Oma tupa, jaettu ilo

TEKSTI:Mika Remes | KUVAT:Tommi Anttonen

Mitä tehdä, jos omassa kodissa ei enää iän myötä pärjääkään? Jyväskylässä toimiva Jaso rakentaa yhteisöllisiä asumisoikeusasuntoja ikäihmisille. Jaso-taloissa asutaan omassa kodissa, mutta yhteisissä tiloissa oleskellaan porukalla. Jason kehittämä malli on herättänyt jo valtakunnallista kiinnostusta.

Onkohan isä Teräsmies? Kun jyväskyläläinen Olavi Niemi oli lapsi, hän jaksoi ihmetellä, kuinka isä polki aamukahvin jälkeen polkupyörällä töihin verstaalle yhdeksän kilometriä, toisen mokoman työpäivän jälkeen kotiin ja illallisen jälkeen neljä kilometriä rakentamaan omin käsin rintamamiestaloa. Illalla hän pyöräili työmaalta kotiin nukkumaan. Seuraavana päivän kaikki toistui. Talon rakentamista jatkui neljä vuotta. Hieno siitä tulikin Niemen perheen asua.

– Talo oli isälle hyvin rakas, mutta loppuaikoina, kun kunto heikkeni, talo ei sopinut enää hänen käyttöönsä. Kaupat ja palvelut olivat kaukana, pesutilat hankalasti kellarissa, auton käyttö loppui. Rakkaasta talosta oli kuitenkin vaikea luopua. Loppuvuosina isä autettiin vähitellen toimettomaksi. Ystäviäkään ei enää asunut lähellä. Kun isä kuoli vuonna 2010, minulle tuli tarve tehdä jotain ikäihmisten asumismahdollisuuksien parantamiseksi, kertoo Varttuneiden Asumisoikeusyhdistys Jason hallituksen puheenjohtaja Olavi Niemi.

Mielekkyyttä asumiseen

Jyväskylän kaupungin hankejohtajana työskennellyt Niemi tiesi, miten ajatusta kannattaa lähteä viemään eteenpäin.

Hän otti yhteyttä rakennuttajiin, rahoittajiin, eläkeläisjärjestöihin ja kaupungin johtoon. Niemen ajatukset nappasivat nopeasti tuulta purjeisiin. Kahta vuotta myöhemmin pidettiin Jason perustamiskokous ja ensimmäisen rakennuskohteen hankesuunnitelma käynnistettiin. Ratkaisevaa hankkeen toteutumiselle oli Raha-automaattiyhdistys RAY:n myöntämä 35 prosentin investointituki ja kolmevuotinen projektiavustus toimintamallin kehittämiseen sekä Kuntarahoituksen myöntämä laina loppuosuudelle.

– Jasosta haluttiin heti alusta alkaen mahdollisimman laaja-alainen yhdistys, ettei se leimautuisi yhden kuppikunnan hankkeeksi. Lyhyesti sanottuna Jaso on yleishyödyllinen yhdistys, jonka tarkoitus on rakentaa asumisoikeusasuntoja ikäihmisille. Suomessa väestö ikääntyy vauhdilla. Kaikki eivät voi asua omassa kodissa loppuun saakka. Siksi tarvitaan uudenlaisia ratkaisuja, joissa ikääntyville on tarjolla hyvin suunniteltuja asuntoja hyvien palvelujen äärellä, joihin palvelujen tuominen on mahdollista ja joissa asumisen mielekkyyttä lisää mahdollisuus sosiaaliseen yhteisöllisyyteen, Niemi sanoo.

Asukkaat mukaan suunnitteluun

Jyväskylässä Jaso on ollut menestystarina. Ensimmäinen Jason rakennuttama 80 asunnon Ilonatalo valmistui vuosina 2014 ja 2015 Huhtasuolle kahdessa vaiheessa. Vuonna 2015 käynnistyi 54 asunnon Ilona-talon rakentaminen Jyväskylän Kuokkalaan. Talo valmistui heinäkuussa 2016. Kolmannen talon rakentaminen on alkamassa Palokassa, ja sen on määrä valmistua vuonna 2017.

Ilona-nimi on lyhenne yhdistyksen periaatteesta ”ikääntyville laatua, osallisuutta, neuvoa, aktiviteetteja arkeen”.

Uusi senioriasumismuoto herätti suurta kiinnostusta. Hakemuksia Jason asumisoikeusasuntoihin Huhtasuolle tuli eri puolilta Suomea. Jason toiminnanjohtajan Sinikka Tyynelän mukaanasukkaat haluttiin saada alusta alkaen mukaan tulevien asuntojensa ja yhteisten tilojen suunnitteluun.

