Suomen suurin puukoulu nousee Imatralle

TEKSTI Joonas Holste | KUVAT YIT, Aarti Ollila Ristola Arkkitehdit Oy

Osana Imatran kaupungin koulu- ja päiväkotiverkon uudistusta Mansikkalaan rakentuu massiivipuinen koulukeskus. Noin 11 000 neliön ja 45 miljoonan euron investointi on valtakunnallisesti rohkea ja innovatiivinen edelläkävijähanke, jossa yhdistyvät ekologisuus, puurakentaminen sekä tilojen vahva muunneltavuus. Hanke on ollut innostava haaste myös kumppaneille.

Mansikkalan koulukeskus on ollut hankkeena erityinen monestakin syystä. Imatran kaupungin vanha koulukiinteistökanta ja sisäilmaongelmat edellyttivät tiukkaa aikataulutusta ja vaativat paljon myös kaupungin johdolta.

– Aikataulu on ollut vaativa ja se on edellyttänyt kaikilta toimijoilta paljon töitä ja tehokkuutta. Meillä oli sellainen ikävä tilanne, että monet koulut ovat samaan aikaan käyttöikänsä päässä ja niissä oli erilaisia sisäilmaongelmia. Imatran kaupungin päättäjille nostan hattua rohkeudesta. He katsoivat koko kouluverkkokokonaisuutta rohkeasti pitkällä tähtäimellä ja päättivät uudistaa kerralla koko koulukiinteistöverkon, Mitra Imatran Rakennuttaja Oy:n toimitusjohtaja Lassi Nurmi kertoo.

Mansikkala on uusista koulukeskuksista ensimmäinen. Käytännössä ensin piti purkaa vanha koulukiinteistö, hankkia oppilaille ja henkilökunnalle sopivat väistötilat sekä suunnitella ja rakentaa tilalle neljää kertaa suurempi koulukeskus. Väliaikaistilat ovat aina kustannusten kannalta arvokkaita, joten nopeudella oli suuri taloudellinen merkitys.

Kymmenien miljoonien investoinnissa suunnitteluun, rahoitukseen ja ylläpitoon sisältyy lukuisia erilaisia vaihtoehtoja ja yksityiskohtia, joissa vaaditaan vahvaa ja laaja-alaista asiantuntemusta. Inspira toimi Imatran kaupungin konsulttina aivan hankkeen alkuvaiheista lähtien.

– Vanhoista kiinteistöistä luopuminen on aina vaikeaa. Tässä tapauksessa kuitenkin koulujen sisäilmaongelmat, väistötiloihin siirtyminen ja rakennusten teknisen käyttöiän saavuttaminen jouduttivat päätöksentekoa. Tällaiset yli kymmenien miljoonien investoinnit ovat niin monimutkaisia projekteja ja sisältävät niin suuren määrän yksityiskohtia ja huomioon otettavia asioita, että ulkopuolisen asiantuntijan käyttö oli aivan välttämätöntä. Inspira selvitti meille eri vaihtoehtoja ja on todettava, että Inspiran asiantuntemus oli alusta lähtien avainroolissa, Imatran kaupunginjohtaja Kai Roslakka kertoo.

Elinkaarimalli tuo turvaa ja vakautta

Inspira teki Imatran kaupungin toimeksiannosta esiselvityksen, jossa kartoitettiin vaihtoehtoiset toteutus- ja rahoitusmallit näin suurelle kouluhankkeelle. Esiselvityksen lopputuloksena Inspira suositteli kaupungille elinkaarihanke-mallia ja siihen leasing-rahoitusta. 

– Elinkaarimalli tarkoittaa, että hankintamallissa yhdellä kilpailutuksella ja yhdellä sopimuksella tilataan ison kohteen suunnittelu, rakennuttaminen ja pitkäaikainen ylläpito. Mansikkalan tapauksessa sopimusaika on 20 vuotta. Sopimusvastapuoli tässä mallissa vastaa kaikista teknisistä hankeriskeistä sopimuskauden ajan. Käytännössä kyse on siitä kuin ostaisit koulun 20 vuoden takuulla. Normaalissa rakennushankkeessa puolestaan takuu on kutakuinkin 2 vuotta ja virhevastuu 10 vuotta, Inspiran Ville Riihinen taustoittaa.

