Suomen komein kaupungintalo

TEKSTI Noora Westerholm | KUVAT Sami Lamberg

Vanhalla tunnetulla rakennuksella on usein merkittävä sijansa kunnan historiassa ja kuntalaisten sydämissä. Vaille käyttötarkoitusta jääneen rakennuksen kohtalo ei välttämättä aina ole purkaminen. Raaseporissa arvokas sairaalamiljöö palvelee nyt kaupungin elävänä hallintokeskuksena.

Monessa kunnassa pohditaan vanhojen, miljöön kannalta arvokkaiden, kunnan omistamien rakennusten kohtaloa. Vanhat rakennukset ovat arvokkaita maamerkkejä, jotka kertovat alueen tarinaa ja joihin kuntalaisilla on vahva side. Samalla niiden säilyttäminen vaatii usein alkuperäisen käyttötarkoituksen muuttamista ja kokonaisvaltaista peruskorjausta, johon harvalla kunnalla on varaa investoida.

Raaseporissa oltiin tämän tilanteen edessä vuonna 2016. Tammiharjun mielisairaalan toiminta supistui avohoidon yleistymisen myötä, ja lopulta sairaalan tarjoama psykiatrinen hoito siirrettiin kokonaan Länsi-Uudenmaan sairaalan yhteyteen. Vanha, 1930-luvulta peräisin oleva, Dragsvikin varuskunnan kupeessa seisova uljas kivirakennus jäi tyhjilleen, samoin kuin arvokkaan miljöön muut 15 rakennusta.

Samaan aikaan Raaseporin kaupunki etsi uusia, pysyviä tiloja hallinnolleen. Vuokratilat Tammisaaren keskustassa olivat kalliit ja sopimus katkolla.

– Vaihtoehdoiksi tiivistyivät kokonaan uuden kaupungintalon rakentaminen tai vanhan Tammiharjun sairaalarakennuksen remontoiminen kaupunginhallinnon tarpeisiin, Raaseporin kaupungin tekninen johtaja Jan Gröndahl kertoo.

Viisikerroksisen, 5 000 neliötä kattavan sairaalarakennuksen peruskorjaus vaati laskelmien mukaan lähes yhtä suuren investoinnin, kuin uudiskohteen rakentaminen. Asiasta käytiin paljon keskustelua ja lopulta kuntapäättäjien vaakakupissa painoivat taloudellisten seikkojen ohella myös muut asiat.

– Onneksi, sillä muuten vanhan sairaalan upea miljöö olisi todennäköisesti autioitunut ja rakennuskanta tuhoutunut, Gröndahl sanoo.

Kiinteistöleasingrahoitus mahdollisti kokonaisvaltaisen peruskorjauksen

Rakennuksen peruskorjauksen budjetti oli noin 8 miljoonaa euroa. Suuren taselainan ottaminen tähän tarkoitukseen olisi rasittanut liikaa kaupungin taloutta. Raaseporissa päädyttiin kiinteistöleasingratkaisuun, jossa Kuntarahoitus osti vanhan sairaalarakennuksen tontteineen ja kaupunki ryhtyi vuokralaiseksi.

Sopimuksen mukaan Kuntarahoitus omistaa rakennuksen seuraavat 25 vuotta ja kunta maksaa siitä leasingvuokraa. Sopimuskauden päätyttyä Raaseporin kaupungilla on mahdollisuus lunastaa rakennus itselleen tai jatkaa vuokralla.

– Kohteena tämä on meille poikkeuksellinen. Rahoittamamme kiinteistöleasingkohteet ovat yleensä uudisrakennuksia, peruskorjauskohteiden sijaan. Tammiharjun 1930-luvulla rakennettu sairaalarakennus restauroitiin perinteitä kunnioittaen ulkoisesti alkuperäiseen loistoonsa ja sisältä se uudistettiin täysin vastaamaan nykyajan vaatimuksia. On ollut hienoa saada olla mukana rahoittamassa tätä kohdetta ja seurata sen valmistumista Raaseporin upeaksi kaupungintaloksi, Kuntarahoituksen rahoituspäällikkö Daniel Eriksson kertoo.

Raaseporissa oli kokemusta kiinteistöleasingratkaisusta myös muissa kohteissa, ja niissä vaihtoehto oli osoittautunut hyväksi. Ratkaisun ansiosta myös rakennuksen tulevat käyttökustannukset ovat tiedossa, eikä yllättäviä kustannuksia synny.
– Kuntarahoitus voitti rahoituskilpailutuksen, ja oli aktiivisesti mukana prosessissa pitkin matkaa. Kiinteistöleasing ei rasita kunnan taloutta samaan tapaan, kuin perinteinen taselaina, sillä se jakautuu pidemmälle aikavälille eikä lisää kaupungin velkataakkaa, Raaseporin Gröndahl perustelee.

Kuvassa vasemmalta: Raaseporin kaupungin tekninen johtaja Jan Gröndahl, rahoituspäällikkö Daniel Eriksson Kuntarahoituksesta, Raaseporin kaupunginjohtaja Ragnar Lundqvist, rahoituspäällikkö Karl Lintukangas Kuntarahoituksesta sekä Raaseporin kaupungin tilahallintopäällikkö Anna Friberg.

Autioituneesta alueesta kaupungin uusi sydän

Lähes puolitoista vuotta kestäneen perusteellisen remontin jälkeen vanha sairaalarakennus kohoaa jälleen uljaana puiston keskellä. Arkkitehti Axel Mörnen suunnittelema rakennus uusittiin käytännössä lattiasta kattoon. Tilajako palautettiin lähemmäs alkuperäistä, suurin osa vanhoista ikkunoista sekä valurautaiset lämpöpatterit kunnostettiin ja jykevä pääovi uusittiin vanhojen piirustusten pohjalta. Rakennus kytkettiin alueella olevaan kaukolämpöön ja koko talotekniikka vaihdettiin uutta vastaavaan.

– Remontin lähtökohta oli, että tila saatetaan uudenveroiseen kuntoon. Kaikki lattiasta kattoon ja siltä väliltä uusittiin talon tarinaa kunnioittaen, Gröndahl kiteyttää.

Vuoden 2018 lopulla käyttöönotettu uusi kaupungintalo ympäristöineen on saanut ihastuneen vastaanoton käyttäjiltä ja kuntalaisilta. Tammiharjun alueelle on asettunut jo useita kunnallisia toimijoita ja tilojen käyttöaste on korkea, kuudestatoista rakennuksesta enää yksi odottaa uusia käyttäjiä. Tammikuun avoimien ovien päivässä koettiin yleisöryntäys, kun lähes tuhat kuntalaista tutustui uuden elämän saaneeseen alueeseen.

– Palaute on ollut todella positiivista. Entisen sairaalarakennuksen klassinen arkkitehtuuri, arvokkaat sisätilaratkaisut, mutkittelevat käytävät ja kaunis puistomainen alue viehättävät ihmisiä. Vaikka päätös vanhan rakennuksen mittavasta peruskorjauksesta ei aikanaan ollut helppo, olemme nyt todella tyytyväisiä tehtyyn ratkaisuun, Gröndahl hymyilee.