Hyvinvointikeskus kokoaa palvelut yhdelle luukulle

Sodankylässä syrjäkylältä keskustaan voi olla matkaa jopa 90 kilometriä. Kun kylälle lähdetään asioimaan, palvelut ovat nyt hajallaan taajama-alueella. Uusi hyvinvointikeskus kokoaa maakunnan sote-palvelut ja ison osan kunnan asiointipalveluista joustavaksi palveluketjuksi ja yhdelle luukulle.

Sodankylän vanha terveyskeskus on rakennettu 1970-luvulla, ja sitä on laajennettu vuosien mittaan. Rakennus on kuitenkin päässyt niin huonoon kuntoon, ettei sen jatkolle ole muita vaihtoehtoja kuin purkaminen. Yksi rakennuksen siivistä on jo jouduttu sulkemaan pahojen sisäilmaongelmien takia.

– Menossa on taistelu aikaa vastaan: pystymmekö käyttämään vanhoja tiloja uuden hyvinvointikeskuksen valmistumiseen asti? kuvaa tilannetta kunnanjohtaja Viljo Pesonen.

Vuoden 2019 lopussa valmistuva hyvinvointikeskus on nimensä mukaisesti erilainen kuin käytöstä poistuva terveyskeskus. Sote-uudistuksen myötä tiloihin integroidaan terveydenhuoltopalvelujen lisäksi myös sosiaalitoimen palvelut.

– Tavoitteena on luoda yhden luukun periaate kaikille sote-palveluille. Terveydenhoidon ja sosiaalihuollon palvelut ovat toiminnallisesti lähellä toisiaan, mutta tällä hetkellä terveyskeskuksessa asioivat joutuvat tapaamaan sosiaalityöntekijöitä kunnantalolla, neljän kilometrin päässä terveyskeskuksesta. Toivomme, että myös apteekki saadaan hyvinvointikeskukseen saman katon alle.

On ajateltava maakunnan puolesta

Sodankylässä vallitsee laaja yksimielisyys siitä, että uusi hyvinvointikeskus tarvitaan. Hankkeen vaikeusastetta on kuitenkin nostanut sote-uudistuksen aikataulu ja epävarmuus sen lopullisesta sisällöstä.

– Kunta ei tule tuottamaan päivääkään tulevan hyvinvointikeskuksen palveluja, mutta me teemme kaikki sen rakentamiseen liittyvät päätökset. Haastavaksi suunnittelun on tehnyt se, että meillä ei ole vielä vastapuolta, jonka kanssa neuvotella keskuksen toiminnasta.

– Sote-palvelujen kirjosta kunnan vastuulle jää jatkossa vain sairauksia ennaltaehkäisevä työ, joten hyvinvointikeskuksen toimintojen osalta meidän on ajateltava tulevan maakunnan puolesta. Olemme tutkineet mahdollisimman tarkkaan sairaanhoitopiirin järjestämissuunnitelmat ja yrittäneet tulkita pieniäkin vinkkejä tulevaisuudensuunnitelmista. Olemme pyytäneet sairaanhoitopiiriltä ja Lapin liitolta toiveita ja näkemyksiä tiloihin liittyvistä tarpeista, mutta kenelläkään ei ole toimivaltaa ottaa asiaan kantaa, Pesonen kuvailee.

Vaihtoehtoja ei kuitenkaan ollut. Rakennushankkeen kanssa oli pakko edetä huolimatta siitä, ettei ajoitus ollut ihanteellinen.

– Jotkut ovat jopa epäilleet, että halusimme tällä investoinnilla paaluttaa Sodankylään uuden maakunnan palveluja. Se ei missään tapauksessa ollut peruste, vaan asukkaiden aito tarve, Pesonen sanoo.

Sodankylän hyvinvointikeskuksen investointi vaatikin sosiaali- ja terveysministeriöltä poikkeusluvan. Sote-uudistuksen valmistelun aikana suurten sote-investointien tekemistä on rajoitettu väliaikaisella lailla. Poikkeuslupa myönnetään vain hankkeille, jotka ovat perusteltuja sote-uudistuksen tavoitteiden ja koko maakunnan näkökulmasta.

