Kestävän kasvun kirittäjä

TEKSTI: Kaisa Saario | KUVA: Mikko Kaaresmaa

Turku yrittää löytää alueen teknologiateollisuudelle tarpeeksi osaajia samaan aikaan kun se kilpailee maailman kaupunkien kanssa kunnianhimoisimmista ilmastotavoitteista. Miten se tehdään?

Täyttä vauhtia ensimmäisestä päivästä lähtien. Siten Turun kaupunginjohtaja Minna Arve kuvaa ensimmäistä kolmea kuukautta uudessa tehtävässään.

Se ei ole mikään ihme, sillä Turun seudulla menee lujaa: meriteollisuus vetää, työllisyys kohenee, väkiluku kasvaa. Kaupungin näkökulmasta tämä tarkoittaa myös enemmän verotuloja, mutta käytännössä vaikutukset julkiseen talouteen näkyvät viiveellä ja vielä tulevina vuosina kaupungin nettovelka kasvaa. Juuri nyt koilliseen osoittavat käyrät tarkoittavat ensisijaisesti kasvavaa asuntotarvetta, painetta liikenteen sujuvuudelle sekä pulaa teknologia-alan osaajista.

Näihin tarpeisiin Turun pitäisi pystyä vastaamaan samalla kun se hilaa kasvihuonekaasupäästöjään alemmas ja pyrkii kaupunkien etulinjaan ilmastonmuutoksen torjunnassa. Kokoomuksen entinen puoluesihteeri Arve uskoo, että valtiot ovat liian hitaita ja kankeita ratkaisemaan ilmastonmuutoksen haasteita.

–  Sanoisin, että ne toimijat, jotka parhaiten voivat vaikuttaa ilmastonmuutoksen torjunnassa onnistumiseen, ovat kaupungit, yritykset ja kansalaiset.

Energiassa ja liikenteessä eniten tekemistä

Ainakin Turussa ilmastotavoitteissa on kieltämättä edetty reippaasti. Turun tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2040 mennessä, mutta Arven mukaan tämä on mahdollista saavuttaa jo kymmenen vuotta etuajassa. Tavoitteita on siis syytä kiristää ja toimenpiteitä vahvistaa keväällä laadittavaan uuteen strategiaan. Oikeastaan Arve puhuisikin tavoitteita mieluummin siitä mitä kaupungissa on tehty ja tehdään niiden saavuttamiseksi.

Turun ylivoimaisesti suurin päästölähde on sen energiajärjestelmä: lämmitys ja sähkönkulutus tuottavat tällä hetkellä yhteensä 66 prosenttia Turun kokonaispäästöistä. Isojen investointien osalta tilanne on onnellinen, sillä Naantalin uusi 260 miljoonan euron monipolttoainelaitos on muutamien teknisten vaikeuksien selättämistä vaille valmis käytettäväksi. Turun Seudun Energiatuotannon laitos voi pyöriä pelkästään uusiutuvalla energialla. Arven mukaan voimala tulee vähentämään kaupungin päästöjä merkittävästi jo tänä vuonna.

– Muutos tapahtuu välittömästi, kun saamme sinne muita polttoaineita kuin hiiltä.

Toinen haastava alue on liikenne, joka tuottaa tällä hetkellä viidenneksen Turun päästöistä. Liikenteen osalta kaupunkiorganisaatio voi vaikuttaa Arven mukaan eniten kehittämällä joukkoliikennettä ja karsimalla sen päästöjä. Yksi Turun bussilinjoista kulkee jo kokonaan sähköllä, ja tulevaisuudessa sähköbusseja on tarkoitus olla ainakin puolet Turun reittejä liikennöivistä noin 250 linja-autosta. Loput kalustosta voisi toimia biokaasulla ja biodieselillä. Civitas Eccentrics -EU-hankkeen myötä Turun joukkoliikennejärjestelmä saa tänä vuonna myös koko joukon uusia kulkupelejä, nimittäin ympärivuotiset kaupunkipyörät. Myös ratikasta tehdään päätös tänä vuonna – raiteilla tai ilman, jolloin kyseessä olisi superbussijärjestelmä.

