kaikkea tuon kokoluokan investoinnin saaminen on merkinnyt sitä, että Äänekoskella uskotaan taas tulevaisuuteen. Se näkyy kaupungissa kaikilla tasoilla, Tuononen sanoo.

Investointipäätös biotuotetehtaasta oli kokonaan Metsä Groupin oma, mutta Äänekosken kaupungintalolla tehtiin aktiivisesti töitä positiivisen päätöksen eteen.

– Saimme kuulla vuonna 2014 Metsä Groupin aikeista. Aloimme välittömästi silloisen kaupunginjohtajan Matti Javanaisen johdolla miettiä, miten kaupunki voisi edesauttaa asiaa, miten kaupungin infraa ja liikenneyhteyksiä pitää parantaa, miten kaupunki voi edistää hanketta lupa-asioissa ja lausuntojenantajana, miten maankäyttöä ja kaavoitusta kehitetään. Halusimme tehdä omalta osaltamme päätöksenteon mahdollisimman helpoksi Metsä Groupille. Äänekoski on syntynyt suurteollisuuden ympärille. Täällä kaikki tietävät, että tehtaat tuovat pitkäaikaisia työpaikkoja ja verotuloja, Tuononen sanoo.

Työtä ja työttömyyttä

Äänekoskella ei kuitenkaan pantu kaikkea tehdaspäätöksen varaan. Työ kurssin kääntämiseksi kohti parempaa oli aloitettu jo aiemmin. Äänekosken tilipäätös osoitti vuonna 2012 rumaa kymmenen miljoonan euron miinusta. Sitä lähdettiin pienentämään määrätietoisella linjauksella tehostaa kaikkia kaupungin toimia ja prosesseja ilman henkilöstön irtisanomisia. Viime vuoden tilinpäätöksessä miinus oli saatu jo puolitettua viiteen miljoonaan euroon.

– Mielestäni työntekijöitä ei pidä syyllistää siitä, että kaupungin taloudella menee huonosti. Kun ihmisillä on hätä ja apua tarvitaan kipeimmin, on järjetöntä leikata henkilöstöresursseista. Jos kaupunki pistää väkeään kortistoon, se maksaa silti työttömyyden kulut saamatta työpanosta vastineeksi, muistuttaa Tuononen.

Äänekoskella pitkäaikaistyöttömyys on ollut erityisen vaikea ja sitkeä ongelma.

– Tilanne on sikäli nurinkurinen, että Äänekosken työpaikkaomavaraisuus on yli 105 prosenttia, mutta työttömyys edelleen 19 prosenttia. Ongelma koskee pahiten niitä, joilla ei ole riittävästi koulutusta. M-realin paperitehtaalta irtisanotut ammattilaiset ovat kaikki työllistyneet uudelleen, Tuononen sanoo.

Tuononen on suorapuheinen mies. Sen huomaa, kun puhe kääntyy pitkäaikaistyöttömyyteen. Kierrokset Tuonosen puheapparaatissa nousevat hetkessä uudelle tasolle.

– Äänekoskella on 600 pitkäaikaistyötöntä, ja se on meille raskas risti kantaa. Maksoimme viime vuonna pitkäaikaistyöttömistä 1,9 miljoonaa euroa valtiolle sakkomaksua. Olisimme mielellämme työllistäneet heistä puolet, vaikka järkevää tekemistä kaikille ei ehkä olisi ollutkaan, mutta se ei valtion tempoilevan palkkatukipolitiikan takia onnistunutkaan. Pitkäaikaistyöttömyyttä on kunnan vaikea hoitaa ilman selviä säveliä valtiolta. Yhteistyö TE-keskusten ja kuntien välillä tuntuu liian byrokraattiselta ja passiiviselta. Kunnissa usein luovuutta löytyy, mutta hyvätkin ideat torpataan, koska systeemi on niin kankea, Tuononen sanoo.

Kouluverkko leasingilla uusiksi

Parhaiten työttömyyden peikon nujertaa työ. Äänekoski aikoo vahvistaa positiivista kierrettään mittavalla investointiohjelmalla, johon kuuluu muun muassa kouluverkoston uudistus.

Äänekoskelle rakennetaan kokonaan uusi lukio, ylä- ja ala-aste saavat uuden yhtenäiskoulun, samoin kaupunkiin kuuluva Suolahti saa uuden yhtenäiskoulun. Noin 40 miljoonan euron hanke rahoitetaan kiinteistöleasingilla.

Äänekosken kaupungin talousjohtajan Tapani Hämäläisen mukaan kertalainana investointi olisi ollut liian raskas pienelle kaupungille.

