Jyväskylä – energiatehokkuuden pioneeri

TEKSTI Hannele Borra | KUVAT Jiri Halttunen ja iStock

Kiinteistöjen energiankulutukseen on Jyväskylässä kiinnitetty huomiota jo neljällä vuosikymmenellä. Viime vuosina energiatehokkuutta on parannettu Kuntarahoituksen vihreällä rahoituksella toteutetuilla ESCO-hankkeilla. Säästöä on syntynyt reippaasti sekä megawattitunneissa että euroissa mitattuna.

Jyväskylässä ei olla energiansäästössä eilisen teeren poikia. Kaupungissa on nimittäin jo vuonna 1980 alettu kiinnittää huomiota energiankulutukseen ja mietitty aktiivisesti, mitä voisi parantaa. Jyväskylän Tilapalvelun energia-asiantuntija Tero Hirvelä on ollut keskeisessä roolissa energiatehokkuuden parantamisessa seitsemän vuoden ajan.

– Teimme vuonna 2013 kaupungin kiinteistömassaan energia-analyysin, jossa arvioitiin energiansäästöpotentiaali. Vuonna 2015 päätimme lähteä hakemaan säästöjä ESCO-hankkeilla, Hirvelä kertoo viime vuosien toimenpiteistä.

Vuodesta 2016 alkaen ESCO-hankkeita on toteutettu viisi. Yhdeksän rakennuksen energiatehokkuustoimet on rahoitettu Kuntarahoituksen vihreällä rahoituksella. Energiansäästötoimenpiteitä on tehty niin kouluissa, uimahalleissa, jäähalleissa kuin Jyväskylän kaupunginteatterissa.

Kilpailutuksen kautta kumppaniksi valikoitui Caverion Suomi Oy, jonka kanssa tehty puitesopimus ulottuu vuoteen 2020. Kumppani haarukoi energiaseurannan avulla energiasyöpöt kiinteistöt, käy läpi laitekannan sekä lämmön kulutuksen ja talteenotot. Tämän jälkeen kiinteistö katselmoidaan, ja sen energiankäytöstä laaditaan raportti sekä toimenpide-ehdotukset.

Toimenpiteitä on vuosittain tehty useampaan eri kiinteistöön.

– Meillä on iäkkäitä kiinteistöjä, jotka eivät kuitenkaan ole vielä saavuttaneet peruskorjausvaihetta. Laitekannan parantaminen ja muut energiatehokkuustoimenpiteet ovat antaneet kiinteistöille jatkoaikaa, Hirvelä kertoo.

Ei mitään nappikauppaa

Tähän mennessä tehtyjä energiatehokkuustoimenpiteitä ovat olleet esimerkiksi ilmanvaihdon ja lämmön talteenoton parantaminen ja valaistuksen uusiminen. Kolmeen kohteeseen on asennettu aurinkopaneeleja, lämpöpumpuilla siirretään lämpöä järjestelmästä toiseen.

– Valaistusten uusimisella on saatu lyhennettyä hankkeiden takaisinmaksuaikaa maksimissaan kymmeneen vuoteen. Maksujärjestelmä on laadittu niin, että se on yhtä pitkä kuin hankkeen takaisinmaksuaika. Rahoitamme investoinnit energiansäästöillä, Hirvelä kertoo.

Kaikille kohteille asetetaan energiansäästötavoite, jonka toteutumista seurataan vuosittain. Toistaiseksi säästötavoitteet ovat ylittyneet heittämällä. Säästösopimuksiin kirjattu vuotuinen säästömäärä on vuoden 2018 loppuun mennessä yhteensä 3750 megawattituntia.

– Kahtena ensimmäisenä puitesopimusvuonna toteutettujen hankkeiden säästö energiamaksuissa on 221 000 euroa vuodessa. Vuoden 2017 hankkeet onnistuivat niin hyvin, että sähköä säästyi 145 prosenttia tavoitteeseen verrattuna ja kaukolämpöä 111 prosenttia. Toimittajan säästölupaus ylittyi 21 000 eurolla, Hirvelä iloitsee.

Toimittaja Caverion Suomi Oy on sitoutunut säästötavoitteisiin. Mikäli tavoitteet eivät täyty, joutuu se korvaamaan erotuksen asiakkaalleen.

Säästöä sisäilman ehdoilla

Energiatehokkuustoimenpiteiden toteutusta seuraavan vuoden alusta kiinteistössä alkaa seurantajakso, joka on yhtä pitkä kuin lainan takaisinmaksuaika. Energian ja eurojen säästymisen lisäksi kohteiden sisäilmaolosuhteita seurataan tarkasti.

– Jo kartoitusvaiheessa kumppani keskustelee kiinteistönhoidon kanssa saadakseen mahdollisimman paljon tietoa kiinteistön sisäilmaolosuhteista. Huomiot kirjataan muistiin. Kohde tarkastetaan myös rakennusautomaation kautta. Sisäilman laadun säilyminen tai parantuminen on edellytys sille, että toimenpiteitä toteutetaan, Hirvelä painottaa.

