Kotka näyttää vihreää valoa

Teksti ja kuvat Hasse Härkönen

Kotkan kaupunki päivittää katuvalaistuksensa ledvaloihin, jotka tuovat huomattavan energiansäästön. Taustalla on vanhojen elohopealamppujen valmistuksen loppuminen, mikä kannustaa hakemaan uusia valaistusratkaisuja. Leasingilla rahoitetun investoinnin Kotka maksaa energiatehokkuudesta saatavilla kustannussäästöillä.

Miksi ihmeessä kaupunki tuhlaa sähköä polttamalla katuvaloja aikaisempaa kirkkaammin? Eikö sähköä olisi päinvastoin syytä säästää?

Kotkalaisen asukkaan huolestunut palaute kuvaa kaupungin sähkövalvoja Ilpo Rinteen mukaan hyvin sitä, kuinka paljon katuvalaistuksen tekniikka on kehittynyt viime vuosina.

Uudet kirkkaat ledkatuvalaisimet nimittäin kuluttavat sähköä vain kolmasosan aikaisempiin elohopealamppuihin verrattuna. Vaikka valo on kirkkaampi, se on samalla energiapihimpi.

Kotkan kaupunki uusii katuvaloverkostoaan usean vuoden projektina, joka on jaettu vuosittaisiksi yhden asuinalueen ja noin tuhannen katuvalaisimen osahankkeiksi. Ledvaloihin siirtyminen alkoi Kotkassa vuonna 2014.

– Noin tuhannen valaisimen uusiminen vuosittain tarkoittaa noin 400 000 euron vuosittaista investointia, Ilpo Rinne kertoo.

Hinta on sen vuoksi korkea, että kaupunki uusii katuvaloverkon kokonaisuudessaan alue kerrallaan. Se tarkoittaa verkon ja keskusten rakentamista uudelleen. Katuvalaistuksen pienentyvän sähkötehon kulutuksen vuoksi osasta keskuksia voidaan luopua, mikä tuo lisäsäästöjä.

– Katuvaloverkko on jo niin vanha, paikoitellen jopa 40-vuotias, että se on teknisen käyttöikänsä päässä ja uusiminen on tarpeen. Kun samalla siirrymme ledvaloihin, uusitulla verkolla on edessään pitkä elinkaari, Rinne sanoo.

Ledeihin siirtymisen taustalla on vanhojen elohopealamppujen valmistuksen loppuminen, minkä vuoksi asia on ajankohtainen muillekin suomalaisille kaupungeille. Rinteen mukaan ledeihin on nyt järkevä siirtyä energiansäästön lisäksi sen vuoksi, että ledtekniikka on jo koeteltua ja luotettavaa, ja kilpailu on tuonut ledvalojen hintaa alas. Ledit myös pienentävät katuvalojen huoltokustannuksia.

Investointi maksaa itse itsensä

Tänä vuonna katuvalot uusitaan Otsolan kaupunginosaan. Hanke rahoitetaan Kuntarahoituksen 400 000 euron vihreällä leasingilla. Kuntarahoituksen vihreää rahoitusta myönnetään investointihankkeisiin, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia ympäristölle hyödyllisiä vaikutuksia. Hankkeiden soveltuvuuden vihreän rahoituksen ehtoihin arvioi puolueeton ympäristöasiantuntijoista koostuva arviointiryhmä.

Kotkan tapauksessa merkittävä energiansäästö tekee hankkeesta vihreän. Leasingin rahoitusaika on kymmenen vuotta ja ideana on, että kaupunki maksaa leasingvuokrat energiankulutuksen pienentymisestä saaduilla säästöillä.

– Investoinnin takaisinmaksuaika on pitkä sen vuoksi, että uusimme muutakin kuin vain katuvalaisimien polttimot. Jos vaihtaisimme pelkät polttimot, investointi olisi maksettu muutamassa vuodessa, Kotkan kaupungin tekninen johtaja Hannele Tolonen sanoo.

Investoinnin suunnittelussa auttoi se, että katuvalaistuksen uusimisen taloudelliset vaikutukset voidaan laskea tarkasti etukäteen katuvalaisinten vuotuisen käyttöajan ja sähkönkulutuksen perusteella. Ilpo Rinteen mukaan myös uuden katuvaloverkon ylläpitokustannukset ovat hyvin haarukoitavissa.

Leasing on rahoitusmuotona tuttu Kotkassa jo entuudestaan. Kaupunki on käyttänyt leasingia muun muassa autojen, tietoteknisten laitteiden ja kopiokoneiden rahoituksessa. Viime aikoina myös suurempia investointihankkeita on tehty leasingilla: yksi päiväkoti ja kaksi rakenteilla olevaa koulukiinteistöä. Katuvalaistuksen uusiminen kuuluu isojen investointien sarjaan heti päiväkotien ja koulujen jälkeen.

Kotkan velkataakka on iso, joten kaupungissa on haluttu hakea vaihtoehtoisia rahoitusmuotoja velkamäärän kasvattamisen sijaan. Leasingin kulut ovat hyvin selvillä etukäteen ja kustannukset tulevat kaupungin käyttökulujen puolelle.

