Hämeenlinna on lasten kaupunki

TEKSTI: Soili Helminen KUVAT: Sami Lamberg, Hämeenlinnan kaupunki

Hämeenlinna profiloituu lasten ja nuorten elämänkaaristen palvelujen kehittäjänä. Nummen palvelukeskus Hämeenlinnassa on edelläkävijähanke, jossa rakennetaan uudenlaista lähipalvelujen mallia.

Hämeenlinnaan on syntynyt vahva yhteinen sitoumus elämänkaaristen palvelujen tuottamisesta. Mallissa lasten ja nuorten tarpeet nostetaan keskiöön ja heille suunnattuja palveluja suunnitellaan kokonaisuutena eikä erillisissä siiloissa.

Miten lapsiystävällinen kulttuuri on syntynyt?

– Hämeenlinna on perinteinen koulukaupunki ja lapset ja nuoret ovat aina olleet prioriteeteissa korkealla. Sijaintimme monen muun kasvukeskuksen lähellä kannustaa panostamaan vetovoimatekijöihin, ja panostukset lapsiin ja nuoriin houkuttavat erityisesti lapsiperheitä, sanoo tilaajajohtaja Markku Rimpelä kaupungin lasten, nuorten ja elämänlaadun tilaajayksiköstä.

Hämeenlinnassa lasten ja nuorten lautakunta vastaa kaikista lapsia ja nuoria koskevista asioista. Tämä tukee elämänkaarista palvelujen suunnittelua.

– Prosessi on välillä tuntunut hitaalta, mutta päätöksentekokulttuuri on vähitellen muuttunut kokonaisvaltaisemmaksi. Enää päättäjät eivät käsittele esimerkiksi yksittäistä koulurakennusta, vaan keskittyvät siihen, miten palvelut kokonaisuutena pitää järjestää, jotta ne tukevat parhaiten lasten kehitystä. Kaikkea toimintaa ja suunnittelua ohjaa yksi tavoite: lapsen ja nuoren hyvä päivä.

Hämeenlinnassa palvelut on järjestetty tilaajatuottajamallin mukaan.

– Kulttuurin muuttuminen sisäisesti on vaatinut aikaa. Palvelujen tuottajat ostivat ajatuksen elämänkaarisuudesta pikkuhiljaa. Seitsemällä alueella Hämeenlinnassa lasten ja nuorten palveluja tarjotaan nyt kokonaisuutena, ei esimerkiksi opetusta erikseen ja muita palveluja erikseen, Rimpelä kertoo.

Hämeenlinna sai vuonna 2013 ensimmäisenä kaupunkina Suomessa Unicefin lapsiystävällinen kunta -tunnustuksen. Lasten ja nuorten osallisuutta ja vaikutusmahdollisuutta on vahvistettu eri tavoin. Heille on oma sähköinen aloitekanavansa ja erilaisia foorumeja, joissa lapset ja nuoret kohtaavat kaupungin päättäjiä.

Kaupungissa ollaan ottamassa käyttöön myös lasten asioiden ohituskaista. Jos lasten tekemät aloitteet ja toiveet esimerkiksi hankinnoista voidaan käsitellä virkamiespäätöksinä, näin tehdään. Se nopeuttaa asioiden etenemistä ja vähentää byrokratiaa. Nopeus on valttia myös lastensuojelukysymyksissä, joissa varhaiseen puuttumiseen on suunnattu lisäresursseja säästöpaineista huolimatta.

Nummen palvelukeskus suunniteltiin käyttäjien ehdoilla

Hämeenlinnassa on johdonmukaisesti pyritty eroon palvelujen hajanaisuudesta. Lasten ja nuorten palvelujen järjestämisen elämänkaarisuusperiaatteesta halutaan pitää kiinni myös jatkossa sote-uudistuksesta huolimatta. Vuonna 2018 käyttöön otettavaan Nummen palvelukeskukseen sijoittuvat siksi esiopetuksen ja peruskoulun lisäksi myös neuvolapalvelut, terveydenhuolto, kirjasto, nuoriso-, liikunta- ja kulttuuripalvelut ja muita asukkaiden lähipalveluja.

Nummen palvelukeskukseen luodaan kohtaamisen ja yhdessäolon mahdollisuuksia eri-ikäisille kuntalaisille: ruokailutilojen on suunniteltu tarjoavan lounasta koululaisten lisäksi myös alueen ikäihmisille, ja mummot ja vaarit aiotaan toivottaa tervetulleiksi koulukummeiksi. Tällaisesta toiminnasta Hämeenlinnassa on jo entuudestaan hyviä kokemuksia.

Nummen palvelukeskuksen toimintojen suunnitteluun ovat osallistuneet kaikki tulevat käyttäjäryhmät. Suunnitelmaa ovat olleet tekemässä koulujen opettajat, nuorisotoimen, kouluterveydenhuollon ja neuvolan edustajat, ikäihmisten palvelujen ja liikuntapalvelujen suunnittelijat, kirjastotoimen työntekijät, koululaiset ja päiväkotilapset. Tapaamisten ja kyselyjen perusteella rakennettiin yhteinen visio siitä, mitä palvelukeskus tulee tarjoamaan.