Toimittaja seuraa kiinteistön olosuhteita etänä kiinteistöön asennettujen antureiden kautta. Lisäksi kiinteistöhoito ilmoittaa, jos kiinteistössä havaitaan häiriöitä tai puutteita. Kaikki muutokset, esimerkiksi ilmanvaihdon käyntiajan tilapäinen jatkaminen, kirjataan muistioon. Jos toimittaja tekee pienenkin muutoksen, koko kiinteistön olosuhteita seurataan etävalvonnan avulla.

– Joskus Caverionin talotekniikan ammattilaiset löytävät asioita, joita normaali kiinteistönhoito ei pysty havaitsemaan. Havainnot eivät välttämättä edes liity suoranaisesti energiatehokkuusprojektiin. Valvonnassa voi paljastua esimerkiksi sisäilman laatuun vaikuttava laiterikko.

Luottamus syntyy onnistumisten kautta

Hirvelän mukaan kumppanivalinta on onnistumisessa keskeisessä roolissa. Jyväskylässä hankkeet ovat sujuneet erittäin hyvin. Kokenut ostaja on tiennyt, mitä on hankkimassa ja toimittaja on tehnyt, mitä on luvannut. Tavoitteinen saavuttaminen ja hyvä projektijohto on synnyttänyt luottamusta toimittajaa kohtaan.

– Käytännön asioiden sujuvuus ja toimenpiteiden ajoittaminen niin, että ne häiritsevät mahdollisimman vähän käyttäjiä, sekä toimenpiteistä viestiminen on erittäin tärkeää. Rakennukseen on tutustuttava hyvin ja sen ominaisuudet ja käyttäjät on otettava huomioon sekä suunnittelussa että toteutuksessa, Hirvelä luettelee onnistumisen keskeisiä tekijöitä.

Energianseurannassa tulisi Hirvelän mielestä kiinnittää aikaisempaa enemmän huomiota rakennuksen käytön tehokkuuden määrittelyyn ja mittaamiseen. On ollut hienoa havaita, että esimerkiksi henkilömäärälaskureita on jo tarjottu testikäyttöön.

Energiakonkarilla itsellään on seuraavana tavoitteenaan laatia Jyväskylän Tilapalvelulle energianhallintaprosessi. Työtään hän pitää antoisana ja mukavana.

– On ollut hienoa seurata nuorten asiantuntijoiden ammattitaitoa. Heillä on suhteellisuudentajua, he tuntevat määräykset, erilaisia rakennustapoja, järjestelmiä, hienomekaniikkaa ja rakennusautomaatiota. Yhteistyö Caverionin kanssa on sujunut erittäin hyvin. Lisäksi heidän yhteistyönsä kiinteistöjen käyttäjien kanssa on sujunut hienosti.

Rahoittajastakin Hirvelällä on sanottavansa.

– Myös Kuntarahoituksen kanssa on mennyt hyvin. Kysymyksiin vastataan nopeasti ja laskut tulevat maksuohjelman mukaan. Vielä jos voisi jostain seurata sitä, kuinka paljon mistäkin kohteesta on vuosittain maksettu takaisin, se olisi hyvä. Nyt luotan tässä asiassa omaan kirjanpitoon, Hirvelä hymyilee.

ESCO-hankkeita Hirvelä pitää mainettaan parempina ja toimintamallia hyvänä. Hän kuitenkin peräänkuuluttaa toimijoille tiukempia raameja.

– ESCO-hankkeilla on ollut aikaisempina vuosina vähän negatiivinen kaiku. Hankkeita on ehkä siitä syystä ryhdytty toteuttamaan vähän nihkeästi. Toteuttaminen olisi helpompaa, jos RT-kortistossa olisi tarjolla kilpailuttamista ja sopimusten laatimista varten asiakirjoja, jotka määrittelisivät ESCO-projektin toimintatavan tarkemmin. Nyt toimittajilla on melko vapaat kädet ja ostajan täytyy olla todella tarkkana.

Mikä ESCO? ESCO-palvelut ovat palveluliiketoimintaa, jossa ulkopuolinen energia-asiantuntija toteuttaa asiakasorganisaatiossa toimenpiteitä ja investointeja energian käytön tehostamiseksi ja energiansäästämiseksi. Palveluntarjoajana voi toimia erillinen energiatehokkuuspalveluita tarjoava yritys, ESCO-yritys, ESCO-toimintaa harjoittava urakoitsija, energiayhtiö tai energiatehokkaita laitteita tai järjestelmiä valmistava ja urakoiva yritys. Palvelun kustannukset, energiansäästöinvestointi mukaan luettuna, maksetaan säästöillä, jotka syntyvät alentuneista energiakustannuksista. Palveluun liittyy takuu syntyvästä energiansäästöstä. Lähde: motiva.fi/esco