Kunnianhimoiset tavoitteet ohjaavat Helsingin kaupungin asuntotuotantoa

TEKSTI Hannele Borra | KUVAT Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki Oy

Helsingin kaupungin asuntotuotannossa etsitään jatkuvasti keinoja energiatehokkuuden parantamiseen. Mitä nämä keinot ovat? Millaisia ovat uudet energiatehokkaat korttelit?

Helsingin kaupungin asuntojen, Hekan, kolmelle uudiskohteelle myönnettiin hiljattain vihreää rahoitusta. Rakennusten E-luvut edustavat toimialan parhaimmistoa, esimerkiksi ilmanvaihtojärjestelmien lämmön talteenoton vuosihyötysuhde on erittäin korkea, 70–79 prosenttia.

Rakennukset eivät varsinaisesti ole Hekalle poikkeuksellisia, energiatehokkuus on läsnä yhtiön kaikessa rakentamisessa. Hekan toimilla on isossa kuvassa melkoisesti merkitystä, sillä se on Suomen suurin vuokranantaja. Yhtiön lähes 50 000 asunnossa asuu yli 92 000 helsinkiläistä. Yhtiö tilaa uudis- ja korjausrakentamisen hankkeet Helsingin asuntotuotanto-osastolta, joka hoitaa projektit kokonaisuudessaan suunnittelusta toteutukseen.

– Helsingin kaupungilla on tavoitteena olla hiilineutraali vuonna 2035. Tämä on kova tavoite, ja meidänkin täytyy ottaa kaikki mahdolliset keinot käyttöön, jotta tähän päästään, Helsingin kaupungin asuntotuotannon LVI-suunnittelupäällikkö Minna Launiainen kertoo.

Kolme vihreää rahoitusta saanutta uudiskohdetta rakennetaan Kulosaareen, Myllypuroon ja Mellunmäkeen. Yhden rakennettavista taloista energiatehokkuusluokka on A, muiden B.

– Uusiin taloihin tulee ilmanvaihtoon tehokas lämmöntalteenotto, led-valot sekä sisälle että ulos ja aurinkopaneelit. Tavoitteenamme on jo pitkään ollut, että rakennustemme energialuokka on määräystasoa parempi ja E-luku alle 80, Launiainen kuvailee energiansäästökeinoja.

Tahtoa on, ratkaisuja tarvitaan lisää

Helsingin kaupungin asuntotuotannossa etsitään jatkuvasti myös keinoja olemassa olevien rakennusten energiankulutuksen vähentämiseen. Rakennusten lämmöneristyskykyä parannetaan julkisivuremonttien yhteydessä, ikkunoita uusitaan, ilmanvaihto uusitaan koneelliseksi tulo- ja poistoilmanvaihdoksi ja varustetaan lämmöntalteenotolla. Joihinkin rakennuksiin on myös asennettu poistoilmalämpöpumppuja, joista saatava lämpö hyödynnetään käyttöveden lämmityksessä.

Uusiutuvaa energiaa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan.

– Aurinkopaneeleja on asennettu jonkun verran olemassa oleviin rakennuksiinkin. Myös maalämmön hyödyntämistä on tutkittu, mutta se ei ole vielä onnistunut syystä tai toisesta. Joissain kohteissa esimerkiksi varaus maanalaisessa kaavassa esti maalämpöreikien poraamisen, Launiainen harmittelee.

Kaikkiin Helsingin kaupungin asuntotuotannon toteuttamiin uudis- ja peruskorjauskohteisiin asennetaan keskitetty ja etäohjattava rakennusautomaatiojärjestelmä. Esimerkiksi lämmityksen säätöön käytetään huoneiston sisälämpötiloja ulkolämpötilan lisäksi.

– Jo nyt voidaan saada monenlaisia automaattisia toimintoja energiankulutuksen optimoimiseksi. Paljon enemmän voidaan tehdä tulevaisuudessa, kun valmius on olemassa. Älyn lisääminen on vain ohjelmointia.

Tahtoa energiatehokkuuden parantamiseen on, mutta aina ratkaisuja ei ole helppo löytää.

– Joskus valmiiden ratkaisujen puuttuminen tai monimutkaisuus estää suunnitelmien toteuttamisen. Laitevalmistajilta tarvittaisiin valmiita konsepteja ja ratkaisuja, jotka olisi helppo suunnitella ja toteuttaa myös peruskorjausten ulkopuolella, Launiainen sanoo.

Energiatehokkaimman ratkaisun esteenä voi olla myös raha, varsinkin jos peruskorjaus hipoo uudisrakennuksen kustannuksia.

– On todella harmillista, jos vaikka lämmöntalteenottoa, joka on tehokkain keino säästää lämmitysenergiaa, ei saada taloudellisista syistä asennettua. Olisi tärkeää tarkastella elinkaarikustannuksia pelkkien investointikustannusten sijaan, Launiainen painottaa.

Helsingin kaupungin asuntotuotanto tuo elinkaarikustannusten tarkastelua yhä vahvemmin myös uudisrakentamiseen.

– Olemme hankkineet työkalun, jolla voidaan laskea hankkeen elinkaarikustannuksia jo hankesuunnittelun alussa.

Mikä sitten olisi asiantuntijan mielestä asuntosektorilla paras keino päästä ilmastotavoitteisiin?

– Uusiutuvaa energiaa pitäisi saada rakennuksiin paljon enemmän! Parasta olisi tietysti, jos kaukolämpö tuotettaisiin uusiutuvasti.

Yksittäisistä taloista energiatehokkaisiin kortteleihin

Pasilan pohjoispuolelle, entisen maaliikennekeskuksen alueelle nousee ensi vuosikymmenellä uusi asuinalue. Alueella on ympäristöteema ja myös energiatehokkuustavoitteet ovat sen mukaiset. Launiaisen mukaan uudet alueet rakennetaan kortteli kerrallaan. Samassa korttelissa saattaa olla niin vuokra-, asumisoikeus kuin omistusasuntojakin.

– Tällä hetkellä suunnitteilla olevien neljän korttelin kaikki rakennukset tulevat olemaan energiatehokkuusluokkaa A, ja kaikissa on RTS-ympäristöluokitus. Rakennuksiin on suunnitteilla aurinkopaneelien lisäksi muun muassa jäteveden lämmöntalteenotto, mikä on aika tehokas keino säästää lämmityksessä.

Launiaisen mukaan nykyaikaisissa energiatehokkaissa rakennuksissa rakennuksen lämmityksen sijaan veden lämmitys haukkaa suuren osan energiasta ja euroista.

– Veden kulutusta pyritään vähentämään uusilla teknologiolla ja laitteilla. Uusissa rakennuksissamme on huoneistokohtaiset vesimittarit, mikä näyttää selkeästi vähentävän vedenkulutusta.


Yksi kommentti

  1. Nimetön on

    Eli MITENKÄÄN ei varauduta yhä kuumempiin kesiin. Päinvastoin, laitetaan entistä tehokkaammin lämmön sisällä pitävät ikkunat jopa ETELÄNsuuntaiisiin ikkunoihin, jolloin kesällä asuinnoissa on +40C sisällä.

    Hellat asennetaan keittiöihin edelleen halvinta valurautamallia, eikä turvallisinta ja energiatehokkainta induktioliettä.

    Kattomaali ei ole energiaa heijastavaa valkoista maalia.

    Ikkunoiden ulkopuolelle luukut lämpöä ja valoa torjumaan kesällä, jotta kesäöinä pystyy nukkumaan??

    Vastaa