Pilotointi vaatii rohkeutta

TEKSTI: Kaisa Saario | KUVA: Annukka Pakarinen

Lappeenrannassa ilmasto- ja ympäristötavoitteet ovat tiukasti osa elinkeinopolitiikkaa. Kaupunginjohtaja Kimmo Jarvan visioissa siintää jo jätteetön Lappeenranta.

Jos Kivisalmen sillan kupeesta katsoo viistosti ylös ja luoteeseen, näkee vain jäätyneen Saimaan valkean selän. Mutta jos kääntää katseensa suoraan alas sillan eteen, näkeekin tummaa vettä, joka virtaa itsepäisesti pakkasesta piittaamatta. Vieressä kyltti varoittaa heikoista jäistä.

Pilkkijät ovat joutuneet etsimään uudet apajat, mutta kaiken kaikkiaan Lappeenrannan ja Taipalsaaren erottavan sillan viereen vuonna 2015 valmistunut pumppaamo on ollut suuri menestys. Pien-Saimaan ja Suur-Saimaan vesiä sekoittava pumppu on saanut fosforipitoisuuden laskemaan ja veden kirkastumaan Piiluvan- ja Sunisenselällä.

Lappeenrannan kaupunginjohtaja Kimmo Jarva on tuloksiin erityisen tyytyväinen, koska pumpun kanssa otettiin riski. Kaupunginhallitus halusi, että Kivisalmessa käytetään Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa kehitettyä uudenlaista, energiatehokasta pumpputeknologiaa, vaikka konsulttiyhtiö suositteli tyytymään jo markkinoilla olevaan pumppuun. Riski kannatti, ja samalla lappeenrantalainen cleantech-innovaatio sai tärkeän referenssin.

– Tämä on yksi esimerkki pilotoinnista, Jarva sanoo.

– Se vaatii tiettyä rohkeutta päätöksentekijöiltä, 

Ympäristöpolitiikka on elinkeinopolitiikkaa

Green reality, vihreä todellisuus. Sellaisena Lappeenranta markkinoi itseään, ja esimerkkejä riittää: pumppaamon lisäksi on yli 80-prosenttisesti uusiutuvalla polttoaineella tuotettu kaukolämpö, tuulipuisto, joiden tuottamalla sähköllä voidaan lämmittää jopa 3 000 omakotitaloa, vuoden pyöräilykaupunki 2015 -titteli, eniten aurinkopaneeleita asukaslukuun suhteutettuna ja niin edelleen.

Jarvan mukaan Lappeenrannan kaupunki alkoi tavoitella kestävän kehityksen kansainvälisen edelläkävijän roolia tosissaan noin viitisen vuotta sitten oikeastaan siksi, että se huomasi Lappeenrannan olevan jo kovaa kyytiä kehittymässä sellaiseksi. Lappeenrannan teknillinen yliopisto korosti omassa strategiassaan vihreää energiaa ja kestävää kehitystä, ja tulokset herättivät huomiota myös kansainvälisesti.

Yliopisto toi alueelle yhä enemmän cleantech-osaamista, mikä taas kiinnosti yrityksiä ja alkoi synnyttää yhä enemmän työpaikkoja.

Luontomatkailun merkitys ja kansainvälisen huomion takaava Saimaa sekä 70 kilometrin pätkä rajaa Venäjän kanssa tekivät astetta rohkeammista ympäristötavoitteista vieläkin houkuttelevampia.

Jarvan mielestä Lappeenrannan erottaa muista kaupungeista juuri se, että ilmasto- ja ympäristöpolitiikka ovat tiiviisti osa elinkeinopolitiikkaa.

Viime keväänä julkaistussa uudessa, vuoteen 2033 tähtäävässä strategiassa tavoitteet seisovat tyytyväisinä vierekkäin: hiilidioksidipäästöt -80 prosenttia vuoden 2007 tasosta, ”green reality” -työpaikat +800 paikkaa.

Tee se itse

Yksi strategian tärkeimmistä teemoista on Lappeenrannan kehittäminen täyden ympyrän kiertotaloudeksi. Tällä hetkellä kaupungin jätteistä 94 prosenttia on jollain tavalla uusiokäytettävää, ja tavoitteena on saada viimeiset prosentit samaan joukkoon. Suunnitteilla on uutta biokaasulaitosta ja jätevedenpuhdistamoa.