– Jason perustamisesta lähtien olemme korostaneet, että kyse ei ole pelkästään asunnoista vaan yhteisöllisestä asumisesta, jossa jokainen voi itse määritellä, miten sitä haluaa toteuttaa. Yhteisellä suunnittelulla varmistetaan se, että toimivuuteen vaikuttavat asiat tulevat esille. Ei arkkitehti välttämättä tunne senioreiden arjen kaikkia tarpeita. Mahdollisuus yhteiseen suunnitteluun myös hitsaa asukkaat yhteen. Ihmiset tutustuvat toisiinsa jo ennen muuttoa taloon, Tyynelä sanoo.

Samaan hengenvetoon Tyynelä korostaa, ettei Jason taloissa ole pakkoa yhteisöllisyyteen.

– Tärkeää on luoda puitteet ja kannustava ilmapiiri yhteisöllisyydelle. Asukkaat päättävät itse, millaisia aktiviteetteja he haluavat ja miten ne toteutetaan. Asukkailla on oma työhistoriansa, elämänkokemuksensa ja osaamista mitä moninaisemmista asioista. Tarkoituksena on arvostaa sitä ja saada ne käyttöön yhteiseksi hyväksi. On hienoa, jos jokainen voi kokea olevansa tarpeellinen, Tyynelä korostaa.

Viihtyisyys luo toimintaa

Huhtasuon Ilona-talon yhteisiä tiloja kelpaa vieraille esitellä. Kokonaisuus on huolella mietitty yhdistelmä uutta ja vanhaa. Isossa pitkässä olohuoneessa on useita sohva- ja pöytäryhmiä, kirja- ja lehtihyllyjä, iso taulu-tv ja biljardipöytä.

Tila jatkuu tilavaan keittiöön, jonka ison pöydän ääreen asukkaat voivat kokoontua kahvittelemaan. Yhteisissä tiloissa asukkaat voivat pitää niin yhteisiä kuin omia juhliaan.

Pihamaalta löytyy kaksi aluetta täynnä viljelylaatikoita. Niissä kasvetaan salaatteja, yrttejä, perunaa, sipulia ja kukkia. Lastenlasten vierailut ja viihtyminen on otettu huomioon: keskellä pihaa on pieni leikkikenttä keinuineen ja hiekkalaatikoineen.

Talon yhteiset saunatilat ja saunavuorot ovat osoittautuneet hyvin suosituiksi, samoin talon pieni kuntosali.

– Panostus hyvään suunnitteluun kannatti. Kaikki ovat olleet niihin tyytyväisiä, jopa biljardipöytä on löytänyt hurjasti käyttäjiä. Tilojen viihtyvyys lisää selvästi aktiivisuutta. Talossa on asukkaiden valitsema asukastoimikunta. Taloon on syntynyt omatoimisesti hyvin erilaisia harraste- ja toimintaryhmiä bingosta lukupiireihin ja kulttuuriretkiin. Toimintaa koordinoi Jason palkkaama puolipäiväinen asukastoiminnanohjaaja, joka auttaa asukkaita mitä moninaisimmissa arjen asioissa. Asukastoiminnanohjaaja on koettu hyvin tärkeäksi: talon ”äitihahmoksi”, joka luo turvallisuuden tunnetta jo läsnäolollaan, Tyynelä kertoo.

Rahaa jää myös elämiseen

Tapio ja Tuulikki Ruosteinen muuttivat Huhtasuolle ensimmäisten joukossa vuonna 2014. Toisin kuin monilla muilla asukkailla, 67-vuotiaalla Tapiolla ja 70-vuotiaalla Tuulikilla korkea ikä tai heikkenevä kunto eivät pistäneet harkitsemaan Jaso-asukkaaksi hakemista.

– Olimme aikoinaan myyneet omistusasuntomme ja muuttaneet tavalliseen asumisoikeusasuntoon, mutta emme kokeneet taloa viihtyisäksi. Mietimme jo vuokraasuntoa tai oman pienen kerrostaloasunnon ostamista. Uteliaisuus Jasoa kohtaan heräsi, kun kuulimme Sinikalta uudesta, asumisoikeusasumista ja yhteisöllisyyttä yhdistävästä ratkaisusta. Jaso-asuntoon pääsi osalliseksi maksamalla 15 prosenttia asunnon hinnasta asumisoikeutena. Meidän kohdallamme se tarkoitti 25 000:a euroa. Jos on myynyt omistusasunnon sitä ennen, loppuraha jää käytettäväksi elämiseen. Voi vaikka matkustella ja hankkia elämänlaatua parantavia palveluja, sanoo Tapio Ruosteinen.