– Teimme perusteellisen pohjatyön kiinteistörahoitusleasingista. Muun muassa Kuntarahoituksen asiantuntijat kävivät täällä selvittämässä, miten homma toimii.

– Kaupunki ottaa 40 miljoonan euron limiitin rakennuttamista varten ja tekee 25 vuoden leasingsopimuksen kouluista 35 prosentin jäännösarvolla. Emme tee poistoja kustannuksista vaan vuokraamme tilat, jolloin investointi ei näy kaupungin taloudessa velkana. Sopimuksen loputtua kaupunki lunastaa rakennukset itselleen jäännösarvolla tai tekee uuden sopimuksen.

– Halusimme toimia mahdollisimman avoimin kortin asiassa. Lopulta kiinteistöleasingrahoitus valittiin Äänekosken valtuustossa yksimielisesti. Tämäkin päätös tuli mahdolliseksi sen jälkeen, kun Metsä Group oli ilmoittanut investoinnistaan, Hämäläinen sanoo.

Nyt kannattaa rakentaa

Äänekoskea kehitetään tulevat vuodet kaupungin omin voimin laaditun kehittämisstrategian avulla.

– Tämä on kerrankin kaupunkistrategia, joka on todella tarkoitus toteuttaa. Siksi sen suunnittelu tehtiin mahdollisimman laaja-alaisesti ja sen sisältöön on kaikilla ollut mahdollisuus päästä vaikuttamaan. Kaupunki tarvitsee menestyäkseen vision ja siihen sitoutuneen porukan, kaupunginjohtaja Tuononen sanoo.

Äänekosken visio on olla vuoteen 2021 mennessä pohjoisen Keski-Suomen vetovoimaisin asuin- ja työssäkäyntikeskus, jossa on monipuolista yritystoimintaa ja toimivat palvelut. Vision konkretisoimiseksi kaupunki on kaavoittanut runsaasti uusia asuinalueita ja rakentaa uuden teollisuusalueen yrityksille. Keskusta myllätään kokonaan uusiksi ja torin paikkakin siirtyy. Tuononen peräänkuuluttaa rohkeutta katsoa tulevaisuuteen.

– Raha on nyt halpaa, samoin rakentaminen. Jos odotetaan nousukautta, molemmat muuttuvat kalliiksi ja investoinnit taas lykkääntyvät. Tässä suhteessa olen eri linjoilla valtion kanssa, joka keskittyy menojen leikkaamiseen ja säästämiseen.

– Ihmiset eivät kuitenkaan asu valtiossa vaan kunnassa, jossa ne palvelut ovat. Olen pettynyt siihen, miten vähän valtio uskaltaa nyt investoida ja luoda optimismia. Valtiohan saa negatiivisilla koroilla käytännössä rahaa, kun se ottaa velkaa. Jos valtio pitää työttömyyttä suurimpana ongelmana, miksi se vain leikkaa? Eihän se luo työtä.

– Ihmettelen sitäkin, ettei kansantaloudelle elintärkeälle vientisektorille tarjota konkreettisia kannustimia, jos ne investoivat. Irlannissa tätä on menestyksekkäästi kokeiltu. Jostain syystä Suomessa asiasta ei edes keskustella, kummastelee Tuononen.

Koko maakunta piristyi

Jos Äänekosken visiot ja hankkeet alkavat kuulostaa suuruudenhulluilta, talousjohtaja Hämäläinen korostaa nyt tehtyjen suunnitelmien järkevyyttä.

– Totta kai kunnianhimoiset ohjelmat tarkoittavat lisää velkaa, mutta meillä on investoinneille reaalista vastinetta. Kouluverkosto on joka tapauksessa uusittava, samoin aiempi 30 miljoonan euron investointi terveyskeskuksen remonttiin oli välttämätön sekä investoinnit liikenneyhteyksien parantamiseen. Investoimme rohkeasti vuoteen 2020 asti, sitten voimme nauttia niiden sadosta, Hämäläinen sanoo.

Tuononen näkee Äänekosken viiden vuoden päästä kaupunkina, jossa yritysten ja työpaikkojen määrä on selvästi kasvanut, työttömyys on laskenut viidellä prosentilla ja muuttotappio loppunut.

– Haluamme jatkaa positiivisuuden kierrettä. Biotuotetehtaan saaminen Äänekoskelle näkyy koko maakunnassa ilmapiirin muuttumisessa myönteisemmäksi, sen huomaa maakunnan kuntajohtajien tapaamisissa. Himokselle rakennetaan uusi hieno kylpylä ja Jyväskylään maakunnan suurin Prisma. Keski-Suomeen uskaltaa taas investoida, Tuononen sanoo.