– Vision perusteella syntyi toiminnallinen suunnitelma, joka annettiin rakennuttajaehdokkaille neuvottelumenettelynä toteutetun kilpailutuksen pohjaksi. Emme halunneet lähteä teknisistä määrittelyistä vaan toiminnallisista tarpeista. Halusimme myös varmistaa, että saamme parhaat ehdotukset siitä, miten kokonaisuus kannattaa toteuttaa emmekä rajaa ennakolta hyviä ideoita pois. Halusimme maailman parhaan kylätalon, sanoo tilaajapäällikkö Antti Karrimaa.

Kylätalo tarkoittaa sitä, että palvelukeskuksesta halutaan luoda alueensa sosiaalisen elämän keskus, jossa viihdytään ympäri vuoden ja myös viikonloppuisin. Nummen alue kasvaa tulevien vuosien aikana noin 15 000 asukkaan alueeksi, jonne tarvitaan lasten ja nuorten lisäksi palveluja myös aikuisille.

– Toiminnallisen suunnittelun prosessissa halusimme haastaa markkinoita. Kerroimme omat lähtökohtamme ja halusimme tietää, mitä osaamista rakennuttajat voivat niistä lähtökohdista tarjota, Karrimaa kuvailee.

Rakennuttajaksi valikoitui YIT:n ja Caverionin muodostama konsortio.

– Keskusteluyhteyden syntyminen tuotti vaikeuksia, sillä eri käyttäjäryhmien toiveiden tulkkaaminen rakennuttajan kielelle ei ollut helppoa. Vaikka prosessi oli työläs, se kannatti. Myös tarjoaja on kertonu oppineensa paljon suunnitteluprosessin aikana, Karrimaa sanoo.

Innovatiivisia ratkaisuja

Kuten monilla kunnilla, myös Hämeenlinnan kaupungilla on paljon huonokuntoisia kiinteistöjä. Tälläkin hetkellä toista tuhatta lasta on väistötiloissa, ja myös uusissa rakennuksissa on todettu sisäilma- ja laatuongelmia. Sen takia Nummen palvelukeskuksen rakentamisessa päädyttiin käyttämään elinkaarimallia.

– Nummen palvelukeskuksen rakennusinvestoinnin kokonaiskustannus on 23 miljoonaa euroa. Se on niin iso summa, että halusimme varmistaa, että keskuksesta tulee toimiva ja sen käyttöiästä pitkä.

Elinkaarimallissa rakennuttaja ottaa vastuun lopputuloksesta ja huollosta ennalta sovitun elinkaaren ajaksi. Kun itselleen rakentaa, kiinteistö pysyy pitempään kunnossa, Karrimaa sanoo. Opetuskäytössä palvelukeskuksen tilat on suunniteltu tukemaan interaktiivisuutta ja oppimista opettamisen sijaan. Voittaneessa suunnitelmassa on vähän seiniä, sillä tilojen on muuntauduttava erilaisiin opetustilanteisiin ja erikokoisissa ryhmissä työskentelyyn.

– Uusi oppiminen perustuu ilmiöpohjaisuuteen: opettajien on tehtävä yhteistyötä yli ainerajojen, sillä ilmiöiden ymmärtäminen vaatii erilaisten osaamisten yhdistämistä. Tämä muutos mullistaa opettajien työskentelyn ja haastaa heidät aivan uudella tavalla, Karrimaa sanoo.

Nummen palvelukeskuksen koululaisille on tarjolla keskittymistä vaativaan työhön pienempiä, yksityisempiä ja rauhallisen työnteon tiloja. Vaihtoehtoisesti käytössä on myös intensiivisen ryhmätyön alueita sekä aulatila isoja julkisia tapahtumia varten. Itse rakennuksen lisäksi pihat ja ulkoalue ovat tärkeässä roolissa. Keskuksen harrastus- ja hengailualueet ovat kaupunginosan kaikkien asukkaiden käytössä. Pihoja ei myöskään haluttu rajata niin, että eri-ikäiset lapset ja nuoret oleilisivat erillisissä karsinoissa, vaan eri-ikäisten lasten halutaan viihtyvän myös yhdessä.

– Tilakokonaisuuden pitää edustaa tämänhetkistä huippusuunnittelua. Nummen palvelukeskuksen avainsanoja ovat fyysisyys, yhteisöllisyys, digitaalisuus ja alueellisuus, kertoo Rimpelä.

Monialaiseen suunnitteluprosessiin osallistui tilojen käyttäjien lisäksi arkkitehtejä, suunnittelijoita, elinkaariosaajia ja pedagogisia asiantuntijoita. Yhteistyö synnytti paitsi joustavan ja muunneltavan kokonaisratkaisun, myös täysin uusia innovaatioita. Sellaisia ovat esimerkiksi muunneltavat ilmiötornit ja tilanjakamisessa käytettävät Vertex-kulmat, valaistussäätöjen hyödyntäminen erilaisten vireystilojen aikaansaamiseksi ja muut valon ja äänen suuntaamisen erikoisratkaisut. Myös rakennuksen energiatehokkuus on huippuluokkaa. 