Tapio on edelleen aktiivisesti mukana työelämässä, joten Huhtasuon asukkaat valitsivat hänet kyvykkäänä toimen miehenä myös asukastoimikunnan puheenjohtajaksi.

– Varmaan kaksi kolmasosaa talon asukkaista käy innokkaasti asukaskokouksissa. Se on hyvä asia. Kokouksissa voi itse kukin ottaa esiin mieltä askarruttavia asioita ja tulla kuulluksi. Alkuvaiheessa ihmisillä oli joskus ärhäköitäkin mielipiteitä, mutta ajan kanssa on opittu kuuntelemaan toisia ja etsimään yhteisiä ratkaisuja. Pidän kuukausittain vielä ”puheenjohtajan kahvituokion”, jossa voi käydä henkilökohtaisesti puhumassa asioista. Minusta täällä on hyvä yhteishenki. Sekin on hyvä, että jokainen saa silti elää myös omissa oloissaan, jos haluaa, Tapio sanoo.

Tuulikki Ruosteinen arvostaa sitä, että Jaso-taloissa voi kohdata ikääntymisen haasteet luottavaisin mielin.

– Ennemmin tai myöhemmin voimat vähenevät. Täällä voi hankkia elämäntilanteeseen sopivia palveluja. Kotiin voi tilata lämpimän ruoan, jos oma kokkaaminen ei enää suju. Tai jos kaupungille kampaajalle ei pääse omin voimin, palvelun saa talolle. Halukkaille on aina tarjolla seuraa, jos olo tuntuu yksinäiseltä. Voin vain kuvitella, miten pitkän pennin yhteiskunnan verorahoja ja voimavaroja Jaso-asuminen säästää, kun asukkaat elävät mahdollisimman pitkään omatoimista, aktiivista ja tyytyväistä elämää, pohtii Tuulikki.

Lisätietoa Varttuneiden asumisoikeusyhdistys Jasosta ja Jaso-asunnoista: jasoasunnot.com

Jason mallissa on ideaa

Asumisoikeus yhdistettynä asumisen yhteisöllisyyteen voisi olla toimiva ratkaisu ikäihmisille laajemmassakin mittakaavassa, arvioi Sari Sistonen Kuntarahoituksen rahoituspalveluista. Jyväskylän Jaso-asuntojen rakentamisen päärahoittajana on toiminut Kuntarahoitus.

– Luonnollisesti uudenlainen asumisoikeuteen perustuva senioriasumismuoto kiinnosti Kuntarahoitusta, varsinkin kun Jyväskylän kaupunki vahvasti puolsi hanketta. Kuntarahoituksen rooli on erittäin merkittävä sosiaalisen asuntotuotannon rahoituksessa. Voimme rahoittaa kuntien omistamia yhtiöitä sekä Asumisen rahoitus ja kehittämiskeskuksen Aran yleishyödyllisiksi nimeämiä yhteisöjä tai hyväksymiä rakennuskohteita, kertoo rahoituspalvelujen osastonjohtaja Sari Sistonen Kuntarahoituksesta. Sistonen kävi keväällä 2016 Jason Huhtasuon Ilona-taloissa paikan päällä tutustumassa talon toimintaan ja asukkaisiin.

– Olin vaikuttunut siitä, miten hyvin yhteisöllisyys Ilonassa toteutuu ja miten asukkaat pitävät toisistaan huolta. Mielestäni Jason kehittämässä asumismallissa yhdistää asumisoikeus ja yhteisöllisyys on ideaa, ja se voi tarjota toimivan vaihtoehdon vanhenevan väestön asumiseen isossakin mittakaavassa. Asumisoikeus asumismuotona on tällä hetkellä suunnattu pääsääntöisesti pääkaupunkiseudulle ja suurimpiin kasvukeskuksiin. Sen laajentamista koko maahan kannattaisi harkita, sillä tarvetta löytyy varmasti kaikkialta Suomessa, Sistonen pohtii.

Kuntarahoitus on vuoden 2016 alusta kuulunut Euroopan keskuspankin EKP:n valvontaan aiemman Finanssivalvonnan sijaan. Siirtymä on vaatinut Kuntarahoitusta kiristämään luotonantamise kriteereitä.

– Teemme jokaisen uuden hankkeen ja uuden toimijan kohdalla taloudellisen analyysin ja sen perusteella teemme päätöksen hankkeen rahoittamisesta. Taloudellinen analyysi tehdään tämän jälkeenkin vuosittain. Arvio tehdään kaikista sosiaalisen asuntotuotannon kohteista ja yhtiöistä, joissa on vakuutena kiinteistökiinnitys ja valtion täytetakaus.

– Painotamme edelleenkin, että rahoituksen hakijalla tulee olla talous vahvalla pohjalla, Sistonen muistuttaa.