Suureen ja vaativaan projektiin hyppääminen on haastanut tasaisesti projektijohtoa ja kaikkia mukana olleita. Mitran toimitusjohtaja ja hankkeen projektijohtajana työskennellyt Nurmi haluaa kuitenkin nostaa esiin ne opit ja oivallukset, joita projekti on tuonut tullessaan. Samalla kun vaatimustaso on ollut korkealla on saatu luotua jotakin sellaista mitä ei synny kun haetaan helppoa, tuttua ja turvallista.

– Koko Mansikkala-projekti on ollut jatkuvaa oppimista. Yksi iso oppi on ollut tämä hankemalli, meillä ei Imatralla ja luultavasti koko maakunnassa ei ole ennen kokeiltu elinkaarimallia. Olimme kuitenkin kuulleet siitä ja se vaikutti sopivalta tähän hankkeeseen. Toinen merkittävä erityispiirre tässä projektissa on ollut se, että materiaaliksi valittiin puu. Sen myötä jouduttiin miettimään monia asioista eri tavalla. Suoraan sanottuna helpommalla oltaisiin päästy, jos oltaisiin lyöty vain elementtiä toisen päälle, Nurmi sanoo.

Puunkäytöllä on lukuisia hyötyjä: se tukee hiilineutraaliutta, se on terveellinen ja turvallinen valinta käyttäjille ja lisäksi ympäristöystävällinen rakennusmateriaali.

– Puu tulee myös näkymään opetuksellisissa tiloissa. Tutkimusten mukaan puu materiaalina vaikuttaa lasten stressitasoja laskevasti. Myös sisäilman kannalta puu on erinomainen materiaali. Kokonaisekologisuutta ei ole näin isosti ehkä missään hankkeessamme otettu huomioon aiemmin. Mansikkala on Imatralle mahdollisuus rakentaa edelläkävijäroolia, uskon, että tätä kokonaisuutta, jossa yhdistyvät puurakentaminen, elinkaarimalli ja koko kouluverkon uudistaminen kerralla tullaan vielä katsomaan ympäri Suomea ja varmasti myös maailmalla tätä voi herättää kiinnostusta, Nurmi pohtii.

Mansikkalan koulukeskuksen on tarkoitus valmistua 2020.

Lue myös:

Inspiran avulla onnistuneisiin investointihankkeisiin

Tuusulalaisten uusi olohuone rakentuu hirrestä ja nousee kunnan raikkaaksi maamerkiksi

 

Mansikkalan koulukeskusinvestointi

  • Rakennusmateriaali: massiivipuu (lukuunottamatta mm. väestösuojaa, perustuksia, porrashuoneita)
  • Hyötyala: noin 11 000 neliötä
  • Hankinta-arvo: enintään 45 miljoonaa euroa kalusteineen. Kalustehankinnoista päätös myöhemmin.
  • Rakentaja: YIT Talo Oy
  • Arkkitehti: Arkkitehtitoimisto Perko
  • Pedagoginen suunnittelu: Finpeda Oy
  • Elinkaarihanke: Rakentaja vastaa 20 vuoden ajan kiinteistön huollosta ja ylläpidosta. Käyttö- ja ylläpitokulut tiedetään seuraavaksi 20 vuodeksi. Vuosittaiset tilakustannukset uudesta koulukeskuksesta tulevat olemaan samansuuruiset kuin siihen yhdistyvien yksiköiden nykyiset kustannukset.
  • Käyttäjät: varhaiskasvatuksen vuorohoitoyksikkö (noin 200 lasta), yhtenäiskoulu esiopetus-9 lk (noin 800 oppilasta) ja lukio (noin 350 opiskelijaa). Lisäksi Virta-opiston toimintoja, neuvola ja oppilashuolto (Eksote), nuorisopalvelut ja kolmas sektori.
  • Tavoitteet kiinteistölle: toiminnallisuus (pedagogiset ja varhaiskasvatuksen tarpeet), terve sisäilma, monikäyttöisyys, joustavat tilaratkaisut, luonnonvalo, avoimuus, esteettömyys, turvallisuus, aktiivisuuteen innostava piha.