– Tulevaisuudenvisio on, että vesikiertokin olisi suljettu, Jarva sanoo.

Mitä kaupunki sitten voi tehdä? Jarvalta löytyy ainakin kolme keinoa.

Ensimmäinen on omistajaohjaus, joka näkyy esimerkiksi aurinkovoiman kohdalla. Kehitteillä on konsepti, jossa kaupungin omistama konserniyhtiö Lappeenrannan Energia alkaa toimittaa halukkaiden kotitalouksien katoille aurinkopaneeleita, joita kotitaloudet vuokraavat. Jos paneeli esimerkiksi kesällä tuottaa energiaa enemmän kuin kotitalous käyttää, yhtiö ostaa ylijäämäenergian kuluttajalta takaisin verkkoon.

Toinen keino on rahoitus. Lappeenrannan oma osuus suurista investoinneista on usein maltillinen, ja vähintään yhtä tärkeää onkin valtakunnallisen ja EU-rahoituksen hankkimiseen laitettu työvoima.

Esimerkiksi viime vuoden lopussa Lappeenrannan kaupunki sai kumppaniensa kanssa EU:lta yli kolmen miljoonan rahoituksen uusiutuvan, betonin korvaavan materiaalin kehittämiseen.

Kolmas keino on kaupungin omat aloitteet. Siis vaikkapa käynnissä oleva selvitys siitä, miten koulurakennusten varaus-, laskutus-, lukitus- ja valvontajärjestelmät voitaisiin automatisoida niin, että tiloja voitaisiin vuokrata kaupunkilaisten käyttöön kouluaikojen ulkopuolella ilman sen suurempia hallinnollisia ponnisteluja.

– Kaikista kalleinta on, että kallis tila on tyhjänä, Jarva sanoo.

Kiertotalousinto on herättänyt paikoin myös kritiikkiä. Kun kaupunki viime syksynä tiedotti alkavansa vuokrata omia ajoneuvojaan kaupunkilaisille virka-aikojen ulkopuolella, autonvuokrausyritykset syyttivät kaupunkia varpailleen astumisesta. Jarvan mukaan autoja on tähän mennessä vuokrattu joitakin kymmeniä kertoja. Perimmäinen tavoite on vauhdittaa kaupungin omien ajoneuvojen vaihtamista sähkö- ja kaasuautoihin siten, että kaupunki ei ole ajoneuvojen omistaja. Resurssiviisauden näkökulmasta kaupungilla on kuitenkin myös velvollisuus varmistaa nykykaluston ja kiinteistöjen tehokas käyttö.

Jarvan näkökulmasta autojen vuokraus, vaihto kaasu- ja sähkökulkupeleihin ja aurinkopaneelien asennus kaupungin kiinteistöjen katolle kertovat kaikki samaa, voimakasta viestiä: kaupunki ei pelkästään puhu vaan johtaa ja markkinoi tekemällä itse.

– Me näytämme esimerkkiä, Jarva sanoo.

Lappeenrannan kaupunginjohtaja Kimmo Jarva pitää vihreää rahoitusta houkuttelevana, ja neuvottelut sen hyödyntämiseksi kaupungissa ovat paraikaa käynnissä. Vihreän rahoituksen ehdot ovat muutoin samat kuin Kuntarahoituksen muussakin rahoituksessa, mutta vihreä rahoitus on asiakkaalle tavallista lainaa tai leasingia edullisempaa.

Vihreä rahoitus

Kuntarahoituksen vihreä laina ja leasing on suunnattu ympäristöystävällisten investointien rahoittamiseen. Rahoitusta voi hakea investointihankkeeseen, jossa syntyy selkeitä ja mitattavia ympäristölle hyödyllisiä vaikutuksia. Rahoitettavien hankkeiden on kuuluttava johonkin näistä osa-alueista:

  • uusiutuva energia
  • julkinen liikenne
  • kestävä rakentaminen
  • vedenpuhdistus ja jätevesien käsittely
  • energiatehokkuus
  • jätteenkäsittely
  • ympäristönhallinta ja luonnonsuojelu