– Ministeriön toiminnalle poikkeuslupaprosessissa täytyy antaa kiitosta: päätöksenteko oli sujuvaa ja lupa saatiin yllättävänkin nopeasti. Hanketta toki oli kunnassa valmisteltu jo kaksi vuotta eli kaikki paperit olivat valmiina. Ministeriö pyysi vain muutamia lisätarkennuksia, Pesonen kertoo.

Avainsanoja muunneltavuus ja käyttäjälähtöisyys

Sodankyläisten hyvinvointipalveluihin liittyviä tarpeita on selvitetty laajasti. Kuntalaisten ja eri ammattiryhmien toiveita kartoitettiin jo ennen varsinaisen suunnittelutyön käynnistymistä osana Oulun yliopiston yhdyskuntasuunnittelun laitoksen tutkimushanketta, joka keskittyi julkisen rakentamisen ennakoivaan tarveselvitykseen.

Varsinaisen hankesuunnittelun pohjaksi eri käyttäjäryhmien tarpeita ja asiakkaiden palveluketjuja on kartoitettu pienryhmätapaamisissa.

Ensisijaisesti Sodankylän hyvinvointikeskus tulee tarjoamaan tulevan maakunnan palveluja. Tarkoitus on kuitenkin tuoda samaan yhteyteen myös kunnan asiakaspalvelupiste. Iso osa kunnan asioinnista on sähköistä, ja sen hoitamiseksi hyvinvointikeskuksen yhteyteen on luvassa neuvontaa ja sähköisen asioinnin palvelupiste.

Monia kuntalaisia ja päättäjiä huolettaa se, saadaanko valmistuvan keskuksen tilat riittävän kattavasti vuokrattua maakunnan käyttöön. Riskinä voi olla, että keskukseen jää tyhjiä tiloja kunnan maksettavaksi.

– Tyhjien tilojen riskiä taklataan suunnittelemalla tiloja niin, että ratkaisut joustavat tilanteiden muuttuessa. Esimerkiksi sote-uudistukseen kuuluva asukkaan valinnanvapaus on huomioitu niin, että hyvinvointikeskuksen yhteyteen on mahdollista sijoittaa myös yksityisiä palveluntarjoajia. Tilat ylipäätään suunnitellaan muuntuviksi, ja optioksi on jätetty myös mahdollisuus laajennushankkeille.

Elinkaarihanke on alansa pilottiprojekti

Sodankylän suurinvestointi on tiettävästi Suomen ensimmäinen elinkaarihankkeena toteuttava hyvinvointikeskus. Kiinteistöinvestointi tulee olemaan noin 20 miljoonan euron luokkaa ja koko elinkaarihankkeen arvo huolto- ja ylläpitokustannuksineen on tuplasti tämän verran.

Elinkaarihankkeet eivät itsessään enää ole Suomessa uusia. Tyypillinen elinkaarihanke on kuitenkin esimerkiksi koulurakennus. Hyvinvointikeskuksesta tekee haastavavamman se, että sen tilat poikkeavat paljon toisistaan: poliklinikalta, kuntoutusosastolta, laboratoriolta tai röntgenosastolta vaaditaan aivan erilaisia toiminnallisuuksia.

Kuntarahoituksen tytäryhtiö Inspira teki Sodankylälle esiselvityksen hyvinvointikeskuksen toteutusvaihtoehdoista vuoden 2016 alussa.

– Inspiran selvityksellä oli aivan ratkaiseva merkitys sille, että päädyimme toteuttamaan hyvinvointikeskuksen elinkaarihankkeena. Se auttoi hahmottamaan eri vaihtoehtojen vaikutuksia ja rohkaisi valinnassa. Päädyimme elinkaarihankkeeseen ennen kaikkea sote-uudistuksen tuoman epävarmuuden takia. Kunnan ja maakunnan välisiä tulevia kiinteistöneuvotteluja ajatellen elinkaarisopimus tuo selkeyden ylläpidon ja huollon vastuisiin, Pesonen sanoo.