Arve kokee, että kaupunkilaiset ovat jo hyvin valveutuneita arkensa ilmastovaikutusten suhteen, mutta harva on valmis valitsemaan ympäristöystävällisempää vaihtoehtoa, jos se hankaloittaa hänen elämäänsä. Siksi joukkoliikenteen on oltava aidosti sujuvaa, nopeaa ja helppoa käyttää, Arve sanoo.

– Pyrimme varmistamaan, että reittejä on riittävästi, niissä on riittävän tiheät vuorovälit ja kalusto sekä imagoltaan että tosiasiallisesti kiinnostaa ja lisää mielenkiintoa joukkoliikennettä kohtaan.

Osaajat tervetuloa

Miten ilmastotavoitteet sitten linkittyvät kaupungin kasvutavoitteisiin?

Arve nostaa merkittävimmän keinon, joilla Turku pyrkii vähentämään työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamisen haastetta: uusien asuntojen ja asuinalueiden rakentamisen. Esimerkiksi Skanssin rakenteilla oleva kaupunginosa on suunniteltu alusta alkaen niin, että siellä asuminen ja eläminen tuottavat mahdollisimman pienen hiilijalanjäljen. Tiet ja liikennejärjestelyt on suunniteltu joukkoliikennepainotteisesti ja lämmitysratkaisuissa on painotettu uusiutuvaa energiaa. Samoin on yliopistokampusten ja Kupittaan alueelle levittyvällä Tiedepuiston alueella, jonka kehittämiselle kaupunki on perustanut oman kärkihankkeen. Junaradan varteen rakentuvasta alueesta on määrä tulla paitsi yrityksille houkutteleva koulutus-, tutkimus- ja osaamiskeskittymä, myös Turun energiatehokkain alue.

Aivan yksin Turku ei kasvun haasteiden kanssa ole. Lounais-Suomen kasvupotentiaali on niin suurta, että sitä seurataan silmä kovana myös valtakunnan politiikan tasolla. Viime vuonna julkaistussa työ- ja elinkeinoministeriön tilaamassa selvityksessä korostetaan tarvetta yhdistää kansallisten ja alueellisten toimijoiden voimavarat ”kasvua uhkaavien pullonkaulojen estämiseksi”.

Esimerkiksi osaamisen ja työntekijöiden liikkuvuuden parantamisen osalta istuva hallitus puuhaa Helsingin ja Turun välille nopeampaa junayhteyttä samaan aikaan kun Turku pohtii miten telakan alueen liittymissä vältytään tukoksilta, kun siellä liikkuva väkimäärä tuplaantuu.

Asumisen ja liikkumisen tehostamisen lisäksi Turku pyrkii suitsimaan rakennetyöttömyyttä kehittämällä koulutustarjontaansa, tehostamalla elinkeinopalveluja sekä työllisyyskokeilulla, jossa Turku on ottanut järjestämisvastuun nuorisotyöttömyyden ja pitkäaikaistyöttömyyden osalta.

– Haluamme olla aktiivinen mahdollistaja yritysten ja korkeakoululaitosten välillä, saada oikeasti kehittymään sellaista tulevaisuutta yrityksille ja koko alueelle, että kaikki voivat menestyä, Arve sanoo.

Data avuksi

Arve myöntää, että jos jokin häntä on kaupunginjohtajan työssä yllättänyt, se on ollut se, miten laaja kirjo asioita hänen pöydälleen päätyy. Oma kysymyksensä onkin, miten kaupunkiorganisaatio rajallisine resursseineen pystyy aidosti johtamaan kokonaisuutta, jossa ilmasto- ja kasvutavoitteet jakaantuvat kaupungin arjessa lukuisiksi erilaisiksi isommiksi ja pienemmiksi hankkeiksi ja toimenpiteiksi.