Leasing jakaa rahoituksen riskejä

Hämeenlinnakilpailutti Nummen palvelukeskuksen rahoituksen kolmella eri tavalla. Niissä selvitettiin rahoitusvaihtoehtoina taserahoitus kaupungille, taserahoitus tytäryhtiölle ja kiinteistöleasing. Kuntarahoitus voitti kaikki kolme kilpailutusta. Lopulta kaupunki päätyi valitsemaan rahoitusmuodoksi leasingin.

Rahoitusmuodon valinnalla ei talous- ja hallintojohtaja Jussi Oksan mukaan ollut käytännössä merkitystä vuosittaisiin kustannuksiin tai kaupungin taloudelliseen tilanteeseen: hankkeen vuosikustannukset kaupungille ovat kokoluokaltaan samat kuin taselainalla rahoitetulla hankkeella. Lyhyellä aikavälillä leasingvuokraus tosin hidastaa kaupungin velkaantumistahtia.

Hämeenlinnan rahoitusportfoliossa ei ole aiemmin käytetty kiinteistöleasingiä. Leasingin käytön nähdään jakavan rahoituskokonaisuuteen liittyviä riskejä. Kaupungille Nummen palvelukeskushankkeesta saadaan arvokasta kokemusta sekä elinkaarimallista että leasingrahoituksesta.

– Tällaisessa hankkeessa erityisen tärkeässä roolissa on sopimuskokonaisuuden hallinta ja sopimusosaaminen. Kuntarahoituksen osallistuminen rakennuttajan kanssa käytyihin kolmikantaneuvotteluihin asiantuntijuudellaan ja omistajan roolissa parantaa kaupungin sopimuksellista asemaa, Oksa arvioi.

– Kuntarahoituksen sopimusmallit ja kokemus leasingrahoituksen toteuttamisesta nopeuttivat sopimusvaihetta. Kuntarahoituksen roolista prosessissa on vain hyvää sanottavaa, Oksa sanoo. 

Uuden ajan kyläkeskus

Palvelut: Esiopetus ja peruskoulu, neuvola, kirjasto, terveydenhuolto, nuoriso-, liikunta- ja kulttuuripalvelut ja muita asukkaiden lähipalveluja
• Koululaisten ja esiopetuksessa olevien määrä: 1000
• Henkilökunnan määrä: 110
• Rakennuskustannukset: 23 miljoonaa euroa
• Rakennuksen pinta-ala: 9800 m2
• Valmistuu kesäkuussa 2018

Lasten ja nuorten juhlakaupunki 2017

Hämeenlinna on Suomen 100-vuotisjuhlavuonna 2017 lasten ja nuorten juhlakaupunki. Vuoden mittaan kaupungissa järjestetään lukuisia erilaisia tilaisuuksia lapsille ja nuorille sekä lasten ja nuorten palveluja suunnitteleville. Yksi vuoden kohokohdista on elokuussa järjestettävä jamboree, johon odotetaan viikon ajaksi noin kuutta tuhatta lasta ja nuorta eri puolilta maailmaa. Jamboreen aikana Hämeenlinnaan rakennetaan neljä toimintalaaksoa: liikunnalle, taiteelle, kulttuurille ja tieteelle kullekin omansa. Marraskuussa järjestettävässä päätösseminaarissa esitellään lasten ja nuorten kuvia tulevaisuudesta. Millainen maailma on vuonna 2067? hanke toteutetaan yhdessä Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen kanssa.

Idealisti ja uudistaja

Markku Rimpelä valmistui käsityöopettajaksi Rauman opettajankoulutuslaitokselta vuonna 1990. Hänellä on takanaan vuosikymmenen ura opettajana, minkä jälkeen hän siirtyi kasvatus- ja opetustoimenjohtajaksi, sittemmin Opetushallituksen kehitysjohtajaksi ja vuonna 2008 nykyiseen tehtäväänsä Hämeenlinnan tilaajajohtajaksi vastaamaan elämänkaarisista lasten ja nuorten palveluista ja elämänlaatupalveluista. Vuonna 2015 Rimpelä julkaisi yhdessä veljensä kanssa raportin Säästöjä lapsiperheiden palveluremontilla. Tutkimuksen mukaan suomalaista lapsipolitiikkaa olisi uudistettava lapsi- ja perhelähtöisemmäksi. Palveluremontin avulla voidaan säästää jopa miljardi euroa vuodessa samalla, kun tuotettavat palvelut ovat aiempaa parempia.

– Minulla on sisäsyntyinen tarve rakentaa maailmaa pala palalta paremmaksi tuleville sukupolville. Haluan herättää maailman huomaamaan, että me emme rakenna itsellemme vaan niille, jotka nyt syntyvät. Parempaa maailmaa rakennetaan investoinneilla eikä pelkillä leikkauksilla. Millainen tuotto sillä on, jos onnistumme rakentamaan tasapainoisen ihmisen?