Ilmasto- ja energiaohjelma ohjaa valintoja

Ympäristökysymysten huomioon ottaminen on Hannele Tolosen mukaan osa kaupungin normaalia arkea. Kotkalla on joulukuussa 2011 hyväksytty ilmasto- ja energiaohjelma, jonka avulla ohjataan kaupungin toimia energiatehokkuuteen ja luonnonvarojen säästöön sekä varaudutaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Tolonen on toiminut muutaman vuoden kaupungin energia- ja ilmastotyöryhmän puheenjohtajana.

Ohjelma perustuu kuntien energiatehokkuussopimukseen, joka oli voimassa 2008–2016. Tänä vuonna kuntien energiatehokkuussopimuksessa on alkanut uusi sopimuskausi, joka ulottuu vuoteen 2025. Energiatehokkuussopimus on työ- ja elinkeinoministeriön, Energiaviraston ja Kuntaliiton välinen sopimus energian tehokkaammasta käytöstä kunta-alalla.

– Kotkassa on tehty päätös liittyä kuntien energiatehokkuussopimuksen uuteen kauteen, ja nyt alkusyksyllä alamme valmistella kaupungin uutta energia- ja ilmasto-ohjelmaa, Tolonen sanoo.

– Samaan aikaan Kotkassa laaditaan uutta kaupunkistrategiaa, ja energia- ja ilmasto-ohjelma on tarkoitus kytkeä osaksi strategiaa.

Tolosen mukaan ohjelma näkyy kaikessa teknisen puolen toiminnassa, ja avainasia on saada vietyä isot linjaukset osaksi kaupungin työntekijöiden jokapäiväistä tekemistä. Kotkassa huomiota on kiinnitetty muun muassa kiinteistöjen valaistukseen ja energiakatselmuksiin. Lisäksi joukkoliikenteeseen on panostettu ja sen seurauksena matkustajamäärät ovat kasvaneet noin kahdeksan prosenttia. Ympäristökeskus on myös kouluttanut kaupungin työpisteisiin ekotukihenkilöitä kehittämään ympäristöasioita.

Infrahankkeissa panostetaan uusiomateriaalien tehokkaampaan käyttöön, ja kolmen kaupungin kiinteistön katolle on tulossa aurinkopaneeleita. Kaupungin pientalorakentajille tarjotaan energianeuvontaa yhdessä muiden Etelä- ja Pohjois-Kymenlaakson kuntien kanssa.

Valmius valaistuksen älyohjaukseen

– Meillä on menossa kaksi hanketta, joissa päiväkoti ja koulu pyrkivät energiansäästöön kiinteistöissään. Jos energiansäästö onnistuu, päiväkoti ja koulu saavat puolet energiansäästön tuomasta rahallisesta hyödystä omaan käyttöönsä, Tolonen kertoo uudesta lähestymistavasta.

Ympäristöystävällisissä ratkaisuissa pyritään katsomaan eteenpäin ja ottamaan huomioon mahdollisia kehityskulkuja. Katuvalaistuksen kohdalla se tarkoittaa, että jatkossa valaistuksessa voidaan käyttää älykästä ohjausta. Se toisi entistä enemmän säästöä energiankulutuksen suhteen, koska valot eivät enää palaisi turhaan.

Käytännössä älykäs ohjaus tarkoittaa, että esimerkiksi kuntopolun varressa olevat valot syttyvät ja himmenevät sen mukaan, onko polulla kulkijoita vai ei. Vastaavanlainen liiketunnistukseen perustuva valaistuksen ohjaus on jo arkipäivää toimistotiloissa.

– Uusissa ledkatuvaloissa on valmius liiketunnistukseen perustuvaan ohjaukseen, mutta emme ole vielä Kotkassa ottaneet ohjausta käyttöön. Jos siihen halutaan joskus tulevaisuudessa siirtyä, valaisimia ei sen vuoksi tarvitse uusia, Ilpo Rinne sanoo.

Rinne huomauttaa, että valaistustekniikkaa kehittyy kokonaisuutena jatkuvasti yhä paremmaksi ja energiatehokkaammaksi. Se todennäköisesti tuo jatkossa lisää kustannussäästöjä kaupungille pienentyvän sähkönkulutuksen kautta.

Kolmasosa kustannuksista pois

Kotkassa on noin 13 000 katuvalopistettä, joista nyt noin 6 100 on vanhoja elohopeavalaisimia. Tämän vuoden uusimishankkeen jälkeen elohopeavalaisimia on jäljellä noin 5 000.

Kotkan katuvalaistus kulutti viime vuonna sähköä noin 5 407 megawattituntia, mikä maksoi 527 000 euroa. Katuvalot ovat vuosittain päällä 2 500 tuntia. Yöksi valot sammutetaan, mikä vähentää käyttötuntien ja kulutettavan sähkön määrää.

Kun kaikki Kotkan katuvalaisimet on vaihdettu uusiin, kulutuksen ja kustannusten arvioidaan laskevan noin 30 prosenttia, ja asuinaluekohtainen säästö voi olla jopa 60 prosenttia. Ledien laskennallinen elinkaari Kotkan käyttötunneilla on 40 vuotta.

Katuvalohanke etenee vuosittaisin 400 000 euron investoinnein, mikä mahdollistaa 800–1000 valaisimen uusimisen vuodessa. Kaikkien valaisinten vaihtoon menee 6–7 vuotta.