Hankinta päädyttiin tekemään kilpailullisen neuvottelumenettelyn kautta. Inspira on kilpailutuksessa yhtenä neuvonantajana. Kilpailullisena neuvottelumenettelynä hoidettu prosessi päätös sinetöidään kuluvan valtuustokauden aikana kunnanvaltuustossa.

– Alkuun kunnassa käytiin keskusteluja siitä, tarvitaanko hankkeen kilpailutukseen ulkopuolisia kumppaneita. Nyt olemme huomanneet, että neuvonantajien ja Kuntarahoituksen asiantuntemus ja palvelualttius on helpottanut ratkaisevasti meidän työtämme. Kukaan ei enää kyseenalaista yhteistyökumppanien keskeistä roolia, Pesonen sanoo.

– Prosessi on sen verran monimutkainen ja kunnan oma organisaatio niin pieni, että omin voimin työ olisi osoittautunut hankalaksi. Me teemme omat ratkaisut, mutta neuvonantajien tekemiin selvityksiin perustuen. Kaikkiin kysymyksiimme on osattu vastata.

Kiinteistöleasing täydentämään rahoitusvalikoimaa

Sodankylä on viime vuosina investoinut merkittävästi kunnalliseen palveluinfraan.

– Investointitahtimme asukasta kohti on varmaan maan huippua. Viime vuosina on rakennettu palvelutalo, liikuntahalli ja tänä vuonna otetaan käyttöön uusi jäähalli, kunnanjohtaja Viljo Pesonen kertoo.

Kunnassa on etsitty erilaisia tapoja rahoittaa tarvittavat investoinnit. Esimerkiksi päivähoidon ja vanhustenhoidon palveluja ostetaan yksityisiltä toimijoilta, jolloin kunnan ei tarvitse omistaa myöskään kiinteistöjä joissa palvelut tuotetaan.

Kiinteistöleasing sopi siksi erinomaisesti Sodankylän hyvinvointikeskuksen rahoitusmuodoksi. Se hajauttaa entisestään kunnan rahoitusinstrumenttien valikoimaa ja antaa liikkumatilaa taseeseen tehtäviä investointeja varteen.

Kunnassa uskotaan myös, että kiinteistöleasing tulee helpottamaan kunnan ja maakunnan välisen vuokrasopimuksen tekemistä.

– Leasingvuokrakustannukset ovat ennustettavia ja läpinäkyviä, ja investoinnin kuoletus ja kiinteistönhuolto on hinnoiteltu selkeästi. Se helpottaa neuvotteluja maakunnan kanssa, Pesonen sanoo.

Ainutlaatuista pohjoista vetovoimaa

Sodankylän talous on vakaalla pohjalla. Pinta-alaltaan Suomen toiseksi suurin kunta on monestakin eri syystä alueensa vetureita.

Kunnassa toimii Lapin jääkäripataljoona, joka kouluttaa vuosittain jopa pari tuhatta varusmiestä. Tuoreempi piristysruiske kunnan taloudelle on vuonna 2012 toimintansa aloittanut Kevitsan kupari- ja nikkelikaivos, joka työllistää 400–600 ihmistä. Nämä ovat merkittäviä tekijöitä Sodankylälle, jossa asukkaita on vajaat 9000 ja työpaikkoja noin 3800.

Tuloja ja elinvoimaa Sodankylään tuo myös Luoston lomakohde, joka vetää alueelle matkailijoita ympäri vuoden. Kuntaan on onnistuttu rakentamaan myös omaleimaisia ja korkealaatuisia kulttuuritapahtumia, kuten maailmanlaajuista kulttimainetta nauttiva Sodankylän elokuvajuhlat ja monipäiväinen klassisen musiikin huipputapahtuma Luosto Classic.