Turussa uskotaan, että vastaus on data ja sen parempi hyödyntäminen. Yksi kaupungin suurimmista kehityskohteista on datalla johtamisen tehostaminen Smart and Wise Turku -kärkihankkeen alla. Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, tulevaisuudessa Turun kaupungin johdon on huomattavasti helpompi seurata eri tavoitteiden ja hankkeiden toteutumista sekä viilata toimenpiteitä tulosten perusteella. Arven mukaan kyse on uudenlaisen tietoalustan luomisesta ja sen hyödyntämisestä johtamisessa.

– Uskon, että tämä tulee olemaan tulevaisuudessa yksi isoimpia juttuja, mitä me teemme.

Uuden sukupolven energiansäästökoulu

Tuorein esimerkki Turun energiatehokkaasta rakentamisesta täyttyy syksyllä nuorista turkulaisista, kun Hirvensaloon valmistuva Syvälahden monitoimitalo avaa ovensa. Koulun lisäksi monitoimitalossa toimivat ensi lukukaudesta lähtien päiväkoti, kirjasto, nuorisotoimi, neuvola sekä kouluterveydenhuolto.

Rakennushanke on toteutettu allianssimallilla, johon kuuluvat kaupungin omistama kiinteistöyhtiö, pääurakoitsija NCC:n ja Caverionin muodostama ryhmittymä Visible sekä pääsuunnittelija Verstas Arkkitehdit. Näiden lisäksi mukana on ollut myös käyttäjien edustajia, tulevan koulun rehtori jopa lähes päätoimisesti. Energiaratkaisuissa yhteistyökumppanina toimi kaupungin omistama energiayhtiö Turku Energia, joka rakensi tontin maalämpöjärjestelmän. Rakennusinsinööri Reino Pöyhösen mukaan allianssimalli osoittautui erityisen toimivaksi tiukkojen energiatavoitteiden kannalta. Siinä missä perinteisessä urakkamallissa hinta yleensä sanelee ratkaisut, Syvälahdessa päätettiin esimerkiksi valita ilmanvaihtokoneeksi energiatehokas ja helposti huollettava malli, vaikka se ei ollutkaan kaikkein halvin.

Energianäkökulma on otettu huomioon kaikissa muissakin valinnoissa suunnittelusta lähtien: käytävät ja hukkatilat on karsittu minimiin, valaistus säätyy automaattisesti päivänvalon mukaan ja varaston katoille istutetaan ruohoa, joka sitoo sadevettä takaisin luontoon. Jokaiseen tilaan asennetaan mittarit, jotka kertovat sähkönkulutuksen, vedenkulutuksen ja energian kokonaiskulutuksen. Tulokset näkyvät kaikille diginäytöiltä, ja tietoja voidaan hyödyntää myös opetuksessa. Rakennuksen kokonaisenergiakulutus tulee olemaan 99 kilovattituntia neliöltä vuodessa. Monitoimitalona Syvälahti ei ole täysin verrattavissa Turun perinteisempiin koulurakennuksiin, mutta lvi-asiantuntija Marko Viholaisen mukaan Syvälahti kuluttaa karkeasti arvioiden energiaa alle puolet niitä vähemmän.

Syvälahden monitoimitalon hintalappu on vajaat 30 miljoonaa euroa, johon Turun kaupunki on nostanut 20 miljoonaa euroa Kuntarahoituksen vihreää rahoitusta. Laina-aika on 25 vuotta, josta vihreään rahoitukseen kuuluva edullisempi marginaali on voimassa ensimmäiset kymmenen vuotta. Controller Johanna Korpikosken mukaan vihreä rahoitus kannattaa siis taloudellisestikin, mutta ennen kaikkea rahoitus tuo imagohyötyä: se auttaa tuomaan näkyväksi kaupungin kestävää ja vastuullista rakentamista.

– Siinä mielessä tämä on win-win-tilanne.