Ei mikään perinteinen koulu – Kyyjärven uusi koulukeskus on modernin oppimisympäristön edelläkävijä

Teksti: Heidi Penttinen | Kuvat: Niklas Vuorenmäki

Sisäilmaongelmista kärsinyt Nopolan koulukeskus muuntui parissa vuodessa moderniksi vuorovaikusta ja yhdessä oppimista edistäväksi monitoimikouluksi. Kiinteistöleasingilla rahoitetun kouluhankkeen kustannukset putosivat puoleen tarkalla talouden suunnittelulla.

Tilanne on tuttu monessa Suomen kunnassa: vanhat, pääosin 60- ja 70-luvuilla rakennetut koulurakennukset ovat tulossa elinkaarensa päähän ja sisäilmaongelmat puhuttavat niin arkipäivän keskusteluissa kuin valtakunnan medioissakin. 

Keski-Suomessa sijaitsevassa Kyyjärven kunnassa tilanne oli sama vielä neljä vuotta sitten: useat korjausyritykset eivät tuottaneet tulosta, eikä pienen kunnan ainoa peruskoulu ollut enää turvallinen oppimispaikka pienille koululaisille. Vuonna 2014 tehtiin päätös uuden koulukeskuksen rakentamisesta.

Uuden koulun suunnittelun ytimessä on ollut alusta asti yhteisöllisyys. Suunnitteluvaiheessa kuunneltiin tarkalla korvalla koulutilojen käyttäjiä. Kyyjärveläiset lähtivät suunnittelu-urakkaan tarmolla. 

– Halusimme tehdä käyttäjiensä näköisen koulun. Ajatus oli alusta alkaen se, että tämä koulu ei ole perinteinen koulu, vaan siinä on oltava jotain uutta, sanoo Kyyjärven kunnanhallituksen puheenjohtaja Jouko Huumarkangas.

Suunnitelmat ja monet toiveet kuitenkin paisuttivat koulua sekä neliöiltään että kustannuksiltaan.

– Ensimmäisten suunnitelmien tuloksena syntyi luonnos varsin perinteisestä koulusta, jonka kustannuksiksi arvioitiin 8 miljoonaa euroa, Huumarkangas muistelee projektin alkutaivalta.

Kunnan talouden neuvonantaja

Oli otettava askel taaksepäin ja arvioitava kriittisesti kunnan talouden kantokykyä. Kuntarahoitus tuli mukaan projektiin poikkeuksellisen varhaisessa vaiheessa, jo ennen uuden suunnitelman valmistumista. Kuntarahoituksen analyysin tulos asetti uudet reunaehdot kouluhankkeelle.

– Uusi koulukeskus on aina iso investointi. Kyyjärvellä investointi oli vuosien varrella kasvanut ja olisi kahdeksan miljoonan euron suuruisena rasittanut Kyyjärven taloutta kohtuuttomasti. Yhdessä Kyyjärven kunnan päättäjien kanssa ryhdyimme miettimään uusia vaihtoehtoja, kertoo Kuntarahoituksen rahoituspäällikkö Daniel Eriksson.

Samoihin aikoihin Opetushallitus oli valmistellut uuden yhdessä oppimista ja toiminnallisuutta painottavan opetussuunnitelman, josta Nopolan koulukeskuksen suunnittelu sai uutta pontta. Tilojen suunnittelussa otettiin huomioon erityisesti niiden monikäyttöisyys ja hyödyntäminen myös koulun aukioloajan ulkopuolella.

– Tuntui, että nyt olemme menossa oikeaan suuntaan. Yksi huomionarvoinen seikka oli se, että usein koulutilojen käyttöaste on hyvin matala. Rakennusliike suunnitteli nämä asiat mielessä neliömäärältään paljon pienemmän, mutta toimivan nykyaikaisen koulun, jota voidaan hyödyntää monipuolisesti myös vapaa-ajan toiminnassa. Suunnitelmista puuttui koulurakennuksille tyypillinen perinteinen labyrinttimainen kompleksisuus, Huumarkangas sanoo.

Toteutuneessa ratkaisussa koulukeskuksen neliöt ovat tehokkaassa käytössä ilman hukkaneliöitä.

– Tehokkaalla tilankäytöllä koulukeskuksen neliömäärää pystyttiin oleellisesti pienentämään ilman, että 145 oppilaalle suunnitellun koulukeskuksen toiminnallisuus kärsi. Toteutunut versio tuli lopulta yli puolet edullisemmaksi aikaisempaan suunnitelmaan verrattuna ja on hyvin linjassa suhteessa Kyyjärven kunnan talouden kantokykyyn, Eriksson jatkaa.

Kiinteistöleasingilla joustavuutta lainan takaisinmaksuun

Perinteinen ei myöskään ollut hankkeen rahoitusmuoto. Taselainan sijaan Kyyjärvellä päädyttiin joustavaan kiinteistöleasingiin. Kiinteistöleasing-mallissa Kuntarahoitus on kohteen omistaja ja rahoittaja myös rakentamisen aikana. Kyyjärven kunta puolestaan vuokraa Nopolan koulukeskusta Kuntarahoitukselta ja vastaa sen ylläpidosta.

Kiinteistöleasingin suosio yhteiskunnallisten projektien, kuten koulujen ja päiväkotien, hankinnassa on kasvanut nopeasti. Kyyjärvellä ratkaisua puolsi investointiin liittyvien kustannusten jaksotus.

– Emme halunneet laittaa niin sanotusti kaikkia munia yhteen koriin. Pienen kunnan talouden kannalta näimme järkevämmäksi vaihtoehdoksi jaksottaa kustannuksia pidemmälle aikavälille, Huumarkangas kertoo.

Projektin lopullinen hinta asettui alle puoleen alkuperäisestä arviosta, 3,5 miljoonaan euroon. Miten se on edes mahdollista?

– Tarkalla laskemisella ja analysoinnilla – numerot eivät valehtele. Kyse on myös tekemisen tavasta. Koemme suurta vastuuta tarjoamiemme ratkaisujen kestävyydestä. Leasing-rahoituksessa kustannukset jakautuvat pitkälle aikavälille, eikä investointi rasita kunnan tasetta toisin kuin taselainalla rahoitettaessa, sanoo Kuntarahoituksen kehitysanalyytikko Janne Karaus.

Kompromisseista ei syntynyt kompromissiratkaisua

Nopolan koulukeskus toivotti tervetulleeksi kunnan 145 oppilasta elokuussa. Modernissa koulussa on avoimet tilat ja kiertävät paikat. Työpareina toimivat opettajat opettavat tasoryhmissä, jolloin jokainen oppilas saa oman tasonsa mukaista opetusta. Uudet tilat ja toimintatavat ovat vaatineet sopeutumista sekä opettajilta että oppilailta, mutta palaute on ollut erittäin positiivista.

– Vaikeuksien kautta voittoon. Tämä projekti oli kaiken kaikkiaan hyvä oppimiskokemus. Koko kunta on elänyt ja hengittänyt hanketta – Nopolan koulu on koko kunnan koulu, Huurmarkangas iloitsee.

Uusi koulu on vetovoimainen myös Kyyjärven kunnan ulkopuolella.

– Haluamme pitää Kyyjärven virkeänä ja elinvoimaisena, ja luoda näin lapsiperheille terveen ja turvallisen paikan elää. Iloksemme toivotimme tänä syksynä tervetulleeksi myös kaksi vieraspaikkakuntalaista oppilaista kouluumme, Huumarkangas kertoo.